Sivut

sunnuntai 24. toukokuuta 2015

Puutarhan osoitteet

Näkymä yläpihalta alapihalle

Nyt kuulkaa tuli hurjan pitkä sepustus, joten jaksakaa loppuun tai lopettakaa kesken. Pakko oli pulputtaa tämä tarina, kun nuo sormet alkoivat näppäimistöllä taas tanssimaan. 

Löytyykö teidän puutarhoistanne osoitetietoja? Miten kirjaatte istutuspaikat muistiin, jos siis ylipäätään kirjaatte? Miten puhuttelette kukkapenkkejänne? Huomaan, ettei ainakaan oman pääni muistitietoihin ole luottamista ja siksi pyrin kirjoittamaan istutustiedot paikkaan, josta löydän ne tarvittaessa myöhemminkin. Vasta vuosien kokeilujen tuloksena näyttää nyt syntyneen käyttökelpoinen systeemi tälle kirjaamiselle eli olen nimennyt kukkapenkit ja istutuspaikat. Olen laatinut Istutuskartan nimellä kulkevan luettelon kolmen viimeisen vuoden uusista istutuksista. Tarkoitus on ajan kanssa laajentaa tuo "kartta" koskemaan kaikkiin olemassa oleviin istutuksiin.

Vasemmalla Hortensiapenkki, joka kaartuu oikealle Kriikunapolkuna, etualalla Kurgaani ja sen takana osa Päivänliljapenkistä.

Joidenkin puutarhaosioiden nimet ovat tulleet ajan myötä ja jotkut ovat syntyneet heti jostain lausahduksesta tai penkin rakentamiseen liittyvästä seikasta. Joku kukkapenkki on hetken elänyt tietyllä nimellä, mutta penkin kasvaessa nimi on muuttunut kuvaamaan enemmän kyseisen penkin uutta olemusta. Näin kävi esimerkiksi Päivänliljapenkille, joka alkoi pienenä pyörylänä, jonka keskellä oli pari kärhöä ja sen ympärillä jaloruusuja. Penkki oli siis alkuun välillä Kärhöpenkki ja välillä Ruusuympyrä. Kun sitten jatkoin penkkiä kasvihuoneen suuntaan ja istutin siihen päivänliljoja, sen nimi muuttui Päivänliljapenkiksi.

Oikealla Kiemurapenkin pää, sen taustalla Herukkapensaat, vasemmalla Kurgaani ja keskellä Hedelmätarhan edessä Päivänliljapenkki.

Päivänliljapenkin takana on Hedelmätarha eli omenapuut ja viime loppukesästä sinne syntyi myös Mustikkapenkki, johon istutin saamani pensasmustikat. Päivänliljapenkin päähän sijoitimme eräältä rivitalorakennustyömaalta saamani betoniraudoitusverkon, jonka Ukkokulta kiinnitti puupylväisiin. Ehkä se olisi ollut paremman näköinen hiukan matalampana, mutta taloudesta ei löytynyt sellaista vekotinta, jolla raudan olisi saanut taivutettua tai peräti pätkittyä. Toivottavasti laikkuköynnös ja köynnöskuusama valloittavat verkon ajan myötä korkeuksiin saakka.

Taustalla Kasvihuone ja Kasvimaalaatikot, etuoikealla Ruusupuska, joka jatkuu vasemmalle Kiemurapenkkinä.

Alapiha oli omenapuita ja marjapensaita sekä kasvimaata lukuunottamatta nurmena. Lasten kasvaessa sieltä lähti ensin keinu ja vähitellen tuli ajatus muuttaa laaja nurmikko kasveilla täytetyksi puutarhaksi. Sillä tiellä tässä ollaan, joskin matkaa on edessä melkoisesti.

Nurmikonhävitysprojekti lähti tuosta Ruusupuskasta, jonne siirsin yläpihalla leviämään lähteneen Juhannusruusun. Sitten siihen viereen tuli Punalehtiruusua, Hansaruusua ja Metsäruusua. Uutena istutin tänä keväänä Omenaruusun. Pikkutalvio on levinnyt ruusujen alustalle. Ruusupensaan takana on kaivonkansi. Nykyisin meillä on kunnallistekniikka ja vanhaa porakaivoa käytämme lähinnä kasteluvetenä. Kauempana taustalla näkyvässä betonirenkaassa poltamme lähinnä hävitettäväksi tarkoitettuja juuria ja jotain pientä silloin tällöin.

Kiemurapenkki

Ruusupuskista istutusalue lähti leviämään nurmikon keskustaa kohti. Alkuun kaivoin istutukset suoraan maahan poistamalla vain nurmikon sopivalta alalta. Koska istutettavat eivät heti vallanneet koko aluetta, peitin mulloksen sanomalehdillä ja hakkeella. Siten kukkapenkeissä ei juurikaan ole ongelmia rikkaruohojen tai nurmikosta lähteneen ruohon kanssa. Nyttemmin olen siirtynyt kohopenkkeihin, jolloin en välttämättä poista nurmikkoa laisinkaan, vaan kanttaan sopivan alan ja peitän sen sanomalehdillä, joiden päälle sitten kokoan kohopenkin.

