Sivut

perjantai 29. tammikuuta 2016

Puutarhastelijan herätyshaaste

Ohimennen hyllystä napattu hyasinttimix yllätti tuoksullaan ja pitkällä kukinnallaan.

Laura Elämää paratiisinpalasessa -blogista laittoi liikkeelle Puutarhastelijan herätyshaasteen, joka kuuluu seuraavasti:

Sääntöjä on vain kaksi, ettei aloittaminen ole liian vaikeaa:
- Valitse kuvatiedostoistasi kaksi (tai useampi) viime kesän kansiota. Lataa kummastakin kansiosta blogiisi kuusi sattumanvaraista puutarha-aiheista kuvaa, ja kerro niistä jotakin. Eli yhteensä 12 kuvaa. Halutessasi voit linkittää kuviin liittyviin kesämuistoihin blogissasi.
- Tule kertomaan tänne minulle, kun postauksesi on valmis, niin tulen katsomaan.


1.
Ensimmäisenä avasin kansion 14.5.2015. Toukokuussa puutarhassa on jo paljon vihreää ja monet kukatkin ovat jo täydessä vauhdissa. Talon päädyssä kotkansiivet ovat vielä rullaamassa lehtiään avoimiksi. Tykkään kotkansiivistä todella paljon ja niiden heräämistä kevääseen tulee seurattua miltei päivittäin.

Orange Emperor

2.
Useimmat varmasti muistavat, miten upea sipulikukkakevät ja -kesä viime vuonna oli. Viileän alkukesän vuoksi tulppujen kukinta kesti ja kesti. Viimeisen maininnan tulppujen kukinnasta löysin kesäkuun 22. päivältä. Toukokuun puolivälissä kaikki oli vielä aluillaan. Erityisen ihastunut olen ollut papukaijatulppaaneihin ja tulppuihin, joissa on vihreää terälehdissä.


3.
Yhdeksi kesän kohokohdista nousee muistoissa edelleenkin puutarhabloggaajien tapaaminen Tampereella 13.6.2015. Kokoonnuimme ensin kiertämään Hatanpään arboretumia ja sieltä matka jatkui Pinsiön taimiston kautta tutustumaan Hanna ja Lauri Korpijaakon mahtavaan ruusukokoelmaan. Upean päivän lopuksi kokoonnuimme herkulliselle keitolle Lauran kotiin.
Vielä kerran lämmin kiitos ihanan tapaamisen järjestämisestä Lauralle Elämää Paratiisinpalasessa -blogiin ja  Riinalle Versoja Vaahteramäeltä -blogiin.
Ja lämmin kiitos myös kaikille muille, jotka olivat mukana tapaamisessa. 


4.
Päivä oli uskomattoman monipuolinen. Vieläkin mielessä pyörii monet kasvit ja lukuisat mielenkiintoiset tutustumisen kohteet. Päällimmäisenä edelleen on se hieno tunnelma, jonka varmasti jokainen osallistujista koki. Useimmat eivät toinen toisiaan blogin ulkopuolella tunteneet, mutta aivan kuin olisimme olleet heti ikivanhoja tuttuja. Juteltavaa löytyi ja aika kului huomaamatta.


5.
Tapaamiseen sai tuoda omia taimiaan annettaviksi ja vaihdettaviksi. Etukäteen jo sovimme, ettei kotiloiden esiintymäalueilta taimia tuoda. Niinpä minäkään en sitten mitään tapaamiseen vienyt, vaikka kasveja olisi jaettavaksi ollutkin. Onnekseni sain kuitenkin kotiintuomiseksi Kivipellon Sailan (kiitos Saila korjauksesta)  Hernepensaskujanteen Jorilta kulleron.

Metsäruusu - Rosa Majalis

6.
Seuraava kansio onkin jo kesäkuun 24 eli käytännössä juhannus on tässä vaiheessa ohi. Viime kesänä tuli touhuttua ylen määrin ruusupensaiden parissa. Hankin muutamia uusia pensaita ja siirsin vanhoja aurinkoisempaan paikkaan. Ensimmäisenä kukinnan ruusupensaista aloittaa metsäruusu. Sen kukka on aika vaatimaton ja kukka lakastuu melko nopeasti. Kukkia on pensaassa kuitenkin hyvin paljon ja ne tuoksuvat vienosti ohi kulkiessa.

