 |
| Köynnöshortensia |
Oman kylän puutarhatuttu ja blogin pitäjä aikoo laatia tietopankin puutarhamatkailusta kirjoittavista blogeista. Sekä kotimaisista että ulkomaisista kohteista kertovista blogeista kumpaisistakin.
Hän järjestää arvonnan puutarhamatkailublogeista vinkkejä lähettäneiden kesken tasan kuukauden kuluttua (20.2.2016). Löydät lisää tietoa aiheesta kuin myös vinkit voit laittaa suoraan Sirpan blogiin eli 1003 puutarhaa.
 |
| Horsma |
Oma puutarhamatkailuni on sillä tasolla, ettei mistään matkailusta voi puhuakaan. Viime kesänä kävimme Pojan kanssa Kotkassa, jolloin sain tilaisuuden ihastella sikäläisiä puutarhoja. Toissa kesänä kävin ensimmäisen kerran Avoimien puutarhojen päivänä oman kunnan alueella katsomassa yhtä ruusupuutarhaa. Silloin kuitenkin satoi kaatamalla, joten vierailusta jäi käteen lähinnä kaiken kattava märkyys.
 |
| Karviainen |
Ulkomaan matkat ovat lähes yksinomaan päiväreissuja Tallinnaan tai Tukholmaan. Nekään eivät ole olleet varsinaisia puutarhamatkoja, vaan virkistysmatkoja "kun-halvalla-pääsee" -mentaliteetillä. Syksyllä olin muutaman päivän reissulla Lontoossa tyttären kanssa. Ohjelmaan ei puutarhoja saanut mahtumaan. Edellinen pidempi ulkomaanreissu oli 2009 Ukkokullan kanssa Prahaan.
 |
| Syreeni |
Suhtaudun vähän kaksijakoisesti matkustamiseen. Etenkin lentomatkustamiseen. Tietenkin unelmoin esimerkiksi Välimeren maisemista; Italiasta, Ranskasta, Espanjasta. Moniin kaupunkikohteisiin olisi myös todella mielenkiintoista tutustua. Sitten tulee se mutta. Tai oikeastaan kolmekin muttaa.
Ensimmäinen on aivan varmasti raha. Kyetäkseen lähtemään Tallinnaa pidemmälle ulkomaanmatkalle, sitä varten täytyy säästää ja pihistää ja siihen prosessiin kuluu aikaa. Kaikki se säästäminen on muusta elämisestä poissa.
 |
| Riippahernepuu |
Toinen merkittävä este on se, ettei Ukkokulta ole laisinkaan innostunut reissaamisesta. Hän yksinkertaisesti on melkoinen kotijurrikka, viihtyy omissa nurkissa itsekseen. Tai minun kanssani. Ainahan sitä matkakumppaneita saisi, mutta minusta ei tunnu oikeudenmukaiselta, että minä törsäisin tavallaan omiin mielihaluihini yhteistä aikaa ja rahaa. Joskus niin voi tehdä, mutta ei jatkuvasti. Minun mielestäni.
Toki olemme aika paljon reissanneet, etenkin lasten ollessa pieniä tehtiin pitkiä turneita Euroopassa. Vuokrattiin matkailuautoja ja mökkejä ja kierreltiin pitkin poikin. Muutaman kerran tehtiin pakettimatkojakin ja jokusen kerran matkattiin omalla autolla Ruotsin halki tai laivalla Saksaan ja sieltä eteenpäin.
Lisäksi Ukkokulta joutui työnsä puolesta reissaamaan niin paljon, ettei aina vapaa-ajalla enää mieli mihinkään tehnyt. Joskus minäkin olin niillä matkoilla mukana.
 |
| Metsäruusun kiulukat |
Kolmas ja yhä enemmän mietityttävä seikka on ilmastomuutos. Lentomatkailuhan muodostaa aikamoisen hiilijalanjäljen. Kukaan ei kai tänä päivänä enää kiistä ilmastomuutosta ja sen aiheuttamia ongelmia. Sen sijaan aika harva silti tekee päätöksiä ajatellen mahdollista hiilijalanjälkeään. Kun koko aihe on edelleen jotenkin abstrakti, eikä ihan suoranaisesti vaikeuta meidän suomalaisten arkea, on helppo unohtaa koko ilmastomuutos.