Kurgaani

Ensimmäiset kohopenkit syntyivät vahingossa, kun kaivoin uutta kukkapenkkiä jonnekin ja siitä syntyvä maa-aines piti kasata toisaalle. Kurgaani esimerkiksi on Kriikunapolun alta poistettua maata, joka sai muhia pari kuukautta sanomalehtien, oksahakkeen ja pressun alla. Ajattelin, että siellähän maa muhii, kunnes keksin läjälle käyttöä. Kurgaanin laelle istutin riippahernepuun ja reunoille peittokurjenpolvea, sammalleimua, pikkusydäntä, ketoneilikkaa. Kurgaanissa kasvaa myös kolme pionia ja joitakin sipulikukkia. Vielä siihen jotain mahtuu, kunhan keksin, mitä. 

Ruusukolmio, jonka kulmissas kasvaa ruusupensaat 'Sävel', Tornionlaaksonruusu ja Ritausma sekä Kirjoapteekkarinruusu.

Kun innostuin hankkimaan lisää pensasruusuja, piti niille löytää paikka. Pihamme aurinkoisin ja lämpimin paikka on lähellä Kriikunapuita, joten siihen vain lapio multaan. Kolmiomainen lämpäre keskellä nurmikkoa näytti ihan hoopolta ja niinpä kiirehdin sille jatkoa. Aloin rakentaa Kriikunapolkua. Ei kannata rakentaa valtavia kukkaistutuksia, joita ei sitten pääse hoitamaan. Jollei pääse ympäri, on tehtävä jonkinlainen huoltopolku istutusten keskelle. Kriikunapolku oli jonkin aikaa valmiina kuitenkin ilman varsinaista polkua eli kiveystä ja rapskulaattoja. Ne sain laitettua lopullisesti kuntoon vasta viime syksynä. Niin ja nimi paikalle tuli reunalla kasvavasta kriikunapuusta.

Rajamäntypenkki

Tonttimme rajalla, naapurin aidan kulmauksessa kasvaa iso mänty. Rakentaessamme se oli ihan pikkuinen, mutta nyt jo kasvanut melkoiseksi puuksi. Vuosien mittaan olen sahannut siitä lukuisia kuivahtaneita oksia, jotka muuten olisivat vähitellen pudonneet nurmikolle. Nyt en enää pitkilläkään tikkailla ylety alimpiinkaan oksiin. Männystä tulee aivan valtavasti neulasia, joten ilmeisesti maa sen vaikutusalueella on aika hapanta. Nurmikko on vähitellen muuttunut varsin sammaleiseksi, mikä osittain johtunee myös lähiympäristön puuston kasvamisen aiheuttamasta varjoisuudesta. Jossain vaiheessa tein männyn viereen sellaisen "Istutan-kun-en-muualle-keksi" -alueen. Nimi muuttui aika pian Rajamäntypenkiksi. Nyt siellä kasvaa lähinnä Töyhtöangervoa, jonka siementaimia pulpahtaa joka vuosi lukuisia. Penkissä on myös Poimulehteä ja Juhannusruusua.

Naapurirengaspenkki

Naapurin aidan vieressä kasvoi aikanaan melkoinen rypäs leppää. Meni vuosia saada viimeisetkin maasta versovat lepäntaimet kokonaan pois. Rakennusajalta jäi kaksi ylimääräistä betonista kaivonrengasta, jotka piti naamioida jotenkin. Niitä kun ei liikutella ihan helposti sinne tänne. Toinen rengas kieritettiin jossain vaiheessa odottamaan jatkokäyttöä lepikon reunaan ja siinä se yhä nököttää. Renkaaseen olen yleensä istuttanut krassia, joka vyöryy kesän mittaan ylös, alas ja sivuille ja tuo mukavasti väriä kukintansa lopettaneen norjanangervon vihreyteen. Viime keväänä istutin renkaaseen kaksi kärhöä, joista ainakin toisessa näyttää jo olevan eloa.

Norjanangervot ovat peittäneet renkaan erinomaisesti, mutta viime vuoden keväällä oli vaihteeksi pakko leikata angervot tapille, koska ne olivat totaalisesti ränsistyneet ja kukkiakin oli lähinnä latvoissa. Aikanaan olen ympäröinyt penkin kivillä, joiden alle olen laittanut maanpeitekangasta. Maa laskee tuosta penkistä jonkin verran kuvan etualaa kohti. Ja kuten kuvasta näkyy, angervot ovat peittäneet alueen niin tehokkaasti, ettei niiden latvuston peittoalueella ole kasvanut edes nurmikko. Paikka on nyt varsin ruman näköinen, mutta asia korjaantuu angervojen kasvun myötä. Eikä siihen mene kauaa.

