Sivut

keskiviikko 16. joulukuuta 2015

Älyttömät joululahjat

Punalehtiruusun kiulukat marraskuussa

Ulla Siniunikon -blogista laittoi hauskan haasteen, joka on seuraavanlainen:

Teemana on ”Älyttömät joululahjat”, eli haasteen ideana on keksiä kolme joululahjatoivetta jotka haluaisi, mutta joita ei järjen nimissä tule koskaan saamaan. Ja sen jälkeen mukaan haastetaan kolme bloggaajaa.


Lähijärvi viime lauantaina

Useimmat toiveeni olisivat toteutettavissa riittävällä määrällä rahaa. Se riittävä määrä merkitsee tässä tapauksessa sellaista summaa, jollaista tuskin tulen koskaan saamaan. Vaikka ajoittain innostunkin lottoamaan, todennäköisyys isompaan voittosummaan on sen verran olematon, että vain unelmissani siihen uskon. Joskus tuntuu, ettei kukaan muu ole niin taitava lottoamaan vääriä numeroita kuin minä. Ei ainuttakaan osumaa on minulle ominiaista.

Tässä haasteessa on lupa toivoa älyttömyyksiä ja niinpä jätän nuo rahalla toteutettavat jossakin toisessa haasteessa puitaviksi. Eli tässä kolme älytöntä toivettani. 

1. toive

Jospa jonain aamuna herätessäni alapihalle johtavien portaiden äärellä lainehtisikin ikioma kotijärvi. Voisin uida ja pulahtaa viileään veteen ihan milloin itselle sopii. Voisin istua rantakivellä tai laiturilla ja huljutella paljaita varpaitani auringon paistaessa lämpimästi. Voisin torkkua veneen perällä Ukkokullan onkiessa kesäillan hiljaisuudessa. Ja nauttia järvimaisemasta kaikkina vuodenaikoina. Minulla on omakotitalo, puutarha ja omenapuita, mutta järvenranta puuttuu.

2. toive

Jospa jonain aamuna herätessäni olisinkin yhä noin 30-vuotias. Lapset olisivat pieniä ja talomme sekä puutarhamme uuden uutukaiset. En olisi sairastunut vakavasti, enkä tässä toiveessa koskaan sairastuisikaan. Nykyelämäni on ihan hyvää, mutta jos toivoa saisin, eläisin mieluusti osan siitä uudelleen ja tyystin toisella tavalla.

3. toive

Jospa jonain aamuna herätessäni voisin todeta itseni taitavaksi puutarhuriksi, enkä tällaiseksi amatööripuuhastelijaksi, jollainen olen. Ja bonuksena hallitsisin valokuvauksen hienoudet, jotta riittäisi kolme kuvaa kustakin kohteesta sen sijaan että nyt pitää ottaa sata kuvaa, joista tuurilla yksi onnistuu.

Lehtikuusen käpyjä

Tämän haasteen saavat seuraavat blogit:

Viherrilli -blogi

Koivuoksat vesisateessa (viime lauantaina)

Toivotan Helmiriitta10, Suvi Kullströmin ja Laura Honkalan lämpimästi tervetulleiksi blogini pariin.
 

24 kommenttia:

  1. Ihanat toiveet joihin kyllä voin samaistua:) Hyvää joulun odotusta sinulle!

    VastaaPoista
  2. Johan on haaste, johon keksit kyllä mainiot vastaukset!
    Minuakin ihmetyttää, ettei ole minkäänlaista tuuria lotossa. Tai se ihmetytti vielä enemmän, kun yksi tuttu sanoi, että silloin tällöin hänelle tulee jokin pieni voitto sieltä. Omalla kohdallani muistan vain yhden noin viidentoista markan arvoisen voiton, siis markka-ajalta :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jospa se onkin niin, että meitä lottovoitolta välttyneitä odottaakin oikea jymyvoitto - sitten joskus. Tosin en ihan hirvittävän ahkerasti muista edes lotota.

      Poista
  3. Kiitos haasteesta, täytyy vähän pohtia mitä sitä toivoisi :)

    VastaaPoista
  4. Kiitos haasteesta. tässähän voi vaikka ihan villiksi heittäytyä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin on mahdollisuus surutta tuhlata, kun kyse on lähinnä unelmista.

      Poista
  5. Minusta sinä olet taitava puutarhuri ja osaat ottaa kauniita kuvia, paljon parempia kuin minä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katja! Täytyy ottaa runsaasti kuvia, niin tuurilla aina joku onnistuu.

      Poista
  6. Kiva kun olet ottanut haasteen vastaan. Kivoja vastauksia! Minullakin oli toiveena puutarhurin koulutus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anneli, tämä oli tosi mukava haaste. Voisi kiertää vaikka aina näin joulun alla.

      Poista
  7. Järvi oliski kiva. Meillä on yhyren pellonki nimenä Järvi, koska sillä paikalla on enne ollu vettä. Lohoruttavaa on, että jatkuvasti tairot karttuu sekä puutarhanhoiros että valokuvaamises. Eikä ammattilaasiltakaa varmasti ihan kaikki onnistu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jospa minäkin nimeäisin meidän alapihan järveksi, niin sitten olisi ihka oma järvi.

      Poista
  8. Kivat vastaukset keksit haasteeseen.
    Kuviesi ja kuulemani perusteella sinulla on ihan hieno puutarha ja ammattikuvaajat ne vasta ottavatkin monia kuvia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi tämä digitekniikka sallii lukuisten harjoituskuvien räpsimisen. Toista se oli paperikuvien aikaan.

      Poista
  9. Ihania, mutta myös koskettavia toiveita sinulla <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elämällä on toisinaan nurjat puolensa. Onneksi ei kuitenkaan aina ja jatkuvasti.

      Poista
  10. Ihanat toiveet:) Olen samaa mieltä Sirpan kanssa, sinulla on hieno puutarha ja ammattikuvaajat ottavat myös paljon kuvia. Olen ollut apuna lehtikuvauksissa, ja siinä vasta kamera kliksuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. vielä lisäyksenä, esim. autokuvauksissa kuvaaja vetää nopeassa ja pitkässä sarjassa valtaisan määrän kuvia, josta valitaan ne muutama parasta

      Poista
    2. Sussi, käytän tuota samaa tekniikkaa usein. Eli kuvaan valtaisan määrän kuvia ja tuurilla niistä aina joku onnistuu.

      Poista
  11. Ihania joululahjatoiveita, joihin on helppo samaistua. Otsikon perusteella odotin jotain erikoisia ja räväköitä joululahjatoiveita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo sana älytön tässä haasteessa ehkä antaa hiukan väärän kuvan. Koska en ole kovin räväkkä ihminen luonteeltani, käsittelin haastetta lähinnä mahdottomien toiveiden näkökulmasta.

      Poista
  12. Kiitos tämä on kiva haaste, vastailen piakkoin. Saa ihan luvalla haaveilla jotain ihan pöhköä :). Voi, tuo järven ilmestyminen portaiden juureen olisi minunkin mielestäni ihanaa... hitsit kun järvimökit maksaa maltaita :/.

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!