Punalehtiruusu - Rosa Glauca

7.
Punalehtiruusu on viettänyt puutarhassani jo lukuisia vuosia. Se kuuluu suosikkeihini. Senkin kukka on kohtalaisen pieni ja vaatimaton, mutta uusia avautuu vanhojen lakastuessa. Erityisen kaunis on tämän pensaan lehtien ja varren punertava väri.

Rosa pimpinellifolia Tove Jansson

8. 
Viime kesän uusiin hankintoihin kuului Tove Jansson. Pienestä koostaan huolimatta pensas ilahdutti heti ensimmäisenä kesänään muutamilla ihanilla kukilla. Kukan syvää punaa on vaikea saada vangittua kuvaan.


9.
Alkukesä oli kolea ja taimien siirto sisältä kasvariin venyi ja venyi. Lopulta kyllästyin niiden rahtaamiseen yöksi sisälle ja hankin kasvariin lämmittimen. Sen lisäksi tein harsosta kurkuille ja tomaateille telttoja, joita kävin aamuisin poistamassa. Tomaatti ei meinannut viime kesänä kypsyä laisinkaan. Sen sijaan pieniä kasvihuonekurkkuja tuli runsaasti.


10.
Viime kesä oli huikea sormustinkukkakesä. Minulla ei ole mitään erikoisuuksia, vaan näitä villiintyneitä ja värinsä itse valitsevia versioita. Niitä putkahtikin sitten ihan mistä sattui. Olen ennenkin kertonut, kuinka jossain vaiheessa yritin saada niin sormustinkukat kuin akileijatkin pysymään tietyissä penkeissä omilla paikoillaan. Eihän siitä mitään tullut. Halutuissa penkeissä kasvoi toki sormustinkukka ja akileija siellä täällä, mutta enemmän niitä löytyi kaikkialta muualta. Lopulta luovuin näiden kukkien suhteen perfektionistisista päämääristäni ja annoin niille luvan vaeltaa. Sen ne ovat tehneetkin ja nyt meillä on ihan sopuisaa niiden kanssa.


11.
Vielä aivan muutama vuosi sitten minulla ei ollut laisinkaan pioniunikoita. Sitten sain erään blogihaasteen palkintona pioniunikon siemeniä. Kiitos hänelle, joka muistaa näitä haastepalkinnoksi laittaneensa. En löytänyt hänestä merkintää, en sitten millään.
Tämä pioniunikko päätti jäädä puutarhaani ja se on kylväytynyt itsestään siten, että sitä putkahtelee vähän sieltä sun täältä.

Pioni Jan van Leeuwen

12.
Ihania kukkia alkaa minunkin puutarhassani olla jo niin paljon, että on vaikeaa asettaa jotain tiettyä toisia suositummaksi. Pionit ovat kuitenkin niin näyttäviä kukkia ja niiden kukintaa odottaa joka kesä yhtä hartaasti, että tähänkin postaukseen oli pakko yksi pionikuva laittaa. 


Kadotin itseltäni tämän postauksen punaisen langan ja kuviakin näyttää tulevan muutama yli sääntöjen. Luulenpa, ettei se ketään haittaa. 

Tämän haasteen saa ottaa tästä, ken haluaa. 
Ole hyvä! 


Näiden kuvien myötä toivotan kaikille oikein mukavaa viikonvaihdetta!

Jälkikommentti:
Postausta tehdessäni olin vahingossa ohjannut ensimmäisen linkin väärään blogiin. Nimi oli oikein, mutta linkki vei toiseen blogiin. Tarkoitus oli laittaa linkki Elämää Paratiisinpalasessa -blogiin. Riina Versoja Vaahteramäeltä laittoi asiasta viestin, mistä olen kovasti iloinen. Minulle saa jatkossakin laittaa viestiä ja kommenttia, jos huomaatte vastaavanlaisia kömmähdyksiä. Parempi päästä korjaamaan virhe ajoissa ilman, että se jää kaivelemaan omaa tai jonkun toisen mieltä.
 Varsinkin tabletilla minulle tulee paljon kirjoitus- ja muita virheitä, kun sen kanssa tulee touhuttua sohvannurkassa yksisormimenetelmällä.

