Oho, Rikkaruohoelämää Cisionin huhtikuun blogilistauksessa kuudentena

 

Cisionin huhtikuun top-blogilistaus esittelee Suomen suosituimmat puutarhablogit

to, huhti 30, 2015 08:19 CET
 
Listauksen kärkeen sijoittui Kukkaiselämää -blogi .
Cisionin top-blogilistaus suuntaa huhtikuussa puutarha-aiheen myötä katseensa kohti pian alkavaa kesää. Suomen suosituimpien puutarhablogien kärkikymmenikkö sisältää nykytyylin mukaisesti runsaasti laadukasta kuvamateriaalia ja postauksissa käsitellään monipuolisesti pihan sekä puutarhan hoitoon liittyviä aiheita, kuten tunnelmointia, ideoita ja käytännön tee-se-itse-vinkkejä. Listauksen kärkipaikan vei nimiinsä Kukkaiselämää -blogi, jota ylläpitää omien sanojensa mukaan ”puutarhaan täysin hurahtanut” Satu. Tämänkertaiseen kärkikolmikkoon sijoittuivat lisäksi Saaripalsta - sekä Kanelia ja kardemummaa -blogit. Cision on listannut maamme suosituimmat puutarhablogit aiemmin mm. kesäkuussa 2013 ja heinäkuussa 2012 . 
Puutarhablogien top 10 -lista Suomessa huhtikuussa 2015 (Lähde: Cision Finland Oy)
1.   Kukkaiselämää
2.   Saaripalsta
3.   Kanelia ja kardemummaa
4.   Mielen lumoa
5.   Formaaki ja puutarha
6.   Rikkaruohoelämää
7.   Tylsän mörököllin blogi
8.   Hernepensaskujamme
9.   Anun puutarha
10.   Marian koti ja puutarha

Iloista vappua!

Västäräkki matkoiltansa,
kertoilee jo juttujansa.
Lintukodin kuistilla,
iloinen on tunnelma.
Laulut kauas kantautuu,
onkohan jo toukokuu?

Ei vielä tänään, mutta huomenna on.

ILOISTA VAPPUA!

 

Taimihulluutta

Aroniat auringossa

Sen verran vaan tulin pikaisesti ilmoittamaan, että jos joku varakas ihminen haluaa välttämättä luopua ylimääräisistä rahoistaan, voin antaa tilinumeroni. Olen nimittäin keksinyt kaikelle ylimääräiselle rahalle mielestäni erinomaisen sijoituspaikan. Kannan sen iloisin mielin erilaisiin taimikauppoihin. Mitä enemmän suostutte minulle rahaa antamaan, sen ahkerammin olen valmis sitä taimiin käyttämään.

Scillameri jo lopettelee tältä keväältä

Mistäkö tällaisia aatoksia? Kävin tänään eräässä taimikaupassa, jossa oli niiiiiiiiiiiiin valtavan ihania kasveja, hyväkuntoisia, tanakoita, terveen näköisiä ja oloisia ja vieläpä merkittävissä määrin kotimaisia taimia. Mutta myös melko hintavia. Siellä sitä pyörin muiden yhtä kahjojen asiakkaiden kanssa, kuin mikäkin Anttilan keväthuumauksen iskemä akankutale. Eipä siitä sen enempää tällä kertaa. Kevättä vaan jatkossakin. Palataan langoille.
 

Sadepäivän puutarhalöpinöitä

Tänään vietetään lepopäivää, sillä ulkona sataa vettä ihan kunnolla. Luonnolle sade tekee hyvää ja miksei meille ihmisillekin. Ainakin sillä tavoin, että nyt voi pysyä sisällä hyvillä mielin. Jollei sataisi, löytäisin itseni takuuvarmasti taas jostain pihapuuhasta.