Naapuriaita Kakkonen

Naapurirengaspenkin oikealla puolella on penkki nimeltä Naapuriaita Kakkonen. Se ei ole vielä lähellekään valmis. Nurmikko (tai pikemminkin sammalikko) on katettu vasta toissa kesänä ja paikka on edelleen muhimassa. Muhiminen tarkoittaa sitä, että torjun rikkaruohoja peittämällä alueita sanomalehdellä ja oksahakkeella. Harmillista on, että naapurin puolelta vyöryy jatkuvasti uusia ja uusia voikukka- ja rönsyleinikkikasvustoja, joiden kurissapitäminen on työlästä. 

Tuohon oikeaan nurkkaan olen siirtänyt aikanaan tien vierelle aidanteeksi istutettua kiiltotuhkapensasta ja viime kesänä istutin paikalle Isabellansyreenin ja jalosyreeni 'Sensation'. Tämä penkki on puutarhamme peränurkkaa, eikä sen laittaminen ole ollut listan kiireisimmässä päässä. Sinne olen tyrkännyt muualta pois joutaneita vuorenkilpiä, ettei paikka olisi ihan pelkkää oksahakekeskittymää.

Naapuriaita Ykkönen

Vastaavasti Naapurirengaspenkin vasemmalla puolella on penkki nimeltä Naapuriaita Ykkönen. Sen oikeassa reunassa kasvaa kaksi iäkästä punaherukkaa, jotka tuottavat erinomaisen runsaasti marjoja joka vuosi. Penkin toisessa päässä taasen on pari tuijaa. Keskellä on Valamonruusu ja muuten penkissä kasvaa matalaa jaloangervoa, kaunokaista ja joka paikkaan levinnyttä lemmikkiä sekä kevätkaihonkukkaa.


Aidan edessä, penkin keskellä on myös kaksi tuijaa, jotka viettivät viime kesän sisääntulon isoissa ruukuissa. Istutin ne syksyllä maahan, mutta ne kumartavat edelleen maata kohden talvisen tykkylumen jäljiltä. Olisi pitänyt käydä ajoissa putsaamassa lumet tuijien hennoilta harteilta. Toivottavasti tuijat vielä tuosta jaksavat selkänsä suoristaa.

Kriikunapolku

Vastapäätä naapurin aidan edessä olevia penkkejä on jo aiemmin mainittu Kriikunapolku, joka oikeastaan koostuu useammasta penkistä. Ensin tuohon vasemmalle muutti metsäruusu. Sen paikalta löytyi iso kivi, jota ei kaivamalla ylös saanut ja kuitenkin sen kärki piti aina muistaa nurmikkoa leikattaessa. Niinpä päätin tehdä kiven lomaan kukkapenkin. Metsäruusu on kaunis kukkiessaan yksinkertaisin vaaleanpunaisin kukin, mutta se on hurja tekemään juuriversoja. Nurmikon puolella ne on helppo pitää kurissa, mutta samaa ei voi sanoa kukkapenkin puolesta. Penkin oikeassa reunassa on Hortensiapenkki ja taustalla oikealla Ruusukolmio.


Kriikunapolku viistosti naapurin aidan suunnasta. Edessä keskellä on Ruusukolmio, oikealla yläkulmassa näkyy Hortensiapenkki ja oikeaan etukulmaan jää metsäruusu, vasemmalla kriikuna. Kriikunapolku haarautuu kolmeen suuntaan.

Leikkimökkirinne

Tonttimme on kahdessa tasossa. Ylä- ja alapihan jakaa lähes koko tontin levyinen rinne. Edellinen naapuri rakensi aikanaan aivan tontin rajalle autokatoksen ja maakellarin. Sitä varten paikalle tuotiin paljon maa-ainesta. Sitä sitomaan he istuttivat kuusiaidan ruskean puuaidan sisäpuolelle. Kuusiaita jäi leikkaamatta ja hoitamatta ja nykyinen naapuri onkin kaatanut rivistä useamman puun. Jokunen on vielä jäljellä. Me tuimme oman puolen rinnettämme aluksi pengertämällä sen puurakenteilla. Eivät kestäneet aikaa ja maan voimaa. Muutama kesä sitten Ukkokulta muurasi harkoista tukevan muurin sekä rinteen naapurin puoleiseen että puiston puoleiseen päähän. Muurin ja naapurin lauta-aidan väliin jää sopivan levyinen kulkuväylä vaikka kottikärryjä varten.

