Sadepäivän puutarhalöpinöitä

Tänään vietetään lepopäivää, sillä ulkona sataa vettä ihan kunnolla. Luonnolle sade tekee hyvää ja miksei meille ihmisillekin. Ainakin sillä tavoin, että nyt voi pysyä sisällä hyvillä mielin. Jollei sataisi, löytäisin itseni takuuvarmasti taas jostain pihapuuhasta.

Mahoniassa on jo pienet nupunalut

Kulunut viikko on puutarhatöiden kannalta ollut antoisa. Olen saanut paljon aikaan ja olenpa vihdoin saanut ratkaistua pari sellaistakin hommaa, joiden kanssa olen pähkäillyt pidempään. Niistä myöhemmin enemmän, sillä nyt ei ole kuvan kuvaa yhdestäkään viikon työmaasta. Piti nimittäin tänään käydä kuvaamassa, vaan kukapa tuonne sateeseen viitsii mennä. 

Särkynytsydän punastelee pikkutalvion lomassa

Torstaina menin naapurikunnan Lidliin, ihan tarkoituksella. Siellä oli nimittäin kaikenlaista mukavaa tarjolla meille puutarhureille. Kyllä nauratti könytä lattian rajassa yhdessä muiden innokkaiden kanssa kukkapaketteja kahmimassa. Eräskin rouva sanoi tulleensa ostamaan laastaria, mutta täällä hän vaan pähkäilee, ostaako vielä tuon ja tuon. Itsellä oli pikkuisen kiire, joten tein nopeita päätöksiä. Kävellessäni ulos näin laastarirouvan edelleen lastaavan koriinsa kukkapaketteja ja sipulipusseja.

Minä ostin kuvassa näkyvät paketit ja vielä pari muuta tuliaiseksi ystävälleni, jonka luo olin menossa. Eilen noita alkuja purkittaessani harmittelin, että olisi sittenkin pitänyt ottaa vielä monia muitakin tarjolla olleita lajeja. Nyt niitä tuskin enää Lidlissä on, sillä esimerkiksi facebookin puutarharyhmässä yksi ja toinen kertoi varta vasten lähteneensä samaisia ostoksia tekemään

Olin varautunut siihen, ettei kaikissa paketeissa välttämättä ole kovin hyväkuntoisia juurakoita, mutta se oli väärin arveltu. Purkitin kaikki kukat eilen ja laitoin purkit kasvihuoneeseen taimettumaan. Jokaisessa oli jo pientä verson alkua ja melko vahvat juuret. Seuraavaksi täytyykin pohtia, mihin nuokin istutan.

Keisarinpikarililja

Eilen oli aivan hurmaava kevätpäivä. Avasimme vihdoin grillikauden ja söimme myös ulkona. Hyvin tarkeni istua patiolla niin kauan, kun aurinko paistoi. Pilvien myötä oli pakko vetää pitkähihaista päälle. Illalla taivas vetäytyikin sitten kokonaan pilveen.

Poimulehti ponnistaa kohti kesää

Ulkona olemisesta nauttii nyt aivan valtavasti. Eilen kukkia purkittaessani ajattelin, että ihan tässä on kuin jossain trooppisessa metsässä. En tarkoita säätä, vaan sitä mahtavaa lintujen laulua, joka minua ympäröi. Ääniä oli niin paljon erilaisia, enkä niistä puoliakaan edes tunnistanut. Aamuisin sirkutus on todella mahtavaa, eikä sitä kannata jättää kokematta. 

Toissapäivänä näin, kuinka punarintapariskunta paritteli naapurin aidalla. Keittiön ruokapöydän ääressä istuessa katse kääntyy väkisinkin marjakuusen alle, jossa mustarastaat, peipposet ja monet muut linnut käyvät ruokailemassa. Eilen siinä oli myös vihertävä lintu, joka saattaisi olla viherpeippo. Ja oravatkin siinä välillä vipeltävät. Eräskin, jolla oli talviväriä ikäänkuin se olisi pukenut harmaat housut ylleen.

