Perjantain kuntojumpat pihamaalla

Tulipa Late Abigaile

Puutarhassa tapahtuu nyt niin paljon ja nopeasti, ettei perässä kerkiä. Ainakaan kameran kanssa. Viime päivinä aurinko on paistanut enimmän osan aikaa, mutta myös tuullut ihan joka päivä. Miten sitä osaakaan joka kerran siivota hiekkakäytävät juuri ennen kunnon tuulentuiverrusta. Nyt on vaahteranlehtiä ja kaikenlaista sälää taas käytävät täynnä. 

Tulipa Late Abigaile

Sitä lämmintä odotellessa on kyllä saanut ihastella harvinaisen pitkää kevätkukkien kukintaa. Tulpuissa on yhä vielä joitakin nuppuja, joskin valtaosa alkaa olla kukkimisensa kukkinut ja terälehtiä lentelee tuulessa sinne tänne.

Tulipa Pink Impression lopuillaan

Piihalla riittäisi tekemistä ja nyt onkin sellaiset ajat käsillä, että pitää jatkuvasti tehdä valintoja. Raataako hullun lailla vaiko päästää itsensä välillä vähän vähemmällä. Toisaalta puutarhassa raataessaan on yleensä koko ajan ihan hyvä mieli ja eteenpäin pyrkivä olo. Välillä pitää katsahtaa, mitä on saanut aikaan ja tyytyväisenä mittailla mantujaan.

Tulipa Coors - niinikään lopuillaan

Miten minusta tuntuu, että jos jokin tänä keväänä on kukkinut, niin se onkin kukkinut sitten aivan hurjan paljon. Lemmikinsinistä on kukkapenkit valtoimenaan. Samoin pikkutalvio kukkii täyttä päätä ja myös kukkimisensa alussa olevat omenapuut ovat meillä ainakin aivan täynnä nuppuja.

Huvitus

Ensimmäisenä meillä aloittaa aina Huvitus ja sen jälkeen Valkeakuulas ja Punakaneli. Viimeisenä syysomena, jonka nimestä en ole edelleenkään varma. Siinä olisi upeat hedelmät, mutta omenarupi valtaa ne joka ikinen kesä.

Havupuut ovat olleet viime päivinä aivan ihastuttavia. Kuusetkin niin täynnä herkullisen heleän vihreitä kerkkiä. Yhtenä iltana käytiin Ukkokullan kanssa lenkillä ja minun oli pakko pysähtyä vähän väliä taivastelemaan toinen toistaan kauniimpia kuusia.

Oman pihan vuorimännytkin pukkaavat innostuneena uutta kasvua. Kohta alkaa olla ne hetket käsillä, jolloin pitää kiertää napsaisemassa noista puolet pois. Tai joistain ehkä vähän enemmänkin.

Tänään siirsin betonivalokset alapihalle ja siivosin niiden suojina olleet muovit pois. En yleensä öljyä raparperinlehtiä laattoja tehdessäni, vaan harjaan kuivuneet lehdet muutaman päivän kuluttua pois. En kuitenkaan ehtisi niitä heti paikoillaan laittaa, joten saavat ihan rauhassa odotella vähän sivussa.

Laukka pamahtaa kohtapuoliin

Ihan pakko oli myös kaivaa kuukausi sitten istutettu Ruusuorapihlaja yläpihalta ja siirtää se parempaan paikkaan. Keväällä kaikki näyttää niin paljaalta ja tyhjältä ja näkemys jostain istutuspaikasta vääristyy kummasti. Koivuangervot vyöryvät naapurin puolelta niin voimallisesti, ettei minun pikkupuuni näytä vuosikausiin yhtään miltään, vaan hukkuu pensaiden joukkoon. Se sai alapihalta uuden ja huomattavasti paremman paikan Hortensiapenkin ja Kurgaanin välistä. Näin nuo penkit kasvoivat toisiinsa kiinni ja jälleen lähti pieni pala nurmikkoa kompostiin.

Unelmatädyke

Koska aurinko paistoi ja olin saanut itseni vauhtiin, nypin rikkaruohot molemmista rinteistä. Jatkoin nyhtämistä siivoamalla Hortensiapenkin, Kurgaanin, Päivänliljapenkin ja Kriikunapolun reunukset ja kanttaukset. Jossain blogissa nimittäin mainittiin, että 5. ja 6. päivä olisivat erinomaisia hetkiä rikkaruohojen nyhtämiseen. Jäipä urakkaa vielä huomisellekin. Ainakin Kiemurapenkki ja aidanvierustan penkit kaipaavat siivoamista.

Kaunokaiset valuvat kaiken aikaa aidanvieruspenkistä kohti nurmikkoa ja aiheuttavat nurmikonleikkuussa melkoisen mutkan. Enhän minä raaski kaunokaisten yli leikkurilla ajaa. Niitä pitää vissiin vähän nostella uusille sijoille.

Nyt alkaa päivä kaartua iltaan ja suihkun jälkeen olo on rento ja vähän jäykkäkin. Tätä naputellessani radiosta tulee Puhelinlangat laulaa, jossa ihmiset aloittelevat parhaillaan mökeillään saunan lämmitystä toivemusiikkia kuunnellen. Tulee ihan kesäinen olo. Ai, mutta kesähän nyt onkin.

Tulipa Little Beauty

Lähdenpä tästä oikomaan jäykkiä koipiani sohvalle. Toivottelen kaikille oikein mukavaa viikonloppua ja aurinkoa runsain mitoin!