Virallisesti tämäkin kesä on nyt sitten lopuillaan. Miten ihmeessä aika rientää niin hurjaa vauhtia, ettei tavallinen ihminen perässä pysy? Vasta hetki sitten kuuntelin mustarastaan laulua ja odottelin puutarhan puhkeavan kukkaan. Ja nyt ollaan ajassa, jolloin on ihan pakko miettiä, heitänkö tuonkin kesäkukan tänään vai huomenna kompostiin.
Tämän kesän säät ovat olleet hyvin vaihtelevaiset. Juhannuksen tienoilla paleltiin villasukat jalassa ja ihmeteltiin, eikö kesä milloinkaan tule. Kohta jo paistateltiin päivä toisensa jälkeen niin mahtavassa lämmössä, että ihan ennätyksiä tavoiteltiin. Sitten seurasi pitkä sadejakso, jolloin ainakin täällä etelärannikolla vettä satoi jatkuvasti yli äyräiden.
Vaihtelevuus kuuluu Suomen kesään, eikä sen pidä estää kesästä nauttimista. Varmasti kuumat hellepäivät jäävät useimmille päällimmäisenä mieleen ja kun muutama vuosi vierähtää, muistelemme tätäkin kesää ihanan lämpöisenä. Muistot kultaa vuodet, vai kummin päin se menee.
Elokuun viimeinen viikko on ollut varsinaista hötäkkää ja niin tulee jatkumaan syyskuun alkukin. Puutarhatöistä laatimani rästilista ei ole juurikaan lyhentynyt, mutta yhtenä päivänä päätin uhmata jatkuvia sadekuuroja ja ehdinkin sitten leikata nurmikon parin sateen välissä. Sainpa jopa kantattua muutaman kukkapenkin. Joskin välillä täytyi käydä seisomassa metsänreunan suurien puiden alla pahimman kuuron ajan, ettei ihan litimäräksi kastuisi. Kameran kanssa ulos en ole kunnolla ehtinyt.
Elokuun lopulle sattuu aina merkkipäiviä ja niitä on nytkin juhlittu. Tänään tulee myös kuluneeksi 28 vuotta siitä, kun muutimme tähän taloomme. Taloon, joka jo monin paikoin kaipaisi pientä meikkausta, mutta joka Ukkokullan mielestä on ihan hyvä tällaisenaan. Osaavana ja kriittisenä rakennusalan ammattilaisena isäni valvoi, vaati ja teki itse työtä, joka kestää monin osin tiukentuneet ja muuttuneet tämän päivän normitkin. Se, mikä vaatii kohennusta, on enemmänkin pintasilausta. Mutta tällaiselle perfektionistin perfektionistiselle tyttärelle se pintasilauskin on tärkeää.
Juhlat on nyt juhlittu ja kakut popsittu. Syksyn saapumisen myötä alkavat myös monet arkirutiinit, joista on kesän ajan saanut huilata. Tulevalla viikolla juostaan taas vanhusten kanssa lääkäriltä toiselle, mitataan paineita ja lääkitään silmiä. Onneksi aurinko paistaa ja luvassa on vähemmän sadetta. Heti, kun sopiva rako löytyy, pyrähdän pihamaalle. Pienet ne on onnen aiheet, mutta on se vaan mukava päästä möyrimään mullan kanssa.
Kesä on ihanaa aikaa, mutta voi siitä syksystäkin nauttia. Näin tehdään siskot ja veikot!
Niin se kesä aina tuntuu menevän liiana nopeasti, ei ehdi saada aikaan tarpeeksi. Mutta onneksi se tulee taas ensi vuonna uudelleen.
VastaaPoistaSyksyssäkin on paljon hyviä puolia, kuten sadonkorjuu. Ja jos on kauniita syyskelejä, voi pihalla vielä puuhata monenmoista.
Nyt on hyvä syy alkaa taas tehdä sukkia ja sinä olet jo tosi kauniita tehnytkin, edellisen postauksen sukat ovat tosi kivoja.
Mukavia syyspäiviä ja merkkipäiviä. .. meilläkin on tänään anopin synttärikahvit odottelemassa ja yhdet kissanristiäisetkin pitäisi järjestää....
