Viikonloppu on ovella

Reilun kaupan ruusuja viikonlopuksi

Ukkokulta tykkää katsella telkusta kokkiohjelmia ja niitähän tulee joka kanavalta. Itse pidän eniten Master Chef Australiasta, koska siinä ei muserreta ihmisiä tylyllä kritiikillä vaan päinvastoin kannustetaan ja kiitetään. Kilpailijat kisaavat enemmän itsensä kanssa, kuin muita vastaan ja pudotessaan kisasta ymmärtävät syyn siihen, eivätkä tunnu mitenkään katkerilta ja vihaa kantavilta. Kilpailussa nähdään kyyneleitä ja dramatiikkaa. Sen sijaan toisten sättimistä ja selkään puukottamista ei laisinkaan. Kisan vetäjät ovat sympaattisia ja arvosteluissaan selkeitä ja johdonmukaisia.

Itse pidän ehkä enemmän leipomisesta kuin varsinaisesta ruoanvalmistuksesta. Meillä arkiruokaa tekee enemmän Ukkokulta kuin minä. Hän rakastaa chiliä ja valkosipulia, joten niitä löytyy runsaasti miltei mistä sapuskasta tahansa. Jos minä laitan ruokaa, se on usein jotain perinteistä kotiruokaa, kuten laatikoita tai keittoja. Toki välillä innostun kokeilemaan lehdistä löytyneitä ohjeita tai ystäviltä saatuja vinkkejä. Eilisessä Master Chefissä puhuttiin sen verran paljon pannacotasta, että oli ihan pakko tehdä pieni annos sitä jälkiruoaksi. Lisäkkeeksi tein mansikkasosetta.

Meillä on olo- ja takkahuoneessa valoisat ikkunalaudat, mutta niiden alla hehkuu näin talviaikaan sähköpatterit. Mikään kasvi ei sellaisesta kuumuudesta tykkää ja niinpä useimmat elossa olevat viherkasvini ovatkin amppeleissa ja isommat lattiaruukuissa. Siemenkylvöjen aikaan ikkunoiden eteen on rahdattu kaikenlaista hyllyä ja tasoa, mikä ei ole järin kodikkaan näköistä. Muutama päivä sitten keksin tehdä pienen pöydän tai tason tai miksi tuota nyt kutsuisi. Ostin kaikkien tuntemasta ruotsalaisesta huonekalukaupasta valkoisen hyllytason, mitoiltaan 28 mm x 1500 mm. Sopivien jalkojen löytäminen olikin sitten hankalampi juttu, kun halusin tason jäävän ikkunalaudan kanssa samalla korkeudelle eli noin 40 senttiin. Netin ihmeellinen maailma tuli jälleen avuksi ja tilasin noita kuvassa näkyviä metallijalkoja viisi kappaletta, yhden hinta on hiukka yli viisi euroa ja lisänä tuli tietenkin postimaksut. Toimitus oli todella nopeaa. Tilasin sunnuntaina ja keskiviikkona hain ne postista. Ukkokulta ruuvasi jalat levyyn ja hyvä tuli.

Missä pää, missä häntä... Juuso kerällä.

Nyt iltapäivän aikana on aurinko pilkahdellut pilvien takaa ja sillä on vallan mieltä kohottava vaikutus. Tosin mukavalta tuntuu myös se, että sain vihdoin kotihoidon hoitamaan vanhempieni lääkejakelun, verenpaineenmittaukset ja vähän muutakin pientä terveyteen liittyvää. Lisäksi vanhemmat pääsevät nyt kotihoidon lääkärin potilaiksi, mikä tuo hiukan vakautta heidän hoitoonsa. Kyseinen lääkäri on erikoistunut vanhusten hoitoon ja luvassa on ihan säännölliset tarkastukset ja lääkityksen seuranta. Kummasti vierähti kivi sydämen laidalle, kun edes jossain asiassa huoli jakaantuu laajemmalle.

Juuso on paennut imuria ja tarkkailee, ettei se tule liian lähelle häntä.

 

Mervi Rouvinen ja Paula, olette lämpimästi tervetulleita blogini pariin.

Mukavaa ja toivottavasti myös aurinkoista viikonloppua kaikille!