Myönnän itsekin usein ajattelevani, että ei tämä tai tuo teko nyt niin paljon merkitse. Tai että "jos nyt tämän kerran". Enää en sentään ajattele, että "jos ei muut, niin en minäkään". Ihan jokaisen teot merkitsevät ja niistä muodostuu vähitellen puro, joki ja viimein valtameri.
 |
| Alppikärhö |
Puutarhan kanssa touhutessa tulee pakostakin tietoiseksi siitä, mitä äärimmäiset sääilmiöt luonnossa tarkoittavat. Ja mitä ilmaston lämpeneminen ja maapallon saastuminen merkitsee myös tällaisen tusinapuutarhurin elämässä.
Minun puutarhavyöykkeelläni sateet lisääntyvät, lumipeite jää talvisin ohueksi ja talvi ylipäätään lyhenee merkittävästi. Näin äkkipäätään sanottuna se tuntuu ihan mukavalta, mutta tosiasiassa se tietää mm. erilaisten puutarhan tuholaisten elinolosuhteiden paranemista ja monille kasveille taas vaikkapa heikentyviä talvehtimismahdollisuuksia.
 |
| Töyhtöangervo |
Luultavasti useimmat minunkin tuttavapiirissäni eivät juurikaan ajattele ilmastomuutosta eivätkä muutenkaan taida murehtia oman perheensä ulkopuolisia asioita. Minä olen jotenkin hirveän herkkä reagoimaan asioihin, jotka koen uhkaaviksi. 60-luvulla koulunkäynnin aloittaneena muistan, kuinka kylmänsodan pelottelema opettaja näytti, miten ydinlaskeumalta suojaudutaan kyykistymällä pulpetin alle. Pienen lapsen mieleen siitä jäi elinikäinen sodan- ja etenkin ydinsodan pelko.
 |
| Akileijat |
Muistan kouluajoiltani pohjoisespoolaisessa koulussa myös, kuinka joka syksy kaikki koulun oppilaat käyttivät yhden päivän keräämällä roskia koulumatkansa varrelta. Koulussa kerrottiin, mitkä materiaalit maatuvat ja miten paljon siihen kuluu aikaa. Tuo oppi upposi minuun tehokkaasti, sillä en kyllä mitään roskia luontoon heitä. No, omenankaran olen joskus ojaan nakannut ja ajatellut, että kasvakoon siemenistä uusi omenapuu.
 |
| Norjanangervo |
Väitän, että valintojen tekeminen tämän päivän yltäkylläisyydessä on äärimmäisen vaikeaa. On niin valtavasti näkökulmia, jotka pitäisi ottaa huomioon ja lopulta ihminen seisoo keskellä ristiriitaisuuksia tietämättä enää laisinkaan, mihin suuntaan lähteä. Teet niin tai näin, niin aina väärinpäin. Siltä usein tuntuu.
Tulipa pohdittua, ilman loppupäätelmiä.
Kauniita lumikuvia sinullakin!
VastaaPoistaVaikka puutarhahöpsö olenkin, en harrasta varsinaisia puutarhamatkoja. Kaupunkilomille suuntaan, ehkä kerran vuodessa. Ja yksin, koska miestä eivät minun kohteeni kiinnosta. Hän harrastaa omiaan, minä omiani. Olen opetellut viimeaikoina itsekkäämmäksi. Ei se ole häneltä pois. Hiilijalanjälki on tietysti huomioonotettava asia. Mutta moni lentää alituiseen, työnsäkin puolesta. Jos minä lennän kerran vuoteen ja Euroopassa, onko se suuri synti?