56 kommenttia:

  1. Rullaavat kotkansiivet ovat ihania ja kuvasi superkauniita! Viime kesä oli outo. Niin koleaa ja sateista, mutta kaikki kukki kuin viimeistä päivää :)) Kaunista kukkaisaa kevättä ja kesää odotellessa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikella on aina hyvät ja huonot puolensa. Kasvit taisivat tykätä pienestä viileydestä ja ainakin siitä, ettei tullut laisinkaan sellaista rutikuivaa jaksoa.

      Poista
  2. Ah, mikä kesäinen postaus! ♥ Kesän aurinko ja kukkapaljous suorastaan lohdutti silmiäni, jotka omalla pihalla nyt näkevät vain lohduttomia jäisiä ja likaisen lumen peittämiä pintoja...

    Hassusti nämä säät vaihtelevat.

    Mutta me puutarhastelijat maltamme odottaa...


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeastaan tämä vesi-loskakeli sai kevätmielen hyrräämään. Ehdin jo olla hieman huolissani, missä se kuikuilee, mutta tulipa sittenkin.

      Poista
  3. Kiitos, Between!!! Ihana postaus, hyvin selätetty haaste :)! (enkä minä ainakaan huomannut minkään punaisen langan katoamista) . Melkein tulee nenään semmoinen kesäinen "sateen jälkeen"- tuoksu näistä sinun kuvistasi! Nyt talvella ei ollenkaan ole olo, että olipa kurjaa kun viime kesänä satoi, päinvastoin kaikki näyttää heleältä, suloiselta ja raikkaalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmisen muisti on onneksi lyhyt ja valikoiva. Hyvin on haihtunut viime kesän koleuden muistot ja päällimmäisenä on jälleen kerran kaikki positiiviset muistot.

      Poista
  4. Hih, punainen lanka katosi puutarhakuvien tiimellyksessä! Ihana postaus, kivoja juttuja, kukkia ja tarinoita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Justiinsa, ajatukset alkoivat laukkaamaan pitkälle kevääseen ja kesään ja tekstin tuottaminen unohtui tyystin.

      Poista
  5. Kiva haaste ja postaus :) Kyllä nuo kesäiset kuvat juuri nyt tähän aikaan saavat sydämen läpättämään entistä tiheämmin. Syksyllä, kun puutarha ei kiinnostanut yhtään. Kiva jatkaa kesääkin näin etukäteen. Mukavaa viikonvaihdetta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä kevätfiilikset ovat vähän samanlaisia, kuin lapsilla joulun ja joulupukin odottaminen. Tuntuu hienolta, että tämä toistuu vuosi vuoden jälkeen. Vaikka syksyllä alkaa tympimään eikä enää jaksa innostua isoista puutarhaprojekteista, keväällä on taas intoa täynnä. Aina.

      Poista
  6. Ihania kuvia, onneksi kevääseen ei ole enää kovin pitkälti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan se on jo ovella. Kunhan helmikuu jotenkin läpi kahlataan, ollaan kovaa vauhtia keväässä.