Lautarakenteiset porrastukset sijaitsivat kuvassa näkyvien vuorenkilpien oikealla puolella. Muurin ja maan väliin jäi syvänne, jota olen täyttänyt haravointi- ja kaivujätteellä. Nyt näyttää siltä, ettei maa pahemmin enää painu. Rinteen oikeaan yläkulmaan olen vuosia sitten istuttanut näköesteeksi naapuriin päin tuoksuvatukkaa. Enää en istuttaisi, sillä se on hurja leviämään. Leikkimökin päädyssä kasvaa syreenejä ja niiden reunalla laakakatajaa. Monet eivät pidä vuorenkilvestä, mutta tällaisiin ongelmallisiin rinteisiin se on oiva ratkaisu..

Leikkimökkirinteen polku

Polku leikkimökkirinteeseen valmistui vasta runsas kuukausi sitten. Täysin valmis se ei ole vieläkään, eikä ihan kokonaan valmistukaan ennen kuin saan vuosikausia sitten kaadetun koivunkannon jämät kokonaan pois. Juuso kuitenkin tykkää oikaista juuri tästä ja helpottaa melkoisesti, kun voi itse kulkea sen perässä.


Rinne jatkuu tontin toista reunaa kohden tehden pienen mutkan. Näkyvyyden peittävät vuorimännyt, joiden systemaattisen leikkaamisen aloitin aivan liian myöhään. Onneksi sentään edes silloin, sillä ne ovat kohtalaisen siedettävän näköisiä ja tuuheita.

Oikearinne 
 
Alapihalle johtavat portaat jakavat rinteen kahtia. Olen nimennyt puolikkaat Oikeaksi ja Vasemmaksirinteeksi. Rinteen yläreunassa kasvaa marja-aroniaa, jonka leikkasin toissa keväänä matalaksi. Koristemarja-aroniakin tuppaa risuuntumaan, ellei sitä sopivin väliajoin leikkaa. Nyt yritän kunnostautua aroniankin suhteen siten, että leikkaan uudesta kasvustosta osan pois, jolloin se tuuheutuu alhaalta lähtien, eikä risuunnu niin nopeasti.

Oikeanrinteen kaivoin muutama kesä sitten kokonaan auki, sillä mm. apila alkoi vallata liikaa tilaa ja ruoho kasvoi sammalleimua paremmin. Oli kyllä iso urakka kaivaa paikka kokonaan auki, putsata kasvit ja istuttaa ne uudelleen. Rinteeseen on upotettu yksi suurikokoinen olohuoneen matto ja maanpeitekangasta, jotta mahdollisesti multaan jääneet rikkaruohot eivät riehaantuisi. Yllättävän nopeasti sammalleimu, sulkaneilikka, maksaruohot, hopeatäpläpeippi ja muut kasvit ovat täyttäneet rempan jäljiltä melko paljaan rinteen.

Vasenrinne
 
Vasemman puoleisessa rinteessä ei ole ollut samanlaista rikkaruoho-ongelmaa, sillä hopeahärkki on peittänyt sen varsin tehokkaasti. Härkille olen antanut kavennustuomion, eli se tulee saamaan seurakseen muutakin kasvia. Syksyllä keksin ensimmäistä kertaa istuttaa rinteeseen tulppaanin sipuleita. Voi olla, etteivät tuohon saa jäädä, mutta kukkikoon nyt tämän kevään. Viime kesänä istutin rinteeseen kurjenpolvea ja jalopähkämöä. Rinteeseen on levinnyt runsaasti scillaa ja helmililjaa. Nyt rinteessä rötköttääkin ylenmäärin nuutuneita scillanlehtiä.


Tonttimme rajoittuu yhdeltä sivulta naapurin pihaan, toiselta tiehen ja kahdeltla muulta sivulta kunnan puistoalueeseen. Puita ja pensaita en ole alapihalle pahemmin istuttanut, koska en halua sinne liikkaa varjoa. Nyt on kuitenkin kunnan rakennussuunnitelmat edenneet sen verran, että tonttimme yhdelle sivulle on tulossa korttelikenttä ja toiselle sivulle sinne johtava kävelytie. Tämä tietää sitä, että tarvitsemme ehkä enemmän näköesteitä ja toisaalta myös sitä, että tonttiamme runsaasti varjostavat suuret puut kunnan alueella tulevat harventumaan. Se taasen lisää kauan kaivattua valoa pihaamme.

Vielä muutama vuosi sitten alapiha oli hedelmäpuita, marjapensaita ja kasvimaata lukuunottamatta lähinnä nurmikkoa. Tarkoitus on vähentää nurmikkoa ja lisätä muita istutuksia. Tähän saakka olen perustanut kukkapenkkejä siten, että niitä olisi helppo hoitaa ja niiden ympäriltä ajaa nurmikkoa niin kauan kuin nurmikkoa vähänkin on. 