Terveisin ''ympäristöstä piittaamaton' :))
Ihanaa kun kirjoitit tästä aiheesta. Minä usein mietin tätä, vihreä kun olen. Että eikö kukaan kyseenalaista päästöjä joita matkailu tuottaa ja eikö sitäpaitsi kukaan enää viihdy kotona kun joka lomalla pitää lennähtää jonnekin maailmalle? Tuntuu aika hullulta joskus. Kyllä minusta elämme kaikella tapaa aika hurjaa kerskakulutuselämää jätevuorineen. Jatkuvasti järkyttyneenä kummastelen myös ihmisten ahneutta vaikkapa käytettyjä tavaroita myydessä tms. Ehkä voisi taas tupsahtaa riemuksemme se uusi tuhkapilvi niin siihen loppuu lentäminen :) Viime aikoina olen ilahtuneena tavannut jopa muutaman aikuisen, yllättäen kasvissyöjäksi ryhtyneen miehen koska he ovat nähneet lihantuotannon eettisyyttä ja moraalisuutta kyseenalaistavia dokkareita. Aika hienoa. Toivoa on aina. Ei kai tässä voi muuta kuin yrittää elää niin oikein kun vain osaa.
VastaaPoistaHyvä kirjoitus, ja lopussa tuli mieleen, että mitä enemmän tietää, sitä enemmän huomaa ettei tiedä ja että loppupäätelmien teko ei ole mitenkään yksinkertaista.
VastaaPoistaEn osaa kyseenalaistaa matkailua, mutta yhden kerran mietin perillä, että onko minulla oikeus siihen. Päätin kuitenkin, että biologina minä saan nähdä viisi suurta niiden omassa ympäristössään.
VastaaPoistaYksityisistä puutarhoista en ole kiinnostunut, mutta Tukholman ja Viron taimimyymälät ovat kiinnostaneet.
Näinhän se on, teit niin tai näin, aina tulos on sekä hyvää että pahaa. Itse olen aikonaan työikäisenä matkustanut paljon, mutta nykyisin näen kaikkea kiinnostavaa ihan lähellä tässä. Oikeastaan ei edes ei malta lähteä reissuun, koska on niin paljon kaikkea menossa. Tsempataan niitä matkustamaan, jotka sitä kaipaavat ja eletään tätä lähielämää ihan hyvällä omallatunnolla. Onhan tämä pakkanenkin aika elämystä!
VastaaPoistaNäinhän se on, teit niin tai näin, aina tulos on sekä hyvää että pahaa. Itse olen aikonaan työikäisenä matkustanut paljon, mutta nykyisin näen kaikkea kiinnostavaa ihan lähellä tässä. Oikeastaan ei edes ei malta lähteä reissuun, koska on niin paljon kaikkea menossa. Tsempataan niitä matkustamaan, jotka sitä kaipaavat ja eletään tätä lähielämää ihan hyvällä omallatunnolla. Onhan tämä pakkanenkin aika elämystä!
VastaaPoistaEnpä muista yhtä hienoa sanontaa, joka olisi nyt paikallaan. Ajatuksena kuitenkin oli se, kun ihminen kuvittelee, ettei hänellä kaikessa yksinäisyydessään ole osaa eikä arpaa maailman ongelmiin, niin silloin hän itse ON yksi maailman ongelmista. Viikolla katsoin jotain TV-ohjelmaa, jossa kerrottiin että pelkästään Pohjanmereen päätyy 20 000 tonnia roskaa vuodessa ihan vaan ihmisen (kenenkäpä muunkaan) toimesta. Aika masentava tieto oli sekin.
