Sivut

tiistai 10. marraskuuta 2015

Tinttien tiirailusessiot ovat alkaneet


Nyt, kun puutarhassa ei ole enää juuri mitään puuhattavaa ja säätkin suosivat sisällä olemista, on taas aikaa ryhtyä tiirailemaan lintujen touhuja. Mikäs sen mukavampaa juoda aamukahvia, kuin katsella tinttien lentelyä ruokinta-automaattien ympärillä. Pitäisiköhän laittaa jonkinlainen lintulista keittiön pöydän läheisyyteen? Siihen voisi kirjata eri lintulajit. Viime talvena niitä Ukkokullan kanssa laskeskeltiin, mutta jälkikäteen ei tahdo kaikkia muistaa. Jos se nyt niin tärkeää on. 


Muutama päivä sitten kävin ripustamassa lintujen ruokintavempaimia pihapuihin. Siemeniäkin oli vielä viime talvelta, samoin talipalloja. Lisää on kuitenkin kaupasta haettava, etenkin, kun niiden suosio on valtaisa. Kaikenlaisia siivekkäitä ruokinta-automaateilla on jo vieraillut. Kertaakaan minulla ei ole ollut kameraa lähietäisyydellä. Enkä kyllä hallitse lintukuvausta laisinkaan, joten ihan suosiolla olen jättänyt sen alaa paremmin taitaville.


Etupäässä talitinttejä noiden automaattien ympärillä pörrää. Tänään kuitenkin aamupalaa syödessämme marjakuusen alle pelmahti peräti kolme närheä napsimaan maahan pudonneita jyviä. Mustarastaat ovat jokapäiväisiä vierailijoita ja yhtenä päivänä näin jopa punatulkun. Harakka jos toinenkin tapaa käydä kyttäämässä, josko olisin jo ripustanut talipötkylöitä. Ne ovat kuitenkin vielä kaupassa. 


Eilen lueskelin Unan maailmassa -blogia, jossa hän kertoi amaryllissipulien istuttamisesta. Muistin vieneeni joulun jälkeen muutaman amaryllissipulin kellariin talteen ja sieltävän ne löytyivät. Eivät kyllä aivan priimakunnossa, mutta Unan ohjeilla katson, löytyykö niistä yhtään henkeä.


Liottelin sipuleita hetken aikaa ja laitoin ne sitten multaan. Jos lähtevät kasvuun ja tekevät kukkavanan, se on pelkkää plussaa. Jos ovat heittäneet henkensä, pääsevät kompostiin luomaan tulevaisuutta multana. Ainakin olen kokeillut ja tiedän jatkossa, kannattaako meidän kellariin viedä sipuleita seuraavaa joulua odottamaan. Onpahan sekin sitten tehty.


Jouluhössötystä ei voi mitenkään välttää. Voi vain päättää, miten siihen itse suhtautuu. Telkusta on jo ensimmäiset joulumainokset tulleet ja kaupoissa on täysi hyörinä päällä. Lahjojen hankkimisesta kehitän itselleni yleensä aikamoisen stressin. Jos rahaa olisi yllin kyllin ja halua juosta kaupoissa, ongelmaa tuskin olisi. Mutta kun elämisessä on ilman erikoisuuksiakin niukka budjetti, joululahjashow aiheuttaa pikemminkin ahdistusta.

Kynttilät mansetteineen vaihtuivat punaisiin

Jouluisen ilmeen tuominen kotiin on kuitenkin mukavaa. Runsas viikko sitten vaihdoin keittiöön syysverhot, joissa on harvakseltaan punaisia kuvioita. Se innosti hankkimaan myös uuden punakuvioisen pöytäliinan. Vähitellen sinne tänne hiipii jouluisia elementtejä. Tänään pohdin pikkuvessassa hiuksia harjatessani, että nythän voisin vaihtaa sinnekin kirkkaanpunaiset pyyhkeet ja maton. 