      Poista
  7. Oih, miten nämä kuvat piristivät ja herättivät kivoja muistoja! <3
    Kyllä tässä postauksessa oli ihan selvä punainen lanka, herättely.
    Minäkin otin tämän haasteen vastaan, mutta rikoin kaikkia kahta sääntöä. Juutuin toukokuun kauneuteen, enkä muihin kuukausiin enää ehtinyt, kun kuviakin tuli jo yli sallitun määrän. :D
    Oikein mukavaa viikonlopun alkua ja kevätmieltä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkään en päässyt elokuuhun saakka ja heinäkuukin meinasi jäädä ihan kokonaan. Mutta eihän näitä haasteita tarvitse niin kirjaimellisesti ottaa ja luultavasti jokainen puutarhahörhö innostuu samalla tavoin. Sitäpaitsi kesäkuvia on niin mukava katsella, ettei niihin kyllästy.
      Kiitos myös linkkivinkistä. Kävinkin sen heti korjaamassa. Se olisi vaivannut minua tosi paljon, jos itse olisin huomannut sen vasta jälkikäteen. On tärkeää, että linkit johtavat sinne, minne ne on tarkoitettukin. Kiitos vielä sinulle Riina!

      Poista
  8. Voi, nyt aloin odottaa kevättä ja kesää, kukkien värejä ja tuoksuja. Kiitos kuvamatkasta ja hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Otapa sinäkin tämä haaste, sillä ainakin minulle se toimi oivana herätyksenä. Kuten oli tarkoituskin.

      Poista
  9. Ihanan kesäiset kuvat <3

    VastaaPoista
  10. Tämä haaste on ihana ja näitä kuvia on ollut ihan mahtava katsoa! Mäkin olen ihastunut juuri samanlaisiin tulppuihin kuin säkin. Vihreä terälehdessä on jotenkin tosi sykähdyttävä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan, aivan kuin tulppu olisi samanaikaisesti nupussa ja avoinna. Ihanaa, että yhä uusia tulppulajeja on tarjolla.

      Poista
  11. oi miten kiva kesäinen postaus iloa silmälle ja sielulle. Kovasti täälläkin ootellaan kesää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämän harmaiden keskellä kesäkuvat virkistävät.

      Poista
  12. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  13. Pitääpä jossakin vaiheessa vastata tähänkin haasteeseen. Ihania kesäkuvia! Kivaa muistella ja ihastella ja odottaa sitä tulevaa kesää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, että sinäkin lähdet mukaan haasteeseen. Tämä on oiva hetki suunnata katse kesään.

      Poista
  14. Ihanana vehreitä ja kesäisiä kuvia ja kiva haaste! Ehkäpä itsekin tartun tähän. Myös minä laitoin blogissani sinulle haasteen ennenkuin huomasin tämän =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sehän on mukavaa. Ihan mielelläni vastaan haasteeseen toistamiseen, sillä loppukesä jäi kokonaan käsittelemättä.

      Poista
  15. Hyvin olet löytänyt viime kesän kuvistasi kaikkea kaunista ja hempeätä.
    Katselin omia kuviani hieman sillä silmällä, että jospa minäkin osallistun.Jotenkin kaikki kuvani näyttivät ei oikein millekään ja esimerkiksi daalioista ei viime kesän kuvissa ole kuin muutama.
    Kuvasi ovat todella hyvä katsaus viime kesään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvathan voivat olla myös jo aiemmin julkaistuja. Minusta sinulla on ollut hienoja kesä- ja kukkakuvia. Mutta ei näistä haasteista kannata tehdä mitään pakkopullaa. Joskus on tosi vaikea löytää itsekritiikin läpäiseviä kuvia ja kirjoittaa tarinaa. Silloin olen siirtänyt tehtävän jonnekin tulevaisuuteen tai unohtanut kokonaan.

      Poista
  16. Minä jumituin oitis tuohon ihanaan valkoiseen pioniin ja hurmaavaan pioniunikkoon. Kotkansiipi onkin lähes kauneimmillaan lehdet vielä suloisesti rullalla.
    Hyvää viikonloppua sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Usein tulee ihailtua ylenmäärin kerrottuja pioneja, mutta tuo Jan kilpailee niiden kanssa täysillä. Minustakin se on hurmaava.