VastaaPoistaOi Between hyvästä aiheesta kirjoiti, mutta toisaaltaan kyllä tämä maailma on niin kova, että yksi tai kaksi lentoa sinne tai tänne ei tätä tilannetta enää muuksi muuta. Jos sinä et siinä koneessa istu niin melko varmasti joku muu ja kone lentää vaikka paikkasi olisi tyhjänä.
VastaaPoistaOmalta kohdaltani voin sanoa, että aikanani olen aika paljon matkustellut ja nyt kun kuulee mellakoista sieltä sun täältä olenkin sanonut, olipa hyvä kun tuli käytyä, niin ei enää tarvitse sinnekään mennä.
Minun puutarhani kesäkodissa ja täällä on ihan omanlaisia ja en oikeastaan ole kovin innokas ainakaan pitkille puutarhamatkoille lähtemään. Netti ja lehdet ovat täynnä kaikkea asiaa myös puutarhojen tiimoilta, samoin kaikkia uutuuksia löytyy.
Täältä blogista olen löytänyt hyviä ideoita ja neuvoja, niistä olen hyvin tyytyväinen.
Kun oikein syvällisesti tätä tilannetta täällä maapalolla ajattelen niin ehkä olisi kuitenkin oman mielerauhani kannalta olla joskus ajattelematta ja tyytyä tähän kuluneeseen sanontaan: "Mitä silmä ei näe sitä ei sydän sure". Tänään ehkä näin, mutta kyllä se sisintä kuitenkin kaivelee.
En tiedä millä asteikolla olen kun voin olla ihan pakahtua pienen pienestä kukan ruipelosta ja jotkut suuret ja mahtavat istutukset jäävät minulta huomiotta ja varjoon. Puutarha antaa hyvän mielen ihan kaikilla tasoilla, pienen pientä ja suuren suurta.
Nimenomaan, teit niin tai näin, niin aina menee väärinpäin! Elämme valintojen maailmassa. Joku tutkimus tiesi kertoa, että ihmisten ahdistus ja onnettomuus lisääntyy, mitä enemmän valinnanvapautta (liikaa vaihtoehtoja ja vastuuta) on. Ehkä niinkin.
VastaaPoistaMinusta tämä puutarhaelämä on kaikessa monipuolisuudessa ihanaa, jokaiselle jotakin. Siinä missä joku matkustaa ympäri maailmaa, minulle riittää kymmenen askelta etelään :)
VastaaPoistaHyvä oli kirjoituksesi, herätit nuo 60-luvun muistot jotka jaan kanssasi täysin, se kauhea raina ydinlaskeumasta suojautumisesta jäi mieleeni ja se on ohjannut valintojani ja ajatuksiani, silti käyn kerran vuodessa etelässä aurinkoa katsomassa, korvaan siihen kuluneeseen hiilijalanjälkeen lopun vuotta kompostoimalla, kierrättämällä, syömällä lähiruokaa, kasvattamalla puita ym...toisaalta onko tämä nyt sitten teennäistä hyvää omaatuntoa, en tiedä!
VastaaPoistaValintojen teko kohdallani on vanhemmiten helpottunut selkeästi, olemme isännän kanssa niin tyynni tavallisia, teemme tavallista ruokaa, emme käy viihteellä, emme ylen määrin reissaa, kasvatamme kaikenlaista, omaa autoa käytämme vain välttämättömiin...silti ilmastonmuutos hirvittää, se koskettaa meitä kaikkia, onneksi asutaan mäellä, hirvittää nuo kauhukuvat vedenpinnan noususta ym. Tarvittaisiin lisää maatiaishenkeä, mihin ihmeeseen tarvitaan kaikkia härpäkkeitä, joihin kauppamiehet yrittävät tehdä kuluttajalle riippuvuuden?
Teillä on kaunista myös talvella, upeita lumikuvia!