Tykkään kirkkaanpunaisesta väristä sopivina ripauksina vaatetuksessa, asusteissa ja kodissakin. Joulun mentyä tulee kuitenkin hyvin pian sellainen tunne, että se oli nyt taas tässä ja värit joutavat vaihtumaan. Mutta näin joulukauden lähestyessä punainen piristää ja sitä sopii lisätä pieninä annoksina. 

23 kommenttia:

  1. Mustiksia pyörii kovasti meilläkin, kertoo, että ruoka on metsissä vähissä.

    Jouluvalmistelut ja joulu menee varmaan tänkin vuonna minulta ohitse, jotenkin olen oppinut kiertämään ruokakaupatkin silloin kaukaa, ei jaksa sitä hyörinää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siksipä minäkin viritin ruoka-automaatit esille, kun niitä mustiksia alkoi hyöriä pihassa. Sinänsä ruokinnalla ei kai vielä ole kiire, kun maa on sulana.
      Moni jouluun liittyvä asia on ihan mukavaa, mutta iän karttuessa jaksaa yhä vähemmän jatkuvasti lisääntyvää kaupallisuutta. Kun vanhemmistani aika jättää, voi olla, että joulut muuttuvat meilläkin ihan toisenlaisiksi.

      Poista
  2. Toivotavsti amaryllikset lähtevät. Meilläkin on vieraillut muutama punatulkku. Käpytikka käy joka päivä useasti ja tiaisia parveilee ruokintapaikalla koko ajan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äsken katselin keittiön ikkunasta ja käpytikkahan se siellä oli ruokailemassa. Päätin laittaa keittiöön pienen vihkon, johon voi merkitä lintuhavainnot. Ihan vain mielenkiinnon vuoksi.

      Poista
  3. Hianosti kaktus kukkii. Mulla ei oo ny kukan kukkaa. Ei tullu viätyä pihalle, niinku muina kesinä. Toivottavasti amaryllikset lähtöö kasvamahan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä sinun kaktuksesi vielä tekee kukkia. Minun on joskus jättänyt kukinnan näin marraskuussa väliin ja kukkinutkin vasta tammi-helmikuussa. Unohdin viedä omani kesäksi ulos, joten kuvittelin, ettei mitään kukkia tule. Vaan pääsipäs yllättämään.

      Poista
  4. Kivasti on jo joulutunnelmaa postauksessasi. Tuo on hyvä idea, että merkitsee lintuhavainnot. Niitä on sitten talvella mukava katsella. Toivotaan, että amaryllikset vielä kukoistavat. Mukavaa viikon jatkoa!

    VastaaPoista
  5. Joulutunnelmaa, jee. Luin amarylliskirjaa ja siellä kerrottiin niiden kukkivan luontaisesti helmi-maaliskuussa, minullakin kokeilussa nyt vanhat amarylliset. Ei heitetä vielä toivoa! Minulla myös alkava lahjastressi, hui. On otettava vaan itseään niskasta kiinni ja tehtävä kunnon lista.

    VastaaPoista
  6. Olet postannut tänne taas kaikkea kivaa.
    Minultä on jäänyt kaikki vähän takapakkiin. En ole pystynyt istumaan kauaa koneen äärellä.
    Linnun ruokintaa ei olla vielä aloitettu. Kohta täytyisi.
    Mukavaa Marraskuuta sinne teille.♥ ♥

    VastaaPoista
  7. Tinttien tiirailusessiot, miten hauskasti sanottu =D Niitä kyllä tiirailee ihan mielellään, meillä vaan tuppaavat nokkimaan pikemminkin syysasetelmiani ja jättävät talipallerot rauhaan. Löytävätkö vielä niistä hyönteisiä, joita napsivat mielummin suuhunsa? Minua pitkin poikin revityt sammaleet eivät kyllä innosta.
    Punainen sopii hyvin nyt sisustukseen, antaa voimaa ja ehkä piristääkin vahvana värinä. Pidän punaisista vaatteistakin, mutta puutarhassa vahvaa punaista karsastan ja siellä onkin hempeä linja.