      Poista
  17. Ai että oli niin mukava uppoutua kuviisi! Kauniita! Punainen lankasi ei kadonnut eikä katkennut :D Tuo blogi-tapahtuma kyllä voimaannutti niin! Muuten, tuo kullero ei ollutkaan Kivipellosta vaan Jorilta! Mulla oli mukana niitä kuolanpionin alkuja :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hetken mietin tuota kulleroa, että oliko se Jorin vai Sailan, mutta meni sittenkin väärin. Kiitos korjauksesta, laitan sen tuohon postaukseenkin.Sinulta sain tosiaan kuolanpionin ja odotan kovasti kevättä nähdäkseni, ovatko lahjakukat selvinneet ensimmäisestä talvestaan puutarhassani.

      Poista
  18. Kivoja kesän kukkamuistoja. Vähän samanlaista postausta olin jo mielessäni suunnitellut, jospa ehtisinkin tarttua haasteeseesi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on vielä hyvää aikaa plärätä menneen kesän kuvia ja vastailla haasteeseen.

      Poista
  19. Tämän on kiva postaus ja haaste, tätä oli mukava lukea! Ihania muistoja kesästä. Mukavaa kun keksitään kaikkia uusia erilaisia haasteita, näitä on mukavaa lukea ja kuvia katsella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös olekin. Otapa sinäkin Pelaguu haaste vastaan ja uppoudu viime kesän kuviisi.

      Poista
  20. Tämä on mukava haaste. Samalla sain pienen koosteen sinun viime kesästäsi, joka on ollut ilmeisen onnistunut. Niinhän tuossa käy, kun aarteita on paljon, ettei enää tiedä, mikä on rakkain. Onneksi meillä on suuri sydän <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistot kultaa vuodet eli pian ne edellisen kesän sateet ja koleudet unohtuvat. Mutta kaikkinensa viime kesä oli tosi mukava.

      Poista
  21. No niin, nyt mulla onkin jo 12 kuvaa koossa. Käyppä lukemassa :)

    VastaaPoista
  22. Kiva haaste tämäkin. Kyllon hiano, oranssivivahteene tulppu. Enkä olisi viälä vuasi sitte näin ajatellu. Nii miäli muuttuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, vuodessa mieli muuttuu. Minusta tuon tulpun vihreä raita tekee siitä tosi hienon.

      Poista
  23. Kiva haaste on sulle osunut. Huikeita katsella nyt kesäkuvia, onneksi ollaan jo vauhdissa sinnepäin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pirkko, ota sinäkin tämä haaste työn alle ja kerro meille viime kesästä.

      Poista
  24. Upeita kevätkuvia, kyllä taas jaksaa kevättä odotella.

    VastaaPoista
  25. Upeat kesäiset kuvat. Niin ihanat tunnelmat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omia kesäkuvia plaratessa pääsee hyvin kesän makuun. Koita sinäkin.

      Poista
  26. Kiva! Nyt on saanut oikein urakalla käydä lukemassa näitä herätys-postauksia! Ihan unohtuu loskakeli tuolla ulkona, kun vaeltelee keväisestä postauksesta toiseen!
    Avautuvat kotkansiivet ovat jotenkin niin hellyyttäviä ja tuo punalehtiruusu on todella herkkä ja suloinen. Ehkä sellainen pitää hankkia kotipihallekin..
    On kyllä oikein kiva haaste, niin tuli itsekin uppouduttua kesäisiin ajatuksiin, että kaikki vihreät ja punaiset langat katosivat minunkin postauksestani. Mutta se tosiaan ei haittaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla tämän haasteen työstäminen herätti ihan tosissaan kevätfiiliksen. Hetken jo ehdin miettiä, missä se oikein luuraa.

      Poista
  27. Olipa kiva postaus!
    Tuohon haasteeseen voisi vaikka tarttua ;)

    VastaaPoista
  28. Hauska kuvapostaus, kesä on taas askeleen lähempänä :)

    VastaaPoista
  29. Tove Janssonhan on oikein kaunis ruusu, kukan muoto erityisesti miellyttää. Jos minulla on joskus oikeasti pihatilaa, ruusut ovat ensimmäisiä hankintalistalla, ja pistän tuon sinne.

    Miten kaunis tuo hennon vaaleanpunainen sormustinkukka. Toivottavasti ovat minullakin levinneet, niistä on tullut ehdottomasti omia suosikkejani.

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!