Rajamänty

En ole laatinut minkäänlaista kokonaissuunnitelmaa, vaan etenen enemmänkin jonkinlaisen hämärän viidakkovision perusteella. Jos laadin tietynlaisen suunnitelman, tulee tunne, että sitä on pakko noudattaa. Tunnen itseni ja tiedän hyvienkin suunnitelmien elävän ja muuttuvan kaiken aikaa ja pakon vain rajoittavan elävyyttä. Oman rajoituksensa tuovat myös rajallinen budjetti, aika ja voimavarat. 
 
Istutuskartta
  
Kasvivalinnat ovat olleet aika yksipuolisia, mikä johtuu pitkälti siitä, että oman pihan jakotaimia on ollut kätevintä tyrkätä toisaalle pihaan. Siten on säästynyt rahaa ja uudet alueet on näin saanut nopeammin täyttymään. Blogin aloittamisen myötä olen ihan uudella tavalla innostunut pihan rakentamisesta, oppinut valtavasti hyödyllisiä asioita ja lisäksi löydän jatkuvasti mielenkiintoisia kasviehdokkaita, jotka omalta osaltaan lisäävät vaihtoehtoja alapihan muuttamiseen nurmikosta viidakoksi.


Puutarha on minun harrastukseni ja kiinnostukseni kohde, joten kaikenlainen urakointi on ihan itse hoidettava. Ukkokulta vain elää tarvittaessa hengessä mukana ja ihmettelee, kuinka monta "kirjovehkaa" minun oikein pitää pihalle hommata. No, kyllä hän silloin tällöin jonkun puurakenteen minulle naputtaa kokoon, kun sen ensin suunnittelen ja pitkään asian perään ruikutan. 

Naapuri seisoo toisinaan osaaottavan näköisenä aidan vieressä ja surkuttelee, kuinka minulla on niin hurja urakka nurmikonleikkuussa, kun olen täplittänyt pihani moisilla kukkapenkeillä. Eikö olisi parempi laittaa vain kaikki silkin sileäksi nurmeksi, on hänen mielipiteensä. Silloin saisi huristeltua nurmikon leikkurilla läpi hetkessä. Silloin käännyn leikkurin kanssa toiseen suuntaan muistellen vanhaa sanontaa, ettei "hullulle ja lapselle pidä näyttää keskeneräistä työtä". Kuvitteleeko joku vielä kaikkien näiden kaivuuhommien jälkeen, että haluan viettää kesäni nurmikkoa leikaten?

Ruusuherukka

Näin siis meni tämä helluntai. Ilman puutarhatöitä, mutta "garden on my mind" kuitenkin. Huomenna alkaa tämän toukokuun viimeinen viikko ja monelle se tietää päättäjäisiä ja juhlia. Meillä ei tänä keväänä ole minkäänlaisia kouluun tai opiskeluun liittyviä juhlia, mutta mikä estää juhlimasta kesän alkamista. Ei sitten mikään. Mukavaa viikkoa kaikille!

 

41 kommenttia:

  1. Moi:) Huh huh, hengästyin, aivan mahtavan paljon kasveja ja laajasti lääniä. Voi onnelista Juusoa :))
    Mä olen ottanut omista tiluksistani valokuvia ja koneella kirjoitan missä mitäkin. Esim. kasvimaasta, jotta en kylvä ihan samaan paikkaan samoja kasveja joka vuosi.
    -Hellu ja Blackie Kahden Naisen Loukussa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tärkeintä varmaan on, että itse tietää istutustensa paikan ja määrän. Systeemillä ei liene niin suurta merkitystä.

      Poista
  2. Oujee, miten ihana sun piha on ja niin siisti ja kaikinpuolin upea! Nuo aluenimetkin niin fiksuja ja kuvaavia ja asiallisia. Toisin kuin meillä, Hollywood Boulevardista muihin hömpötyksiin. Mutta toimivat kumminkin. Mun parhain ajantasainen kirjaus on blogissa, jossa luettelen kasveja alueittain. Tosin nytkin huomasin, että niin vaan on syksyllä jäänyt sipulit sinne kirjaamatta mutta varmaankin löydän ne jostain postauksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hollywood Boulevard on erinomainen nimi omaan puutarhaan. Luultavasti meilläkin jotkut nimet tulevat vielä muuttumaan, niin on käynyt ennenkin. Etenkin Pojalla on tapana keksiä hyviä nimiä täällä käydessään ja Kurgaanikin oli hänen ideansa.
      Sipulikasvit on vielä ymppäämättä kokonaislistaan, mutta ehkä pidän sen omanaan, kun se tuppaa elämään vähän rajummin kuin muut istutukset.

      Poista
  3. On sulla lääniä. Ei oo ihime jos joku kasvi joskus hukkuu.... Mä kuvaan uuret kasvit joko heti kotia tuatuna tai/ja istutettuna, niin että viaruskasvit näkyy. Teen talaven aikana puutarha-aiheesen kuvakirijan erellisestä vuaresta. Niistä on myähemmin kätevä tarkistaa nimet ja istutuspaikat. Puutarhan muuttumista on kans kiva seurata. Kaikilla istutusaluehilla on tiätysti nimet, eihän sitä muuten tiärä mistä puhutahan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo kirja edellisestä vuodesta onkin hyvä idea. Helpompi katsella sieltä, kuin rullata kuvia tiedostoissa ylös alas.

