Sivut

maanantai 26. lokakuuta 2015

Aronian paloa


Muutamaan päivään en ole ehtinyt laisinkaan pihahommiin, joten tänään heti aamusta hain haravan ja kottikärryt ja lähdin lehtitalkoisiin. Nyt alkavat jo omenapuutkin ravistaa lehtiään, samoin syreeneillä on jo melkoinen sulkasato meneillään.


Pensaatkin ovat selvästi luovuttamassa taistoaan ja niitä hiukan ravistaessa lehtiä satoi solkenaan maahan. Angervot ovat kyllä varsin sinnikkäitä ja edelleen myös melko vihreitä. Usein niissä on ollut lehdet vielä lumien sataessa maahan.


Aika paljon olen jo leikannut perennoja, mutta tänään lähti viimeisetkin. Etupihan Bermudankolmiosta napsin mustaksi menneet syysleimut kompostiin. Kuunliljat olen leikannut jo aiemmin, sillä niiden lehdet muuttuvat kylmyydessä limaisiksi klönteiksi, joita ei parhaalla tahdollakaan voi sanoa kauniiksi.


Tarkoitus oli kaivaa Pikkupuutarhan kivipenkistä kruunuvuokotkin pois, mutta kun viime viikoisen punaisen kukinnon lisäksi myös siniset kruunuvuokot ovat innostuneet nuppuilemaan. Saapa nähdä, ehtivätkö avautua, koska loppuviikoksi on jo luvassa pakkasöitä ja päivisinkin lämpötilan pitäisi pudota alle viiden asteen.


Ilmeisesti syysmyrkkyliljani on kuullut minun manaavan, ettei se nyt niin erityisen näyttävä kasvi ole. Kaksi vuotta sitten istutin tasan kaksi sipulia, kun kaupassa ei enempää ollut. Muistelen istuttaneeni ne samaan paikkaan, mutta nyt minulla on kuitenkin kaksi toisistaan melko etäällä olevaa kasvustoa, jotka pukkaavat kaiken aikaa uusia kukkia. Pikkuisen tässä jo nousee toive, että tällä vauhdillla syreenipenkissä tulee olemaan näin syksyisin violetti vallankumous.


Kummasti yhden tunnin siirto sai tämänkin päivän suorastaan kilvan kipittämään. Menin aamulla ulos ja silloin aurinko paistoi täydeltä taivaalta, mutta yhdessä hujauksessa se oli jo metsikön puiden takana matkalla länteen laskeutumaan. Nyt juuri kello on puoli viisi ja ulkona silmin nähden hämärtää. 


Heti, kun aurinko menee metsän taakse, pihassa valo vähenee merkittävästi. Sen huomaa hyvin jo paljain silmin, mutta vielä paremmin kameran objektiivin läpi. Valovoimaa pitää oitis lisätä.


Autotallinurkan vaahtera alkaa olla typösen tyhjä. Alapihan isossa vaahterassa on sen sijaan vielä melkoisesti lehtiä. Tänään haravoin sekä ala- että yläpihaa, eikä se tuntunut laisinkaan niin epätoivoiselta, kuin vime viikolla. Edelleen niitä vaahteranlehtiä kertyi ihan hirvittävät määrät, mutta ehkä itse olin toisenlaisella tuulella. Nautin kuulaasta syyssäästä, matalalta paistavasta auringosta ja siitä, että jokaisella haravanvedolla tuli niin siistiä. Tiedän, että vielä on edessä parikin haravointikeikkaa, mutta jokaisella kerralla määrä vähenee oleellisesti, kunnes homma on taas tältä vuodelta hoidettu.


Vaahterat eivät tänä vuonna kummoistakaan ruskaa järjestäneet, aroniat loistavat sitäkin upeammin. Auringonvalossa ne suorastaan paloivat ja vielä hämärtyvässä illassakin näen niiden upeat värisävyt työhuoneen ikkunasta.

Mukavaa alkavaa viikkoa teille kaikille!

Sulo Heinola, Maija Myrskyluoto, Piparminttu ja Suvi Kullström, olette lämpimästi tervetulleita blogini pariin ihan jokainen.
 

39 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiitos Satu. Kuvat on otettu heti pihasiivouksen jälkeen. Muutama tuulinen päivä, niin näkymä on taas toisenlainen.