    VastaaPoista
  8. Toivotaan, että amaryllikset lähtevät kasvuun.
    Punaista on kyllä saatava ympärille lämmittämään tätä vuodenaikaa. Joulun jälkeen todellakin on taas jo eri värit mielessä.

    VastaaPoista
  9. Kyllä joulu ja hissuksiin jouluun valmistautuminen on pimeän loppusyksyn ja alkutalven pelastus. Jotain valonpilkahdusta. Paljon voi tehdä itse, eikä hyvä mieli onneksi ole rahasta kiinni. Toivottavasti amaryllikset heräävät henkiin.

    VastaaPoista
  10. Onneksi tänä vuonna olen jo keksinyt kaikki lahjat, nyt ei tarvi kuin hankkia! ;) Kannattaa rohkeasti kokeilla lintukuvausta. Meijän ruokintamaatilla hiljeni vilske syksystä. Närhi vain jäi. Minne lie kadonneet.

    VastaaPoista
  11. Mitäs Juuso sanoo linnuista, seuraileeko ikkunasta? Meillä ei ole linnuille muuta kuin pihlajanmarjoja ja muutama saskatoonin ja marja-aronian marja. Ruokintaa olen kuitenkin joskus harkinnut.

    VastaaPoista
  12. Sama täällä, että syksyllä joulun lähestyessä tulee laitettua punaista, mutta joulun jälkeen siitä kaipaa äkkiä pois :)

    VastaaPoista
  13. Tulipa mieleen että unohdin vielä lintulaudalle ostamani linnunruuan :)
    Se pitääkin korjata.
    Minustakin on kiva seurata lintuja. Nyt kun asumme täällä kaupungin laidalla, metsänalueiden lähellä on lintulaudalla enempi tohinaa kuin siellä rivarikämpän pihalla.

    VastaaPoista
  14. Lintuja onkin mukava seurata. Katselen aina välillä työhuoneenkin ikkunasta oravien touhuja. Ne tuo mukavaa piristystä koneella oloon.
    Olen tänä vuonna hieman hitaalla koko ajan, niinkuin luontokin tuntuu olevan. Ei meinaa jouluvaihde mennä vielä oikein päälle. Olen oikeasti jouluihminen, joten kyllä se varmasti kohta iskeytyy tajuntaan. Ja ei se joulu tosiaan kaupoista tule.

    VastaaPoista
  15. Ei ole tässä vielä tintit koputelleet ikkunalautaa. Mutta tolupesussa ovat välineet. Mietin, että pitäiskö hankkia uusia, kun ovat niin ryöttyneet. Se salmonella on aina vähän vaarallista.

    VastaaPoista
  16. Tinttejä on täälläkin tiirailtu, pikkuvarpusia on myös paljon. Ja myöskin fasaaneja, käyvät nokkimassa lintulaudalta maahan varisseet jyvät ja siemenet.

    VastaaPoista
  17. Talvisin on ihan mahtavaa seurata lintulaudan vilskettä. Vaikka niitä siemeniä saakin roudata jatkuvasti kaupasta, sen verran kuumille kiville menevät.

    VastaaPoista
  18. Toivottavasti amarylliksesi lähtevät kasvuun ja ilahduttavat kukinnalla. Punaista väriä kaipaan minäkin tähän aikaan vuodesta. Ihanat kynttilämansetit.

    VastaaPoista
  19. Minustakin on kiva seurata aina ikkunasta lintuja . Kuvaminen on kyllä vaikeaa ikkunasta minä aina kuvan ulos kun menen kuvamaan kyllä kaikki lentävät kiiresti karkuun. minullakin on viimejouluisia amarylliksen sipuleita en ole viellä hakenut ylös hyvä että tätä sinun blogia lukiessa nyt muistinkin omat sipulit
    huomena on laitettava multaan saa nähdä miten sitten käy alkaako kasvu. Kauniita kuvia olet ottanut:)

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!