      Poista
  4. Minullakin on alueille syntyneet nimet noin kuin sinulla. Multakasan- ja kivikasanpenkit kertovat niiden alueiden alkuperäisestä olomuodosta ;) Itsekin haaveilen nurmikon vähenemisestä, juuri aamulla mietin miten parhaiten voisin suurentaa alapihan varjotarhojen aluetta. Jonkinlaisia polkuja pitäisi siihenkin jo rakentaa, muuten ei ylety kitkeskelemään. Vaan nyt painun kasvihuoneeseen istuttamaan tomaatit!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sen jälkeen kun päätin ryhtyä vähentämään nurmikkoa, putosi kivi pois sydämeltä. Surin nurmikon sammaloitumista, enkä ole niin innostunut sen jatkuvasta leikkaamisestakaan. Tietenkin unelma vehreästä ja viidakkomaisesta kasvustosta on vielä kaukana, mutta eipähän tule aika pitkäksi.

      Poista
  5. Oli pitkä postaus, mutta puutarhassasi on paljon alueitakin. Minullakin kukkapenkit kasvavat ja venyvät, kun tarvitaan taas uutta tilaa uusille hankinnoille tai harvennettaville taimille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, tällä menolla homma on kyllä loputonta. Mutta tämä puuthailu on niin mukavaa, ettei harmita yhtään.

      Poista
  6. Tunnustan heti, etten jaksanut lukea kaikkia tekstejä, mutta kuvat katsoin ja totesin lääniä olevan ja monenlaista penkkiä ja istutusaluetta siunaantuneen ajan saatossa. Itse olen myös nimennyt penkit ja alueet. Joistakin on aikoinaan piirretty kuvia ja nimetty kasveja. Nykyteknologian avulla olen kuvannut penkin ja kirjoittanut kuvan päälle, mikä on muuttunut. Samoin kuvista näkee mitä kannattaisi muuttaa ja mitkä kasvit voisivat sopia yhteen. Olen tehnyt myös kuvankäsittelyllä luonnoksia penkeistä ja yhteensopivista kasveista. Yksi kohta ei meinannut saada hyvää muotoa ja värikieltä millään, mutta nyt alkaa olla kondiksessa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvelinkin, että postauksesta tuli liian pitkä, mutta jotenkin halusin samalla tallettaa paikat talteen tänne blogiin. Josko niitä sitten myöhemmin voisi vertailla.
      Tietokoneella saisikin oivallisesti tehtyä luonnoksia, mutta minulla menee muutenkin jo ihan kiitettävästi aikaa koneen ääressä, joten enempää en ehdi ja jaksa.

      Poista
  7. Upea tuo rinne ja varmasti kaunis, kun kukinta on parhaimmillaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika runsaan näköinen rinne on kuvissa, mutta onneksi siellä kukkii kesän ajan koko ajan jotain muiden ollessa lähinnä eri vihreän sävyissä. Sammalleimu aloittelee parhaillaan ja se on melko näyttävän näköinen.

      Poista
  8. Olen kanssasi samaa mieltä, että jonkinlainen kartta on hyvä olla. Muuten en muista kasveja:) Kiitos vinkistä. Ensi talvena on minulla kartta projekti:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikilla näyttää olevan jonkinlainen systeemi. Systeemillähän ei sinänsä ole väliä, kunhan se omalta kannalta on toimiva.

      Poista
  9. Perennapenkeille muodostuu nimet, kun niistä puhutaan. Itsellä ei ole niistä karttoja, mutta penkkejäkin on paljon vähemmän kuin sinulla. Kasvimaasta taas teen tarkat kartat, jotta tiedän mitä missäkin on ja että viljelykierto toteutuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puheiden ja tarinoiden perusteella muodostuneet penkkinimet ovatkin usein niitä mukavimpia.
      Kiertoviljelyn vuoksi onkin hyvä olla suunnitelmat. Siinäkin kyllä on seuraavana keväänä avuksi kuvat edelliseltä vuodelta.

      Poista
  10. Upea postaus! Näitä laajempia näkymiä puutarhoista on tosi kiva katsella...ja saada ideoita.
    Nurmikon poisto linjaus minullakin on..silti sitä vaan riittää.
    Penkeillä ja paikoilla on meilläkin nimensä. Karttoja pitäisi olla..ei ole kasvien nimet unohtuu.
    Toki muistan vielä jos jokin jostakin uupuu eli on kuollut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totesin, että nurmikkoa on helpompi vähentää asteittain rakentamalla sinne jotakin muuta. Ideat tupsahtavat ja niitä toteuttaessa homma yleensä lähtee vielä leviämään entisestään.