      Poista
  2. Aronia on niin kaunis! Siistit leikatut kukkapenkit, minunkin pitäisi leikkoa nuo kuunliljat. Pihatöitä riittää vielä, vaikka en hirmuisesti säikähdä, vaikka jäisivät tähän. Pitäähän madoillakin olla talven ajalle ruokaa... Mukavan touhukasta viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monena syksynä minultakiin on perennat jääneet leikkaamatta, mutta jos vain on aikaa, pyrin tekemään pihan valmiiksi. On sitten keväällä mukavampi aloittaa silmujen tiirailu, kun penkit on siistitti. Leikkaan vain perennat, mutta en penkkejä haravoi. Keväällä sitten tuoretta multaa sekaan ja siinä se taas on.

      Poista
  3. Kauniita kuvia syysasuisesta puutarhastasi!

    VastaaPoista
  4. Kauniita syksyisiä kuvia. Ihana tuo myrkkylilja ja upeaa aronioiden punaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä pitää ensi syksynä metsästää jotain muutakin väriä syysmyrkkyliljasta.

      Poista
  5. Kyllä oot jo mahdottomasti huhkinut pihalla syksyn hommia.
    Meillä vasta aloitellaan hissukseen.
    Aronia on kyllä kaunis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun syysliikuntani tapahtuu tähän vuodenaikaan lähinnä pihalla jotain tekemällä. Kun pihatyöt on tehty, täytyy laajentaa lenkkejä.

      Poista
  6. Justiin tänään ihailin mahtavan värisiä aroniakasvustoja tien varrella. Upeita! Punaiset lehdet ja mustat marjat.
    Ihana sää on taas ollut, saisi vaan illat jo pidentyä :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meille ei kovin paljon aronioihin marjoja tullut, sillä leikkasin ne tapille edellisenä kesänä. Ensi kesänä ehkä sitten taas. Yleensä linnut napsivat marjat ja pihamaa on sen jälkeen täynnä mustia osumia.

      Poista
    2. Meille ei kovin paljon aronioihin marjoja tullut, sillä leikkasin ne tapille edellisenä kesänä. Ensi kesänä ehkä sitten taas. Yleensä linnut napsivat marjat ja pihamaa on sen jälkeen täynnä mustia osumia.

      Poista
  7. Aronia on ihana syysväreissään, sen lehtien toivoisi pysyvän pensaassa pitkään. Ihanaa pihalla touhuilu säätä on tänä syksynä riittänyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harvoin on tosiaan näin upeat syyssäteet. Ei ole pahemmin tarvinnut sisällä sadetta pidellä.

      Poista
  8. Meillä myös metsikkö tekee sen, että aurinko ei paista ihan samalla tavalla pihaan kuin paistaisi avoimella paikalla. Kauniit aroniat, niissä joissakin on aivan kuin liukuvärjätty väri.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aronioissa on tosiaan jos jonkinlaisia sävyjä. Pitäisiköhän käydä poimimassa erilaisia lehtiä ja prässätä niitä vaikkapa korttiaskarteluun.

      Poista
  9. Kiitos Between :) - kauniit kuvat jälleen !

    VastaaPoista
  10. Ihanaa syysväriä tuo aroniapensas.Sinulla on hyvin siistiä puutarhassa Minäkin olen leikellyt kukkineet perennat pois ettei sitten ole keväällä niin paljon siivoamista:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keväällä on paljon hauskempi aloittaa silmujen vahtiminen, kun aikaa ei mene niin paljon syksyn jälkien siivoamiseen. Ja tuleepa ainakin harjoitettua hyötyliikuntaa.

      Poista
  11. Sinun pihallasi on kaunis ja harras syystunnelma. =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Una. Siltä minustakin eilen tuntui. Ja tuntuu myös tänään.

      Poista
  12. ihana löytää ylläri kukkijoitakin viel penkeistä! aronian syysvärityksestä tykkään itsekin kovin. tänä syksynä marjat ehti taas kerran linnut syödä ennen minua, onneksi sain edes
    nauttia ruskanväreistä lehdistössä;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meille ei niitä marjoja tänä vuonna pahemmin tullut, kun leikkasin aroniat edelliskesänä tapille. Ne tuppaavat ränsistymään ja vaativat uusimista muutaman vuoden välein. Ehkä ensi kesänä tulee taas marjojakin.