Mahoniassa on jo pienet nupunalut

Kulunut viikko on puutarhatöiden kannalta ollut antoisa. Olen saanut paljon aikaan ja olenpa vihdoin saanut ratkaistua pari sellaistakin hommaa, joiden kanssa olen pähkäillyt pidempään. Niistä myöhemmin enemmän, sillä nyt ei ole kuvan kuvaa yhdestäkään viikon työmaasta. Piti nimittäin tänään käydä kuvaamassa, vaan kukapa tuonne sateeseen viitsii mennä. 

Särkynytsydän punastelee pikkutalvion lomassa

Torstaina menin naapurikunnan Lidliin, ihan tarkoituksella. Siellä oli nimittäin kaikenlaista mukavaa tarjolla meille puutarhureille. Kyllä nauratti könytä lattian rajassa yhdessä muiden innokkaiden kanssa kukkapaketteja kahmimassa. Eräskin rouva sanoi tulleensa ostamaan laastaria, mutta täällä hän vaan pähkäilee, ostaako vielä tuon ja tuon. Itsellä oli pikkuisen kiire, joten tein nopeita päätöksiä. Kävellessäni ulos näin laastarirouvan edelleen lastaavan koriinsa kukkapaketteja ja sipulipusseja.

Minä ostin kuvassa näkyvät paketit ja vielä pari muuta tuliaiseksi ystävälleni, jonka luo olin menossa. Eilen noita alkuja purkittaessani harmittelin, että olisi sittenkin pitänyt ottaa vielä monia muitakin tarjolla olleita lajeja. Nyt niitä tuskin enää Lidlissä on, sillä esimerkiksi facebookin puutarharyhmässä yksi ja toinen kertoi varta vasten lähteneensä samaisia ostoksia tekemään

Olin varautunut siihen, ettei kaikissa paketeissa välttämättä ole kovin hyväkuntoisia juurakoita, mutta se oli väärin arveltu. Purkitin kaikki kukat eilen ja laitoin purkit kasvihuoneeseen taimettumaan. Jokaisessa oli jo pientä verson alkua ja melko vahvat juuret. Seuraavaksi täytyykin pohtia, mihin nuokin istutan.

Keisarinpikarililja

Eilen oli aivan hurmaava kevätpäivä. Avasimme vihdoin grillikauden ja söimme myös ulkona. Hyvin tarkeni istua patiolla niin kauan, kun aurinko paistoi. Pilvien myötä oli pakko vetää pitkähihaista päälle. Illalla taivas vetäytyikin sitten kokonaan pilveen.

Poimulehti ponnistaa kohti kesää

Ulkona olemisesta nauttii nyt aivan valtavasti. Eilen kukkia purkittaessani ajattelin, että ihan tässä on kuin jossain trooppisessa metsässä. En tarkoita säätä, vaan sitä mahtavaa lintujen laulua, joka minua ympäröi. Ääniä oli niin paljon erilaisia, enkä niistä puoliakaan edes tunnistanut. Aamuisin sirkutus on todella mahtavaa, eikä sitä kannata jättää kokematta. 

Toissapäivänä näin, kuinka punarintapariskunta paritteli naapurin aidalla. Keittiön ruokapöydän ääressä istuessa katse kääntyy väkisinkin marjakuusen alle, jossa mustarastaat, peipposet ja monet muut linnut käyvät ruokailemassa. Eilen siinä oli myös vihertävä lintu, joka saattaisi olla viherpeippo. Ja oravatkin siinä välillä vipeltävät. Eräskin, jolla oli talviväriä ikäänkuin se olisi pukenut harmaat housut ylleen.

Vaaleanpunainen kevätkirjotähti

Tulevalla viikolla taidan lähteä vihdoin taimiostoksille. Kaikkeen suunniteltuun ei taida yhdellä kertaa olla varaa, mutta nyt on niin hirveä palo ryhtyä suunnitelmista tekoihin. Purppuraomenapuu, koristekirsikka, ruusuorapihlaja, pari ruusupensasta. Paikatkin on jo katsottuna ja osin perustettuinakin. Mielessä kävi jopa listata nuo kasvit ja siitä sitten Ukkokulta saa ruksata sen, jonka lupaa hankkia äitienpäivälahjaksi. Hänen ei tarvitse edes lähteä sitä taimikaupasta hakemaan, vaan ihan mielelläni menen itse.