      Poista
  11. Hienosti on siellä kaikkia kasveja ja osoitteita:) Ja mitkä istutuslistat, wau.
    Kyllä jonkinlaisia nimiä on mullakin kukka-alueilla, mutta en ole muistanut kirjoittaa mihinkään, ainakaan kasvien nimiä. Harvoin tulee ostettua uusia kukkia, vaikka pitäisi.
    Sipulien istutuspaikat laitan kyllä siihen pahvilappuun, mikä tulee sipulien kanssa Muuten en muistaisi, millaisia kukkia pitäisi nousta.
    Aloitin taas tänään minäkin nurmikonvähentämistoimet. Kun otin penkistä kuvan, niin se näytti niin "kököltä" :), niin pakko oli ruveta kaivelemaan. Enkä taas tiedä mitä istuttasin siihen.
    Ainakin raparperilaattoja pitää saada lisää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä on omansa suhteen usein vähän liiankin kriittinen. Ja tähän aikaan vuodesta moni penkki näyttää pakostikin vähän kököltä, kun kasvit ovat vielä pieniä.
      Laastit rapskulaattoja varten on jo ostettu, kunhan vain ehtisi tekemään.

      Poista
  12. Oi miten täydellistä ja minun silmääni miellyttävää.
    Juuri noin sanoo kyllä surkuteltavan moni, siis pitäisi olla vain pelkkää nurmikkoa, että saa ajaa hurruutella sillä ihanalla leikkurilla.
    Pihasi on todella kaunis katsella ja kivat nimet olette keksineet, oliko listalla myös Juuson jokin oma penkki tai alue?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On toki Juusollakin oma minttupehkonsa. Se on vielä sen verran matalaa, ettei Juuso ehtinyt esittelemään sitä.

      Poista
  13. Kyllä tuon postauksen luki oikein mielellään. Antamiesi penkkien nimet auttavat myös blogien lukijaa hahmottamaan pihaasi, joka on upea. Kade olen, että pihaa voi rakentaa nurmikolle, kun itse kaivan maalla mökillä kivikkoiseen metsäpohjaan. Kotipihani on pieni ja siinä olen saanut helpommalla laajentaa istutusalueita. Ajattelin kesän aikana piirtää ainakin yhdestä alueesta penkit mittakaavaan ja merkitä kasvit. On ihan perinteistä keväisin ihmetellä; mihin istutin, mitä istutin, mihin siirsin...vaikka penkit ovat sinun tiluksiin verrattuna varsin pienet. Onnellisia hetkiä puutarhaasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Noijan liikunta! Tunnen olevani todella onnellinen touhutessani tuolla puutarhassa. Ei se ehkä niin suurikaan ole, mitä kuvissa näyttää. Tonttimme kokonaisala on 1470 ja tuo alapiha on siitä suurin piirtein puolet. Minulle riittää hyvin.

      Poista
  14. Hurjan kiva postaus! Nuo yleiskuvat ovat aivan ihanat, hahmottui puutarhasi tosi hyvin! Ja se on niin KAUNIS!! Tosi viehättävät kaikki kukkapenkit nurmikon keskellä, inspiroiduin niistä ihan valtavasti. Sellaisia meillekin!

    Pihaltamme löytyy tällä hetkellä takapihalta Kaivopenkki, Terassipenkki, Terassin vierustat ja Päärynäpuupenkki. Etupihalla on Aidan vierusta, Vinopenkki ja Pylväspenkki. Olen tehnyt jokaisesta Word -dokumentin, jossa on kasvin nimi, itse ottamani kuva (tämä vaihe on vielä kesken) ja ehkä pieni kuvaus. Sitten Excelissä on aakkosellinen lista kasveista ja niiden sijainnista. Lauantaina meni esim. koko Euroviisujen aika näiden listojen muokkaamiseen. Välillä tuntuu, että ihan kahjon hommaa, mutta kun se on niin mukavaa. Saa kai sitä aikansa käyttää siihen, mihin itse haluaa ; ) Ja tietysti listat elää joka vuosi, tulee uusia kasveja ja aina joku kuoleekin. Minäkään en harrasta kovin suurta suunnitelmallisuutta, vaan intuitiolla mennään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Inka, aivan yhtä kahjoa hommaa täällä. Lähden koneelle päivittämään kasvilistaa ihan vain pikkaisen ja huomaan tehneeni sitä tuntikausia.
      Sinun osoitteesi ovat hiukan samantapaisia kuin minulla. Kertovat hyvin sijainnin ja tarkoituksen. Mietin, että sitten olen ihan kajahtanut, kun ryhdyn tekemään osoitekylttejä puutarhaan, jotta siellä tietää suunnistaa. Ihan kuin puutarhani olisi suurikin.