Vaaleanpunainen kevätkirjotähti

Tulevalla viikolla taidan lähteä vihdoin taimiostoksille. Kaikkeen suunniteltuun ei taida yhdellä kertaa olla varaa, mutta nyt on niin hirveä palo ryhtyä suunnitelmista tekoihin. Purppuraomenapuu, koristekirsikka, ruusuorapihlaja, pari ruusupensasta. Paikatkin on jo katsottuna ja osin perustettuinakin. Mielessä kävi jopa listata nuo kasvit ja siitä sitten Ukkokulta saa ruksata sen, jonka lupaa hankkia äitienpäivälahjaksi. Hänen ei tarvitse edes lähteä sitä taimikaupasta hakemaan, vaan ihan mielelläni menen itse.

Raparperit oikovat ryppyjään

Voisikohan joulunkin siirtää huhti-toukokuulle? Tai mitäpä, jos ensi jouluna toivoisi lahjakortteja taimikauppoihin? (Meillä tosin on jo pitkään puhuttu joululahjoista luopumisesta, kun se aikuisten ihmisten kesken tuntuu hiukan turhalta.) Synttäri sentään osuu kesälle, joten silloin on lupa toivoa kasveja puutarhaan.

Sormustinkukka kilpailee lemmikin kanssa

Kevätbudjettia sotkee melkoisesti autosta hajonnut pakoputki. Tosin onni onnettomuudessa ovat ihanat naapurit, sillä maksoin vain varaosat. Naapurin Pena hoiti työn ja sanoi kulujen menevän naapuriavun piikkiin. Vaimonsa heitti ihan vitsinä, että "voithan sinä leipoa Penalle vaikka kakun!" Ja minähän leivoin kiitollisena siitä, että naapurissa on niin ihania ihmisiä. Leivoin hänelle piimäkakun lisäksi myös raparperipiirakan ja vein ne eilen uunilämpiminä iltapäiväkahvin kanssa nautittavaksi. 

Kissaihmiset varmasti tietävät ja tuntevat kissojen kummallisen tavan vaihdella nukkumapaikkojaan. Juusolla talvi meni rattoisasti joko takkahuoneen nojatuolissa tai olohuoneen pöydän alla olevassa korissa. Koriin se ilmestyi aina iltaisin, kun katselimme telkkua. Nyt ei nojatuoli kelpaa laisinkaan, eikä korikaan. Jos vain minä ilmestyn olohuoneeseen, kissa tulee oitis sohvalle kylkeen kyhnyttämään. Sopii minulle, kunhan muistan suojata sohvan fleecepeitolla. Inhoan nimittäin niiden kissankarvojen imuroimista sohvasta.

Nyt on meneillään "yöt mamman vieressä" -kausi. Juuso tietää, minne suunnistaa, kun mamma on illalla hammaspesulla. Siellä se odottaa makkarin ovella ja loikkaa oitis viereeni. Joinain öinä Juuso käy omilla retkillään, kenties ruokakupilla ja katselemassa ikkunasta ulos (päätellen nenätäplistä ikkunalasissa). Mutta aamulla ollaan taas mamman viekussa. Tänään se tajusi ulkona satavan ja nukkuu yhäkin sängylläni. Ei siis pedata sänkyä tänään. Kukas sitä nyt kissansa pois yhden sängynpetauksen vuoksi ajaisi.

Esikko aluillaan

Säätutkan mukaan sateen pitäisi loppua iltaan mennessä. Tosin koko viikko näyttää varsin epävakaiselta, mutta lämpimämpään ollaan selvästi menossa. Pensaissa ja puissa on selvää viherrystä, joissain jo hiirenkorvat. Ja eilisen jälkeen kukkapenkeissä on enemmän vihreää, kuin näissä minun kuvissani, jotka on otettu keskiviikkona. Lämpö ja vesisade saa ihmeitä aikaan.

Viettäkäähän kaikki leppoisa sunnuntaipäivä!
 
PS. 
Pähkäillessäni Ukkokullalle yhtenä päivänä sitä, etten ole ehtinyt ja jaksanut ryhtyä ikkunoita pesemään, hän kertoi kuulleensa radiosta, ettei siihen hommaan kannata vielä ryhtyäkään. Puiden ollessa lehdettömiä, linnut lentävät helposti päin kirkkaita ikkunoita. Jos ne ovat vähän harmaat ja pölyiset, vaara on pienempi.