Ehkä sitä kyllästyisi, jos viikosta toiseen ja kuukaudesta toiseen olisi aina lämmintä ja aurinkoista. Suomen neljässä vuodenajassa on kussakin omat hyvät puolensa. Itse asiassa olen yrittänyt opetella tavan nähdä ihan kaikessa negatiivisessa asiassa myös kääntöpuolen. Se auttaa elämässä. Aina ei voi olla kivaa, mutta sen vähemmän kivan sietäminen helpottuu.
PoistaNiin se kesä hurahtaa ohi, aina odottelee joko säiden paranemista tai jonkun kukan kukkaan puhkeamista. Miksei voisi vain nauttia joka hetkestä? Kesäkukat ovat minulla vielä suurimmaksi osaksi hyvässä kunnossa. Johtuneeko siitä, että osan istutin myöhään tai olen kasvattanut siemenistä ja näin kukintakin on myöhästynyt. Viime yönä täällä olikin hiukan hallaa, sillä kesäkurpitsan ja avomaankurkun lehdet olivat jo kärsineet. Ei kyllä aivan vielä tarvitsisi tulla pakkasöitä.
VastaaPoistaAika kalsaksi yöt ovat menneet. Tänään oli aamuseitsemältä mittarissa kuusi astetta. Onneksi päivisin on luvassa lämpimämpää ja myös aurinkoista. Ihan innolla odotan viikonloppua, jolloin on pitkästä aikaa pureutua pihahommiin.
PoistaOnnistuneet kuvat, en ole hortensian ystävä, en pidä sen tötteröstä, mutta olet vanginnut sen kuvaan niin hyvin, että jopa minä pidän siitä. Onneksi on vielä kesän loppua, syysvärit vielä ihan alussa. Lyhtykoisonkin koreilu vasta alussa.
VastaaPoistaLyhtykoiso onkin mukava syysmittari. Se värittyy sopivasti myöhäissyksyllä. Kunpa tulisikin tänä vuonna kunnon ruska tänne eteläänkin.
PoistaIhanat kuvat ja Onneksi olkoon vaan minunkin puolesta! Niin kesä on mennyt, tunne lämpöä ennyt...Pitäisi lähteä kasvimaalle jotain tekemään, vaan tässä istun. Toivottavasti nyt on sateeton viikko, jos jotain sais pihallakin aikaseks :)
VastaaPoistaKiitos Emilie!
PoistaSäätiedotukset ovat luvanneet melko lämmintä ja poutaista. Sellaista toivotaan.
Välillä menee turhan paljon aikaa miettimiseen. Sitä vaan istuu ja tuumailee, että pitäisi tehdä sitä ja tätä, eikä sitten saa aikaan yhtään mitään. Onneksi sellainen on ajoittaista. Sitten tulee taas aikoja, jolloin hommat luistavat.
On kyllä ihanan värinen tuo hortensia.
VastaaPoistaOstin jokin aika sitten Novitan lehtiä joissa toisessa oli erilaisia ohjeita lapasille ja toisessa sukille ja nyt onkin tarkoituksena kutoa erilaisia sukkia ja lapasia ohjeiden mukaan ja samalla opetella erilaisia peukalokiiloja ja päättelyitä.
Minä olen niin hurahtanut noihin sukkiin, ettei lapaset kutsu laisinkaan. Äitini kysyi tänään, mitä meinaan kaikilla sukilla tehdä. Sanoin, että mahdollisesti jokainen sukulainen ja tuttu saa joululahjaksi villasukat, jollen muuta hävityskeinoa niille keksi. On vain niin mahdottoman mukava kutoa telkkua katsellessa.
PoistaTuota hortensian punastusta jaksaa aina odottaa yhtä innokkaana. Meillä ei ihan noin vielä, mutta ehkä uusi lajike punastuu perinteistä syshortensiaa nopeammin.
VastaaPoistaKoen kuten sinä, että syksy on aivan mahtavaa puutarha-aikaa, jos vain sateiden väliin sopii.
Lumoavaa tulevaa syyskuuta, suosikkikuukauttani!
