Sivut

perjantai 27. toukokuuta 2016

Vihdoin virkistävää vettä

Koristeomena - Malus purpurea Royalty

Vihdoin alkoi ennustettu ja odotettukin sade. Toivon sateen putsaavan ylimääräiset siitepölyt ja kastelevan puutarhan asukkeja tasapuolisesti ja kattavasti. Talon ikkunalaudat, hiljan öljytty patio ja ylipäätään kaikki pinnat ovat vihreänharmaan pölyn peitossa. Kissakin pölisee sisälle tullessaan ja sen karvasta saa nyhtämällä irroitella lukuisia siemeniä ja ties mitä roskia.




Aurinko ja lämpö on pitänyt puutarhurit kiireisinä. Joskin raskaita hommia olen mahdollisuuksien mukaan siirtänyt vileämpiin päiviin. Samoin uusien kasvien istutukset olen sovinnolla jättänyt odottamaan, kunnes maa on vähän kosteampi. Ei tarvitse niin paljon kastella. Lisäksi perennapenkeissä on yhä arvuuttelun ja odottamisen paikkoja eli nouseeko sieltä vai eikö nouse. Aika hyvin alkaa jo olla selvillä, mitkä ovat menneitä.

Metsäruusu - Rosa majalis

Joissakin ruusupensaissa on jo nuput. Metsäruusu kuuluu meillä ensimmäisten kukkijoiden joukkoon. Viime vuonna metsäruusu kukki todella runsaasti, joten katsotaan, millainen tilanne nyt tulee olemaan. Metsäruusussa ei pahemmin näkynyt kirvoja, mutta pajustako tuo valkoinen ja runsaana ilmojen halki kaikkialle lentelevä nöyhtä lienee?

Tornionlaaksonruusu - Rosa majalis Tornedal

Tornionlaaksonruusussa on muutamia nuppuja, joiden löytyminen kirva-armeijan alta oli lähinnä onnenkauppaa. 

Suviruusu - Rosa pimpinellifolia Poppius

Suviruusu näyttää ihan omituiselta. Aivan kuin kirvat olisivat jo jäystäneet sen lehdet suihinsa. Pensaan alaosassa on muutama oksa, jossa lehdet näyttävät normaaleilta, mutta ylempien oksien lehdet ovat kaikki kuvan mukaisia. 

Saman näköinen on talon seinustalla kasvava Pohjantähti. Siitä jouduin leikkaamaan melkoisen määrän vanhoja oksia pois, sillä niissä ei ollut minkäänlaista elämää. Leikkasin ensin vähän ja katsoin, miltä näyttää. Jos oksa oli kuiva ja eloton, jatkoin eteenpäin. Yksi isompi oksanhaara täytyy vielä katkaista, kunhan kerkeän hakemaan kellarista tuhdimmat oksasakset.

Valamonruusu - Rosa francofurtana Splendens

Valamonruusu ei ole talvesta ollut moksiskaan. Se senkun kasvaa ja rehottaa. Kirvoja siinäkin on valtavasti - ja kuvattaessa tuota pajunöyhtää, jonka toivottavasti sade siivoaa pois. 

Teresanruusu - Rosa rugosa Therese Bugnet

Teresanruusussa on runsaasti nuppuja, enkä ainakaan eilen löytänyt siitä kirvan kirvaa. Harmikseni huomasin vasta nyt, että tämän pensaan uudemmista oksista olisi pitänyt ennen kasvua napsaista 1/3 pois. Kovin vanhoja oksia siinä ei olekaan, sillä istutin pensaan vasta viime keväänä.

Rosa pimpinellifolia Tove Jansson

Tove Janssonkin on herännyt uuteen kesään pirteänä ja elinvoimaisena. Samoin muut pikkupuutarhan viime kesän uudet ruusut eli Norjanruusu - Rosa Hurdal, Rosa Duchesse de Montebello ja Viljaminkeltaruusu - Rosa harisonii William's Double. 


Alapihan kaivoruusupenkistä laitoin keväällä kaikki Hansaruusut mataliksi. Niistä oli kasvanut pitkiä hujoppeja, joiden varret olivat miltei paljaita ja lehtiä lähinnä muutamina hassuina tupsuina latvuksissa. Kukkiakaan ei kovin montaa enää tullut. Sieltä ne mönkivät maa- tai niittyhumalan kupeesta hyvin elinvoimaisina. 