      Poista
  13. Kaunista aronian leiskua. Meilläkään vaahterat eivät ole tänä vuonna oikein leiskuneet.
    Ja niin se on, kyllä siivoustyöt sisällä sekä ulkona, ovat aina tosi palkitsevia lopputuloksellaan, vaikka välillä tuntuisikin vähän epätoivoiselta urakalta.
    Mä hurauttelin eilen ruohonleikkurilla kaikki nurmikoiden lehdet murskaksi, ihanan siistiä tuli. Mutta kiire mullakin tuli, kun hämäryys tuli niin yhtäkkiä. En ehtinyt kuvia oikein enää ottamaan.
    En ole kovin syysihminen, mutta tänä syksynä on ollut niin kaunista että. Nautitaan kuulakkaista päivistä ja raikkaasta ilmasta!
    Ja noita syysmyrkkyliljoja mun täytyy kyl istuttaa. En oo koskaan muistanut, vaikka olen niitä aina ihaillut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin meinaan vielä huristaa ruohonleikkurilla kertaalleen, mutta odotan ensin, että omppupuut ja syreenit pudottavat lehtensä. Ja vaahtera ne viimeisetkin. Pimeä tulee nyt kellojen siirron jälkeen todella varhain. Aamulla sentään on valoisampaa, mutta eipä sitä aamusta pihalle kerkeä.
      Ei ole syksy normaalisti minunkaan suosikkini, mutta tänä vuonna on ollut kerrassaan upeat ilmat. Ja sellaisena näyttävät jatkuvankin. Tosin selvästi nyt viilenee.
      Jollain oli blogissaan punaisemman sävyisiä syysmyrkkyliljoja, joten täytyy varmaan ensi syksynä niitä vähän metsästellä. Olisi mukavaa, jos tuossa harmaudessa olisi enemmänkin värejä. Ainakin nyt syysmyrkkyliljat näkyvät pitkälle ja vetävät katseen puoleensa.

      Poista
  14. Samoin täällä, ruska ei ole kummoinenkaan, mutta aronia hehkuu vielä hetken. Täällä kesäkodissa jätän tänä syksynä osan perennapenkeistä melkein siivoamatta ja keskityn pihan haravointiin niiltä osin mikä näkyy ohikulkijoille. Eli fuskaan ja aika rankasti, luulen talven tekevän tehtävänsä ja keväällä sitten siivotaan ja lisätään kompostia perennapenkkeihin. Viikko maalla on aika lyhyt aika tai sitten olen todella hidastunut.
    Syyspihasi on tosi siisti ja kaunis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luinkin viimeisimmän postauksesi kesäkodin syyshommista. Ei sitä viikossa kovin paljon ehdi, ellei sitten asusta pelkästään pihamaalla. Sehän ei taas tähän vuodenaikaan ole ihan mahdollistakaan. Fuskaaminen on luvallista. Monen monta syksyä on minullakin haravoinnit jääneet tosi vähäisiksi. Tänä vuonna säät ovat olleet niin upeat, että pihalle on tehnyt kovasti mieli.

      Poista
  15. Kauniita syksyisiä kuvia. Aronia on kauniin hehkuva. Kaikki näyttää niin siistiltä, eli puutarha taitaa olla valmis ottamaan talven vastaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika valmista jo alkaa olla. Mutta vielä täytyy varmaan kertaalleen haravoida tai pikemminkin meinaan huristella ruohonleikkurilla loput maahan putoavat lehdet. Ai niin, juuri muistui mieleen, että täytyy käydä tökkäämässä kynttilälyhtyjä varten rautapidikkeet maahan ennen sen jäätymistä.

      Poista
    2. Aika valmista jo alkaa olla. Mutta vielä täytyy varmaan kertaalleen haravoida tai pikemminkin meinaan huristella ruohonleikkurilla loput maahan putoavat lehdet. Ai niin, juuri muistui mieleen, että täytyy käydä tökkäämässä kynttilälyhtyjä varten rautapidikkeet maahan ennen sen jäätymistä.

      Poista
  16. Aroniassa on paras syysväri, vaikka olen meilläpäin nähnyt aiempina vuosina parempia tulimeriä kuin tänä vuonna. Ihanaa löytää vielä jotakin kukkivaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo syksyn viimeiset kukkijat ovat jotenkin niin liikuttavia. Eivät suurella määrällä ja valtavalla koolla pröystäile, vaan sinnikkyydellä ja luonnonvoimia vastaan taistelemalla.

      Poista
  17. Vastaukset
    1. Kiitos Sussi, ihan huomaamatta aronia on syttynyt tuleen.

      Poista
  18. Aronia loistaa kyllä joka syksy kauniisti!

    VastaaPoista
  19. Oi, tuo syysmyrkylilja on aivan hurmaavan kaunis!

    Onnea sijoituksesta Cisionin -listalla♥

    VastaaPoista
  20. Kaunis väri aroniassa. Syysvärit olivat meillä niukat.

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!