Raparperit oikovat ryppyjään

Voisikohan joulunkin siirtää huhti-toukokuulle? Tai mitäpä, jos ensi jouluna toivoisi lahjakortteja taimikauppoihin? (Meillä tosin on jo pitkään puhuttu joululahjoista luopumisesta, kun se aikuisten ihmisten kesken tuntuu hiukan turhalta.) Synttäri sentään osuu kesälle, joten silloin on lupa toivoa kasveja puutarhaan.

Sormustinkukka kilpailee lemmikin kanssa

Kevätbudjettia sotkee melkoisesti autosta hajonnut pakoputki. Tosin onni onnettomuudessa ovat ihanat naapurit, sillä maksoin vain varaosat. Naapurin Pena hoiti työn ja sanoi kulujen menevän naapuriavun piikkiin. Vaimonsa heitti ihan vitsinä, että "voithan sinä leipoa Penalle vaikka kakun!" Ja minähän leivoin kiitollisena siitä, että naapurissa on niin ihania ihmisiä. Leivoin hänelle piimäkakun lisäksi myös raparperipiirakan ja vein ne eilen uunilämpiminä iltapäiväkahvin kanssa nautittavaksi. 

Kissaihmiset varmasti tietävät ja tuntevat kissojen kummallisen tavan vaihdella nukkumapaikkojaan. Juusolla talvi meni rattoisasti joko takkahuoneen nojatuolissa tai olohuoneen pöydän alla olevassa korissa. Koriin se ilmestyi aina iltaisin, kun katselimme telkkua. Nyt ei nojatuoli kelpaa laisinkaan, eikä korikaan. Jos vain minä ilmestyn olohuoneeseen, kissa tulee oitis sohvalle kylkeen kyhnyttämään. Sopii minulle, kunhan muistan suojata sohvan fleecepeitolla. Inhoan nimittäin niiden kissankarvojen imuroimista sohvasta.

Nyt on meneillään "yöt mamman vieressä" -kausi. Juuso tietää, minne suunnistaa, kun mamma on illalla hammaspesulla. Siellä se odottaa makkarin ovella ja loikkaa oitis viereeni. Joinain öinä Juuso käy omilla retkillään, kenties ruokakupilla ja katselemassa ikkunasta ulos (päätellen nenätäplistä ikkunalasissa). Mutta aamulla ollaan taas mamman viekussa. Tänään se tajusi ulkona satavan ja nukkuu yhäkin sängylläni. Ei siis pedata sänkyä tänään. Kukas sitä nyt kissansa pois yhden sängynpetauksen vuoksi ajaisi.

Esikko aluillaan

Säätutkan mukaan sateen pitäisi loppua iltaan mennessä. Tosin koko viikko näyttää varsin epävakaiselta, mutta lämpimämpään ollaan selvästi menossa. Pensaissa ja puissa on selvää viherrystä, joissain jo hiirenkorvat. Ja eilisen jälkeen kukkapenkeissä on enemmän vihreää, kuin näissä minun kuvissani, jotka on otettu keskiviikkona. Lämpö ja vesisade saa ihmeitä aikaan.

Viettäkäähän kaikki leppoisa sunnuntaipäivä!
 
PS. 
Pähkäillessäni Ukkokullalle yhtenä päivänä sitä, etten ole ehtinyt ja jaksanut ryhtyä ikkunoita pesemään, hän kertoi kuulleensa radiosta, ettei siihen hommaan kannata vielä ryhtyäkään. Puiden ollessa lehdettömiä, linnut lentävät helposti päin kirkkaita ikkunoita. Jos ne ovat vähän harmaat ja pölyiset, vaara on pienempi.
 

Keramiikkaa ja kirpparia naisporukassa

Pihalta ei nyt malttaisi pysyä laisinkaan poissa. Sinne kun menee, karkaa suunnitelmat oitis käsistä ja meikäläinen heiluu milloin lapion, milloin talikon kanssa paikasta toiseen. Jälkeäkin syntyy, mutta illalla on niin väsynyt, ettei enää jaksa lähteä pihalle tuloksia kuvaamaan. Kompostit on nyt käännetty ja paikkoja kohenneltu siellä täällä.