♥
Leena, tuo Vanilla fraise on aivan hurmaava. Tavallinen syyshortensiamme on sen rinnalla laimeaakin laimeampi. Ei se ole koskaan ollut noin upean pinkki. Mitenkähän upea uudesta Vim's redistä aikanaan tulee. Sen kun pitäisi punertua voimakkaammin purppuraiseksi.
PoistaNyt on luvattu poutaista ja aurinkoista. Odotan innolla viikonloppua, jotta pääsisin kunnolla paneutumaan pihahommiin.
Nyt on ilo ahkeroida puutarhaasa, ei sada eikä ole liian kuuma. 28 vuodessa alkaa kaivata pintapäivitystä :)
VastaaPoistaCheri, totisesti menneet vuodet ovat kuluttaneet pintoja. Mutta kun meidän Ukkokulta on perinyt pihiyden hämäläisissä geeneissään. Mikä on käyttökelpoista, se kelvatkoon. Ei sillä ulkonäöllä ole kuulemma niin virkaa. Minä kuulemma seuraan liikaa sisustusohjelmia ja luen niitä lehtiä. Hömpötystä, kuulemma. Ei meillä nyt mitään karmaisevaa kaaosta ole, mutta kylppäriremppaa kaipaan, ja keittiöönkin kohennusta. Jatkan siis lottoamista.
PoistaJep, nautitaan!
VastaaPoistaNäin aurinkoisella säällä se onkin taas helppoa;)
Ja pimeiden iltojen tullen sytytetään kynttilät ja keksitään mukavaa tekemistä sisällä.
Sisällä tekemistä riittää illoiksi. On kutomista, lukemista, askartelua. Kaikista pakollisista touhuista puhumattakaan. Ulos kuitenkin kaipaa säiden niin salliessa. Pihahommissa sielu lepää ja se on kyllä ihanaa.
PoistaNautitaan syksystä, totta tosiaan ja jos ei pihalle päästä möyrimään, niin kyllä ne kanttaukset ja muut voi tehdä ensi keväänäkin.
VastaaPoistaJoo, ei niillä kanttauksilla mikään kiire ole, mutta se on sopivaa pikahommaa. Sen voi lopettaa helpommin kesken, kuin esim. kasvien siirtämisen ja istuttamisen.
PoistaEikös ole kumma, kun miesten mielestä usein kaikki on ihan hyvää vielä, ei tarvi uusia :) Kyllä se eläminen näkyy pinnoissa väkiselläkin. Juuri tänään ajattelin, miten upeaa olisi saada uudet keittiön kaapit ja uusia systeemejä.
VastaaPoistaMaatuska, nappiin osuit. Juuri noin Ukkokultakin toteaa, että tämähän on ihan käyttökelpoista. Ei sitä kannata uusia. Sitten vasta korjataan ja uusitaan, kun on ihan pakko. Olisi parempi ennakoida ja uusia vaikka pienemmissä erissä. Ymmärrän, että keittiö- ja kylppäriremontti nielevät rahaa, mutta omassa talossa se on kaikki kotiin päin. Olisi sitten vanhanakin helpompi olla ja elää, kun puitteet ovat kunnossa. Kuten tuolla jollekin kommentoin, on vain jatkettava lottoamista. Ainut toivo näköjään saada kohennusta tähän taloon.
Poistakesä meni yhdessä hujauksessa. Onneksi syksyllä saa istuttaa kukkasipuleita ja valmistella uutta kevättä:)
VastaaPoistaNiin Sussi! Ensin sitä murehtii mennyttä kesää, mutta pian taas innostuu suunnittelemaan seuraavaa. Ja äkkiähän se sitten on käsillä. Kiva on syksyllä ulkona puuhata. Tulee tehtyä paljon kunnostus ja tuunaustouhuja, joita ei kesän kuumuudessa edes voi tehdä.
PoistaNiin me tehdää, nautitaa niin kauan ku on mahdollista. Upea kukkakimppu.
VastaaPoistaNautitaan. Ja sitten kun ei ole mahdollista olla ulkona, tehdään jotain mukavaa sisällä. Niiden pakollisten ja vähemmän mukavien hommien lisäksi.
Poista