Sivut

maanantai 25. huhtikuuta 2016

Ahvenlampi huhtikuussa


Älkää nyt hermostuko tähän Ahvenlampi-hehkutukseeni. Paikka on niin terapeuttinen, oikea rauhansatama kaikenlaisen hulinan keskellä, että sinne on pakko mennä vähintäänkin muutaman kerran vuodessa. Ja joka kerran yhtä lumoutuneena erämaalammen miljööstä on ihan pakko kirjata kuvat tänne muistiin.


Ajattelimme, että lammella saattaa nähdä keväisiä lintuja, joten Ukkokulta varustautui kiikarilla. Vähäinen oli lintujen määrä. Sorsapariskunta ja muutama telkkä.


Joka käynnillä ihastelen lammen rannan ruohotuppaita. Edelleenkin olen sitä mieltä, että metsän peikot ja mitkä lie haltijattaret siellä uinuvat hiukset vain ihmisten näkösällä.


Aurinkoisena päivänä lammen tumma vesi heijasti taivaan sinen. Suopursut olivat vielä talven jäljiltä ruskeita ja risuisia, mutta tuoksu niissä on lujasti tallella.


Samainen lampeen romahtanut kelo täytyy kuvata joka kerran. Nyt se kertaantui lammen pinnasta kuvajaisena.


Eteläinen ranta oli vielä osittain jäässä, sillä aurinko ei ehdi tuonne paistaa vielä kovin pitkään.



Jään pinta oli silmin nähden haperoa ja siihen oli muodostunut mielenkiintoisia kuvioita.


Eipä tehnyt mieli mennä kokeilemaan, kantaisiko jää. Olisi tullut kylmä kylpy ja nopeasti.


Sulakohtaan taivaan pilvet heijastuivat, kuin valkoiset lampaat tai puuvilla.


Metsä on täynnä toinen toistaan hienompia käkkyrämäntyjä. Pohdimme, mikä saa männyn mutkistumaan noinkin voimakkaasti.


Joku tuulinen sää tai syysmyrsky oli romauttanut jälleen uuden männyn pitkin pituuttaan maahan. 


Tämä maahinen on painunut piiloon maan sisään keskelle polkua. Hiukset vain näkyvät. Meitäkö pelästyi, vaikka hiljaisuudesta ihastuneina puhuimme miltei kuiskaten?


Ojien ja purojen yli joskus tehdyt puusillat alkavat monin paikoin olla kunnostuksen tarpeessa. Hyvin vielä yli pääsi, kun katsoi, mihin askeleensa sijoittaa.


Polulla risteilee lukemattomia juuria. Päällekkäin, allekkain, sinne tänne. Tuossahan olisi voinut pelata vaikka kivien avulla ristinollaa.


Juuret ovat kuvauksellisia ja välillä niin hienoja, ettei niiden päälle edes raaski astua. Tulee hypeltyä, kuin rusakko konsanaan, juurien yli ja välillä vähän sivuunkin.


Kenties nämä ovat puiden sormia, joilla ne tarttuvat maahan kiinni pysyäkseen pystyssä.


Tämä puu on jo osin romahtanut lammen pohjaan. Rannalle on jäänyt rungonosia, jotka aikaa myöten lahoavat kokonaan.


Näille peikkotädeille on tullut niin kiire, että vain pelkät hiukset ovat jääneet rannalle. Sen verran maa tuossa upotti, etten mennyt tarkastamaan, ovatko peikot kenties hyisessä lammessa uimassa vai näkyisikö kalju pää ja pimeydessä vilkkuvat silmät tuonne koloon kurkistaessa.


Sinne se taas jäi, Ahvenlampi. Vaan älä huoli, tulemme pian uudelleen.
 

38 kommenttia:

  1. Metsälammet ovat ihmeellisiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, kiireen ja hälinän keskellä rauhoittavia paikkoja.

      Poista
  2. Vau, mikä paikka, ja kauniita kuvia! :)

    VastaaPoista
  3. Kiitos Between olet nostanut Ahvenlammen taas kerran esille ja se tuntuu tosi hyvälle. Onneksi täällä meillä Suomessa on näitä erämaalampia ja -järviä, tosin ensin ne täytyy löytää melkeinpä ihan sieltä kotikontujen läheltä.
    Luonnon monimuotoisuus on kuvauksellisen kaunista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä Ahvenlampi on aivan lähellä kotimme, mutta monet eivät tiedä siitä laisinkaan. Siinä mielessä hyvä, koska ehkä juuri siksi se on säilynyt rauhallisena ja roskattomana, eikä ole kohdannut ilkivaltaa.