Eilen teimme naisporukalla retken Läyliäisissä sijaitsevaan Savi-Heinä Puotiin. Siellä olen käynyt aiemminkin ja muistelen aiheesta joskus tänne hiukan postanneenikin. Savi-Heinä Puoti on ihana ostospaikka, jos tarvitsee askarteluun tai käsitöihin jotain. Puodin omistaja Susanna Lähde tekee myös itse kynttilöitä ja keramiikkaa. 

Autottoman henkilön näkökulmasta puoti sijaitsee keskellä ei-mitään, eikä sinne välttämättä tule mentyä, ellei ole paikasta kuullut tai sattumoisin aja kantatie 54:sta vaikkapa Lopelle perunannostoon. Loppihan on kuuluista perunanviljelystään.

Tiimarin lopettamisen jälkeen askartelutarvikkeiden löytymisestä on tullut ihan uusi extreme-laji. Ennen saattoi aina luottaa siihen, että Tiimarista nyt sentään perustarvikkeet löytää. Tosin loppuaikoina Tiimari yritti haalia myytäväksi vähän kaikkea kykenemättä löytämään omaa erikoistumisaluettaan. Puutteistaan huolimatta Tiimari jätti selvän aukon, jota paikkaamaan ei ole löytynyt halukkaita. Marketit ovat selvästi lisänneet askartelutarvikevalikoimaansa, mutta ei niistä vähänkään erikoisempaa tarviketta löydy.

Netistä kannattaa etsiä. Tähän lausahdukseen tuppaa törmäämään nykyisin ihan joka paikassa. Oikeastaan on hullua, että menet kauppaan ja siellä sinua kehoitetaan hakemaan tarvitsemaasi netistä. Joskus olisi mukava kuulla jonkun myyjän sanovan, että mepä tilaammekin toivomaasi tuotetta valikoimaamme.

Harvalta varmaan jäi eilen huomaamatta hurja tuuli. Puut huojuivat ja maailma humisi. Ajaessamme maaseudulla ilma oli välillä aivan harmaana, kun pelloilla kyntävät traktorit nostivat kuivaa multaa ilmaan tuulen vietäväksi. Hetkisen aikaa saattoi kuvitella, miltä vaikkapa alkava hiekkamyrsky jossain päin maailmaa näyttää ja tuntuu.

Saapuessamme Savi-Heinä Puotiin siellä oli hämärää. Kuinkas ollakaan, tuuli oli kaatanut puita langoille ja sähköt olivat poikki. Puodissa on aika pienet ikkunat ja päivänvalossa saatoimme yrittää tiirailla ikkunallisissa huoneissa valikoimaa, mutta vähän se oli hankalaa. Jossain vaiheessa muistin, että avaimenperässäni on pieni taskulamppu ja sen avulla yritin metsästää ikkunattomassa tilassa korttiaskartelutarvikkeita.

Sitkeys palkittiin ja vihdoin räpsähtivät valot päälle. Pääsimme tutkimaan myös perähuoneita, joissa on esillä keramiikkaa ja erilaisia sisustustuotteita.

Minun on turha lähteä Ukkokullan kanssa ostamaan vaikkapa askartelutarvikkeita. Ei siitä mitään tule, sillä hän ei tykkää laisinkaan shoppailusta. Kauppaan mennään listan kanssa hakemaan tietty tuote ja sen on paras löytyä mahdollisimman pian. Ellei löydy, lähdetään kotiin ja ollaan sitten vaikka tyystin ilman. Ei puhettakaan, että kierreltäisiin muissa kaupoissa etsimässä vaihtoehtoista tuotetta.