Kesällä on nii palio säpinää, etten halua, enkä kerkiääsikkää teherä mitää pitkiä matkoja. Pikkuuset pyrährykset toisten puutarhoohin on parasta. Talavella sitävastoon voisin matkustaa johonki lämpöösehen maahan piremmäksiki aikaa.... Eikös joku viisas oo sanonu, että"Tiato lisää tuskaa."
VastaaPoistaHyvää pohdintaa! Itse olen niin hurahtanut matkailuun, että on aivan pakko päästä näkemään eri kohteita pitkältä toivelistaltani. Samalla mietin myös ilmastonmuutosta, koska tottahan se on, että meistä jokaisen teot vaikuttavat siihen. Olen tehnyt tietoisen valinnan lentää ja sen vaikutusta ei voi millään selitellä.
VastaaPoistaPyrin muissa valinnoissa ottamaan ekologiset vaikutukset huomioon, mutta kokonaiskuva puuttuu. On vaikea tietää, mikä on piperrystä ja millä on oikeasti iso merkitys. Kuluttamisen vähentäminen ja kierrätys ovat varmasti listalla tärkeimpien joukossa, niitä pyrin muistamaan parhaani mukaan. Joskus onnistun, joskus en.
Totta, että ilmastomuutos on tosiasia! Sääli tätä maapalloamme! Olen silti matkustellut - lentäen, sillä haluan nähdä erilaista elämää kuin omamme. Kauniita kuvia, erityisen kaunis on horsma.
VastaaPoistaKyllähän sitä on ja on ollut aina matkustusunelmia. Varsinkin näin talvella ja keväällä olisi kiva lähteä lämpimään. Ei vaan olla matkusteltu :) Siitä ei ole hiilijalanjälki kasvanut. Muut ongelmat ovat syrjäyttäneet monesti sellaiset ajatukset kokonaan.
VastaaPoistaOikeastaan raha asettaa enemmän raameja kaikkiin hankintoihin :)
Täytyy tunnustaa, että minun hiilijälkeni on aika iso, jos ajattelee lentämistä. Olen niin hurahtanut matkustamiseen ja autolla tai junilla liikkumiseen pitäisi olla enemmän aikaa. Toki olen niitäkin harrastanut tässä vuosien aikana.
VastaaPoistaMinua kiinnostaa nähdä ja kokea niin paljon, että jos on mahdollisuutta, lähden aina eri paikkaan. Joskus olemme käyneet samassa maassa, useinkin mutta yritämme löytää erilaisia paikkoja ja nähtävyyksiä. Israelissa käymme usein, kun siellä asuu perhettäni.
Kesällä tykkään liikkua tässä lähiseuduilla ja tutustua suomalaisiin pihoihin ja puutarhoihin. Yritän muulla tavalla vaikuttaa ja kierrätän kaikkea mahdollista.
Between, kaunis kiitos, että välität tietoa ideastani tehdä puutarhamatkailun "tietopankki"! Nyt tajusin, että valitsemani termi on liian hieno ja siitä ymmärtää liian helposti, että vain kalliit matkat ulkomaille ovat ”oikeaa” puutarhamatkailua. Puutarhamatkailuun kuuluu yhtä hyvin lähipuutarhoissa käynti kuin matkustaminen varta vasten ulkomaille ihailemaan jotain kuuluisaa puutarhaa.
VastaaPoistaBetween, jos käyt esim. Marketan puistossa Espoossa, niin se on puutarhamatkailua sekä kertomisen arvoista blogissasi ja tulevassa ”tietopankissa”. Meille Marketan puisto voi olla jopa ”liian” tuttu puisto, mutta monet muualla asuvat pitäisivät vinkkiä Marketan puistosta loistavana.