      Poista
  4. Ahvenlampi ja kaikki muut Suomen lammet ovat hurmaavia paikkoja. Niissä vieraillessa rauhoittuu kummasti. Luonto on saanut ihan rauhassa ottaa oman tilansa. Siellä tuoksuukin niin raikkaalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parasta tuossa meidän Ahvenlammessa on se, että sinne matkaa helposti kävellen. Tuntuu varsin ylelliseltä päästä luonnonhelmaan aikana, jolloin ihmiset reissaavat hakemaan luontoelämyksiä omilla autoilla.

      Poista
  5. Todella kaunis kuvamatka lammelle!

    VastaaPoista
  6. Onpa hieno paikka hyviä kuvia:)

    VastaaPoista
  7. Ihanaa kun on tuollaisia keitaita, joissa voi käydä lataamassa akkuja. Rantaheinikko muistuttaa hieman Trumpin salaista peruukkitehdasta :)
    (Netissä on video Norjassa sijaitsevasta Trumpin salaisesta perukkitehtaasta)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Trump on ilmeisesti panostanut varman päälle ja perustanut peruukkitehtaita ympäri pohjolaa. Enpä taida kertoa koordinaatteja medialle, jottei peruukkitehtaalle tule kansainvaellusta. Ja ehkä mieluummin säilytän illuusion peikoista ja muista metsän olennoista. Trump ei ehkä mahdu siihen mielikuvaan.

      Poista
  8. Upea paikka kuvissasi ja kertomuksessasi! Et kirjoita tästä yhtään liian usein :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se sellainen rauhan tyyssija ihan kotinurkilla.

      Poista
  9. Luonnon rauhoittavaa vaikutusta ei koskaan hehkuteta liikaa. Loistavaa on, jos löytää "oman" keitaansa, olkoon se lampi tai aarniometsä, josta saa voimaa arjen ponnisteluihin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asumme aivan Nuuksion kansallispuiston nurkilla, mutta tuolla Ahvenlammella ei juurikaan törmää ihmisiin, kuten Nuuksiossa.

      Poista
  10. Minusta kuvat ovat todella kauniita, ainakin minä nautin niistä! Kiitos!

    VastaaPoista
  11. Upean näköiset nuo ruohotuppaat. Hieno paikka!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paikka on hieno ja parasta siinä on se, että sinne pääsee helposti kävellen kotoa käsin. Ei tarvitse autoa eikä muitakaan vempaimia.

      Poista
  12. Onko tämä se Ahvenlampi Jyväskylästä pohjoiseen, ennen Saarijärveä?
    Se, jossa ainakin ennen oli telttailualue rinteessä... Ahvenlampia tietysti on Suomi pullollaan; rauhan tyyssija tämäkin näemmä. Kuvat ruohontuppaista ovat upeita kiiltävine korsineen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä Ahvenlampi on Kirkkonummen pohjoisosassa, lähellä Vihdin rajaa. Ahvenlampia on tosiaankin Suomessa lukuisia, mutta ei haittaa, jos ovat yhtä hienoja paikkoja.

      Poista
  13. Ihana postaus. Kausi retkipaikka tuo ahvenlampi, kyllä siellä kannatta käydä ja kuvailla useinkin. Kiva on katselle kuviasi. ♥ ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sylvi! Vuodenajat muuttavat näkymiä, joten kiva tehdä useita retkiä.

      Poista
  14. Voi, käymmeköhän samalla Ahvenlammella hakemassa virtaa:)!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä paikka on Kirkkonummen pohjoisosassa, lähellä Vihdin rajaa, Sohlbackassa. Tiedän toisenkin Ahvenlammen, joka taitaa olla jo Espoon puolella, mutta siellä en ole koskaan käynyt.

      Poista
    2. Sama lampi, mekin olemme tässä lähellä, tien varressa!

      Poista
  15. Hienoja kuvia ja hieno paikka !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sesse, paikka on pieni ja kaikessa pienuudessaankin tosi hieno.

      Poista
  16. Kauniita kuvia. Luonto on kyllä ihmeellinen kaikkineen peikon päineen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luonnossa voi päästää mielikuvituksensa valloilleen.

      Poista
  17. Hurmaava paikka, oikea haltialampi. Jotenkin tuo tunnelma tuo mieleeni lapsuuteni maisemat :)

    VastaaPoista
  18. Kiitos kauniista ja tunnelmallisista kuvista. Tuollainen lampi on ihana, jossa pääsee nauttimaan luonnon monipuolisuudesta <3

    VastaaPoista
  19. Hienoja otoksia. Lampesi elää niissä. Noita pitkätukkaheinikoita tekisi mieli letittää, kuten lapsena teimme.

    VastaaPoista
  20. Hieno paikka ja upeet kuvat. Mitähän heinää tuo rannassa oleva mahtaa olla? Jokin sara?

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!