Siksi lähden silloin tällöin naisporukassa katsastamaan vähän erilaisempia kauppoja ja kirpputoreja. Kun on samanhenkistä porukkaa, ei kukaan huokaile vieressä ja tuumaa, että kylläpä se napin valitseminen nyt kestää. Kun jokainen on tarvitsemansa löytänyt, poiketaan vielä yhdessä kahville ja pohditaan kaupanteon onnistumista.

Susanna Lähteen Savi-Heinä Puodissa on mukava tunnelma ja parasta siellä on omanlaisensa rauha. Neuvoa ja opastusta saa tarvittaessa, mutta mitään ei tyrkytetä. Välillä ovesta pelmahtaa samanlainen naisjoukko etsimään nappia, nauhaa, liimaa, neulaa ja ties mitä. Kaikkea tuntuu puodin nurkista löytyvän. Luulisi, että tällainen erikoispuoti nostaisi hinnat pilviin kilpailijoiden puuttuessa, mutta minusta kyllä hintataso on varsin kohtuullinen.

Susanna Lähde

Puotiin kannattaa poiketa ohi ajaessaan, mutta sinne kannattaa tehdä myös ihan oma retkensä, jos vähänkin jotain käsillään värkkää tai jos tykkää omin käsin valmistetusta keramiikasta.

Kokopäiväretken päätteeksi kävimme vielä katsastamassa Vihdin Nummelassa sijaitsevan Katin sisustusnavetan tarjontaa. Siellä on paljon mielenkiintoista tavaraa. Osa selvästi jo antiikkia, osa huomispäivän antiikkia. Moni purkki ja purnukka herättää muistoja omasta lapsuudesta. Paljon on myös sellaista, jota katsellessaan tulee ajatelleeksi, että kylläpä ihmisillä täytyy olla nurkat täynnä tavaraa, kun tämmöinenkin on tänne joutanut. 

Kati Helanto-Väätäsen luotsaama Sisustusnavetta on ilmeisesti jo muodostunut paikalliseksi nähtävyydeksi, jonne tehdään bussimatkoja pidemmältäkin. Samasta pihapiiristä löytyy nyt myös verhoomo ja puusepänliike.  

Vintillä oli vähän hämärää ja tuuli ujelsi kattolaudoissa.

Eihän sitä ihan tyhjin käsin tältäkään reissulta kotiin palattu. Tarvittavien askartelutarvikkeiden lisäksi Savi-Heinä Puodista ostin ruusukoristellun sydänkiven...

...ja keraamisen telineen hyttyssavukierukalle. Savukierukka laitetaan tuohon metallilankaan roikkumaan ja siinä se saa rauhassa palaa. Minulla on ennestään kaupasta ostettu peltinen kulho, johon kierukka pitäisi asentaa paketista löytyvän metallipidikkeen avulla. Yleensä kierukka murtuu palasiksi, joita ei sitten tahdo saada viritettyä peltikulhoon enää mitenkään. Toivottavasti tämä uusi viritys toimii paremmin. Ja mikä estää käyttämästä pientä keraamista kulhoa vaikka kukkamaljakkona tai pähkinäkulhona.

Viime kesäisessä Puutarhabloggaajien kesätapaamisen vierailu Paula Ritanen-Närhen puutarhaan herätti suuren himon kruunuihin. Paulallahan niitä oli useita eri puolilla puutarhaa. Katin Sisustusnavetasta löysin tällaisen mustan metallikruunun, jolle jo mielessäni suunnittelin käyttöä kesäkukka-asetelmassa. Kruunu on ihan uustuotantoa ja vaihtoehtona olisi ollut valkoinen versio. Valitsin kuitenkin mustan, koska mielestäni se sopii paremmin meidän puutarhamiljööseemme. Aika näyttää, toteutuuko kukka-asetelmat, vai istunko itse loppukesästä kruunu päässäni ruusupuskan vieressä.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

PS. Ihmettelin kummallista rapinaa ja ikkunasta ulos katsoessani totesin siellä satavan räntää ja rakeita. 

Ai, ai tätä kevään keikkumista. Ihan välillä tuppaa huimaamaan, kun niin keikuttaa laidasta laitaan.