      Poista
  15. Hieno katsaus pihaan! Minun pitäisi myös tehdä vastaavanlaiset istutuslistat. Nyt minulla on tapana tehdä istutusmuistiinpanot käsin, ja jälkeenpäin en saa käsialastani selvää, D!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ja sitten ne käsintehdyt katoavat ja niitä joutuu etsimään. Ennen minäkin kirjasin kaikki käsin, mutta koneella ehtii nopeammin ja tulee siistimään.

      Poista
  16. Olipas perusteellinen selvitys pihastasi. Nyt pääsin hyvin kärryille siitä, mitä pihassasi kasvaa ja minkälaisissa penkeissä. Se kaikki on rakentunut luontevasti ajan myötä. Minullakin on penkeillä nimet. Oikeastaan nyt vasta olen pikkuhiljaa alkanut kirjata ylös noita kasvien nimiä ja paikkoja. Huomasin, että jos en heti istutusvaiheessa kirjoita, niin ne unohtuvat. Mutta kun innostuin sipulikukista, niin penkkien kuviin ei tahdo enää mahtua tuota kasvimäärää. Joten vanhoista kasveista ei välttämättä löydy nimitietoja, mutta uusista sitäkin paremmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama juttu minulla vanhojen kasvien suhteen. Niistä ei ole kattavia istutustietoja. Kolmen viime vuoden tiedot olen laittanut ylös systemaattisesti ja ajatus on laittaa ne vanhemmatkin ajan kanssa.

      Poista
  17. Aika pitkään kuvittelin muistavani kaikki kasvit ja niiden paikat. Nyt olen alkanut myöntää vajavaisuuteni ja alkanut nimetä kasvipaikkoja ja hankintojani. Bloginkin aloitin keväällä sillä ajatuksella, että tänne tulee kuvailtua ja kerrottua asiaa, toimii siis hyvin myös oman muistin tukena. Nyt, kun olen jo täysin seonnut ja tullut puutarhahörhöksi, kasvien lajit ja nimet myös kiinnostavat ihan eri tavalla.
    Tekstistäsi huomasin, miten olet asiaa selvästi pohtinut ja teillä näyttää homma olevan hienosti hanskassa. Kaunis puutarha!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä blogimaailmassa on niin valtavasti kaikkea uutta tarjolla, että kun sen yrittää yhdistää omiin vanhoihin puutarhajuttuihinsa, tuppaa sekoamaan. Mutta tämä on kyllä niin mukavaa sekoamista, ettei haittaa yhtään.

      Poista
  18. Oikein mukava postaus! Tuolla tavalla luovasti onkin kiva rakentaa pihaa, muuttaa sitä nurmikenttää puutarhaksi ;)
    Rinne on erityisen komea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pirjo! Vähitellen tekemällä tulee myös mietittyä ja ideoitua eri tavoin. Tuskin tulee koskaan valmiiksi, mutta ei haittaa sekään.

      Poista
  19. upea postaus, kiitos siitä! samalla tavoin munkin penkit saaneet nimensä, oiskin hyvä idea tehdä yksi postaus kerrallaan jokaisesta penkistä blogiin, niin tulis käytyä läpi mitä miskin täl hetkellä kasvaa. vuorenkilpeä minäkin arvostan, juur annoin naapurin emännälle kolme laatikollista jakotaimia maakellarin peitekasviksi, minne se on juur passeli kasvi ja mielestäni myös näyttävä. tuoksuvatukkaa löytyy myös pihoiltamme paljon, hyvä näkö- ja pöly suoja, mut harmittavaisen terhakka leviämään sinne mihin ei sais.
    tähän postaukseesi palaan varmaan viel useamman kerran:))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ilona! Täällä on tullut taas monia uusia ideoita esimerkiksi kasvien kirjaamiseen ja tiedon ylläpitämiseen. Tämä on kuin taimia jakaisi, kun saa näitä puutarhaan liittyviä ideoita toisilta.

      Poista
  20. On meillä osoitteet. Puut ovat merkkipaaluja, jonka mukaan suunnistan. Antonovkan, Bergiuksen, Elokuunpäärynän, tammen, kriikunan jne. alla on se ja se... Joskus kasvimökki toimii maamerkkinä tai talon eripuoleiset ilmansuunnat.
    Ihailen kurinalaisuuttasi ja sitä että vuodesta toiseen olet merkannut, mitä olet istuttanut.

    VastaaPoista
  21. Hyvän työn olet tehnyt.
    Sinulla on todella kaunis puutarha.
    Meidänkin täytyisi sellainen kartta tehdä.
    Kirjoitin kyllä nyt uuden penkin istutukset ylös.
    Mukavaa puutarhakesää sinne teille.

    VastaaPoista
  22. Jäin lueskelemaan vanhaa juttua kun oli niin mielenkiintoinen! Minullakin on vastaavanlaisia kokemuksia alueiden nimien kehityksestä :)

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!