Pohdit matkustamisen vaikutusta ilmastomuutokseen ansiokkaasti. On hyvä, että yksittäiset ihmiset miettivät omia valintojaan ilmastonmuutoksen kannalta, mutta eniten ilmastonmuutokseen näkemäni mukaan vaikuttaa se, mitä kehittyvissä maissa tapahtuu. Esimerkkinä Kiina, jossa olemme käyneet kahdesti. Viime kerralla, Kiinan maaseudulla Guilinissa, ”keskellä ei mitään”, oli niin paljon savusumua, että näköalavuorelta ei nähnyt kuin lähimmät maisemat. Kysyin paikalliselta oppaalta, mistä savusumu ja ilman saastuminen maaseudulla johtuu. Hän vastasi, että täällä ei ole mitään savusumua eikä ilmansaasteita! Hän joko ei halunnut vastata kysymykseeni tai ei huomannut mitään ilmansaasteita, koska Guilinissa ilma on Kiinan suurkaupunkeihin verrattuna erittäin puhdasta, mutta suomalaisen mittapuun mukaan saastunutta.
Puutarhaharrastus on onneksi niin monimuotoista, että jokainen voi valita oman tapansa harrastaa. Kerrostalossa asuvalle puutarhaharrastus voi tarkoittaa paria ruukkukukkaa kesäisin parvekkeella tai julkisten puutarhojen ihailua. Omakotitalossa asuvalla voi olla jopa monen hehtaarin kokoinen hyöty- ja koristepuutarha. Joku saa suurimman nautinnon oman puutarhan kasvien kasvattamisesta ja ihailusta, toinen puutarhamatkailusta. Olennaisinta on, että jokainen nauttisi valitsemastaan tavasta harrastaa puutarhoja.
Toivottavasti et loukkaantunut, sillä se ei suinkaan ollut tarkoitukseni. Lähinnä yritin purkaa omaa ristiriitaista suhtautumistani kykyihini ja keinoihini vaikuttaa ilmastomuutokseen ja toisaalta elää kaiken ympärillä tulvivan tiedon keskellä. Usein on aika voimaton ja toisaalta myös vähän syyllinen olo. Kun meillä on vain tämä yksi elämä ja sen haluaisi elää täysillä ja sitten toisaalta pitäisi ajatella ympäristöä ja monia maailmanlaajuisia asioita. Ole siinä sitten tasapainoinen, kun tuntuu, ettei mikään ole oikein.
PoistaMonet Aasian maat, Kiina ja Intia varmasti kärjessä ovat ilmastoasioissa aikalailla takapajuloita. Toivotaan, että Kiinan mukaantulo ilmastosopimukseen Pariisissa toisi jotain konkreettista asiaan. Kuuntelin tässä yhtenä päivänä ohjelmaa hiljan leffateattereihin tulleesta Järven tarina -elokuvasta. Samalta ohjaajalta oli aikaisemmin Metsän tarina ja hän kertoi, miten vaikeaa monien ulkomaalaisten on ymmärtää, että meillä kulkee ja elää edelleen eläimiä luonnossa aivan vapaana ja että Suomessa on vielä järviä ja puroja, joista voi nostaa juomavetensä sellaisenaan. Tämä on monin paikoin maailmalla jo täysin mahdotonta, sillä luonnoneläimiä näkee lähinnä niitä varten tehdyissä luonnonpuistoissa ja suurin osa pohjevedestäkin on joillain alueilla täysin saastunutta ja juomakelpoiseksi se pitää moneen kertaan puhdistaa.
Aika moni nykyisin harrastaa kotimaan puutarhamatkailua ilman, että edes tietää niin tekevänsä. Monien kotinurkilla on mielenkiintoisia kohteita ja niistä aika mukavasti kirjoitellaankin. Se oli eräs syy, miksi päätin laittaa linkin sinun tietopankki-projektistasi omaan blogiini. Näin minun blogissani vierailevat voivat itse tarjota blogiaan sinulle. Tuppaan nimittäin unohtamaan, kuka on mitäkin joskus aiemmin kirjoittanut. Jälkikäteen on tosi hankalaa lähteä etsimään, kuka jonkun tietyn jutun kirjoittikaan ja milloin. Monet myös ulkomaanmatkoillaan postaavat samalla löytämistään puutarhoista ja ylipäätään kussakin kohteessa olevista kasveista ja istutuksista. Sekin on mielenkiintoista, siinä yhdistyy lomailu ja puutarhainnostus.
Minusta olisi hienoa, jos saisit aikaan tietopankin niin koti- kuin ulkomaisistakin kohteista. Sellaista ei taida olla ja siitä olisi monin tavoin hyötyä ja iloa monille ihmisille. Olisihan se tosi hienoa, että johonkin päin lomalle lähtiessään voisi tarkistaa, millaisia puutarhakohteita sieltä löytyykään.
Ymmärsin hyvin postauksestasi, että pohdit ilmastonmuutokseen liittyviä asioita yleisellä tasolla, kohdistamatta keneenkään henkilökohtaista kritiikkiä. Sellaisesta ei ole mitään syytä loukkaantua :)
PoistaKiitos vielä kerran blogijuttuni linkittämisestä! Muutama blogisi lukija on jo kertonut kirjoittavansa juttuja puutarhakohteista :)
Asiaa kirjoitat! Minuakin kiehtoisi matkustaa esim. Kanadaan tai Australiaan, mutta haluan välttää lentomatkustamista ympäristösyistä. Lisäksi matkailemalla kotimaassa edistää suomalaisia palveluja ja työllisyyttä.
VastaaPoistaHienoja pohdintoja. Niin, vähän samanmoisia ajatuksia täälläpäin.
VastaaPoistaPuutarhamatkailuni on olematonta. Ehkä sille löytyy aikaa joskus. Viime kesä vuorotöineen ja pihanlaittoineen ei oikein antanutkaan siihen mahdollisuutta. Tai itse en malttanut tehdä vapaa-ajallani muuta kuin omaa projektia eteenpäin :)
Kiva, kun vinkkasit tuosta Sirpan ajatuksesta ja hänen blogistaan! Minusta se on loistava idea.
VastaaPoistaKäyn matkoillani aina jossain puutarhajutuissa ja on kiva lukea missä muutkin ovat käyneet ja heidän mielipiteitään puutarhoista. Ja kun kaikkialle ei kuitenkaan itse pääse, voi katsella kuvia ja nauttia kauneudesta.
Sitten tuohon vakavampaan ja vaikeaan aiheeseen. Siihen ei varmastikaan löydy oikeaa vastausta. Kaikki me luonnon ystävät kipuillaan ja mietiskellään mitä voisi tehdä tai olla tekemättä, jottei luonto turhaan rasittuisi.
Lentäminen on varmasti yksi vaikeimmista kysymyksistä. Kaikki me tiedämme sen haitat, mutta joihinkin paikkoihin ei vaan yksinkertaisesti pääse muulla konstilla.
Itse mietin usein ulkomailla ollessa, mitä kaikkea muuta tuhoa me turistit saamme aikaiseksi. Ja harmittaa, kun monessakaan paikassa ei ole oikein mitään järkeviä kierrätyssysteemejä. Me matkailijat sitten joudumme laittamaan kaikki roskat samaan roskikseen ja tuhoamme taas luontoa.
Maalla asuvana monesti ajattelen, ettei oikeastaan ole kovin ekologista asua pitkien matkojen päässä kaikesta. Joka huushollissa on ainakin kaksi autoa, joilla me hurruuttelemme joka paikkaan. Ja polttelemme kaikkia tulisijoja yhtäaikaa ym. ym.
Mutta sitten tulen siihen tulokseen, että tehtaat ja muut laitokset taitavat saastuttaa moninkertaisesti. Toki pienistä puroista syntyy niitä suuria virtoja.
En osaa tähän nyt oikeastaan mitään järkevää sanoa, muuta kuin täälläkin kipuillaan ja mietitään. Ja koetetaan tehdä vaan parhaamme.