Samassa ryhmässä kasvaa myös punalehtiruusu, juhannusruusu ja viime kevään uutena istutuksena pieni omenaruusu. Juhannusruusu on vähän huonokuntoinen, mutta koska se ei ole kuitenkaan kuollut, jään seuraamaan tilannetta.

Ruusupenkin asukkaista Ilo ja Kirjoapteekkarinruusu lienevät menetettyjä. Tänään kävin kotimatkalla puutarhaliikkeessä, enkä voinut Iloa ohittaa. Mundit oli jo myyty loppuun, joten sen hankin jostain muualta. Lumo, Sointu ja Sävel osoittavat elonmerkkejä, joten seuraan, jaksavatko lähteä kasvuun. Neilikkaruusu pukkaa uutta lehteä innokkaana. Toisaalla asuvista Ritausma on hengissä, mutta huonon näköinen, samoin Sammalruusu.

Viiniköynnös Zilga

Viiniköynnös Zilgan siirsin viime keväänä avomaalle, sillä eihän se mitenkään olisi mahtunut meidän lilliputtikasvarissa asumaan. En suojannut sitä mitenkään talveksi ja näyttikin, että kuoli pois. Vaan niin sieltä pukkaa uutta lehteä. Vaikka ei ikinä marjan marjaa meidän puutarhassamme tekisi, on aina iloa tervehtiä tällaisia sinnikkäitä selviytyjiä.

Kalliokielo - Polygonatum odoratum

Viime kesänä Pinsiön taimistolta ostamani tarhakalliokielonkin luulin menettäneeni. Ihminen on kyllä tosi sokea, sillä monen monta kertaa kuljin sen ohi huomaamatta jo pitkäksi venähtänyttä kasvia. Lähdin sitä tarkoituksella etsimään ja siellä se metsäpuutarhassa kasvaa jo kahden varren voimalla ja nuppujakin näkyy olevan.

Rönsytiarella - Tiarella cordifolia

Kaiken kaikkiaan talvimenetykset ovat olleet osaltani aika vähäisiä. Ruusupensaat toki harmittavat enemmän, kuin yksittäiset perennat, koska pensaiden kasvattaminen vie enemmän aikaa. Hiljakseen maasta nousee kasveja, jotka on jo mielessään kuolleiksi julistanut. Löytymättä jää myös sellaisia, joita ei heti ole osannut kaivata. Näihin lukeutuu mm. punahatut, joista ei näy jälkeäkään. Ja ne kun olen ihan itse siemenestä kasvattanut. 

Hopeatäpläpeippi - Lamium maculatum

Kärhöistäkin on edellisen syynäyksen jälkeen ilmoille nousseet ainakin pikkupuutarhan kriikunassa kiipeilevä Multi Blue ja niinikään pikkupuutarhassa kasvava Ville de Lyon. Alapihalle johtavien portaiden yläpäässä nousee myös kärhö, jonka jo viime kesänä yllättäen löysin kiipeilemästä aroniapensaissa. Ei kukkinut, eikä minulla ole hajuakaan sen nimestä. Muistan sen muutama kesä sitten istuttaneeni, mutta kirjaaminen on sen kärhön osalta jäänyt tekemättä.


Kesäkukkia olen ostanut aika maltillisesti. Talon tienpuoleisiin laatikoihin hain vasta toissapäivänä ahkeraliisat, joiden olen todennut parhaiten viihtyvän talon varjoisalla puolella. Ahkeraliisa on vesivartisena varsin herkkä paleltumaan, mutta yöt ovat olleet melko lämpimiä ja toivotaan niin olevan jatkossakin.


Lämpimien säiden aikaan elämä on siirtynyt tyystin pihamaalle. Sisällä on käyty lähinnä nukkumassa ja kääntymässä. Kummasti sitä roskaa ja pölyä silti nurkkiin kertyy, joten viikonloppuna on ihan pakko siivota sisällä, paistoi sitten ulkona tai ei. 

Viikonlopuksi on jälleen ennustettu ihan hyvää säätä. Jatketaan siis puutarhaelämästä nautiskelua. Josko pahimmat siitepölytkin sateiden vuoksi olisivat jo laantuneet.

Oikein mukavaa viikonloppua kaikille!

PS. Ukkokulta marmattaa ruusunpiikeistä käsissään hakettaessaan oksia. Onko teillä hyviä hanskavinkkejä ruusuhommiin. Kunnon ruusuhanskat olisivat meillä tarpeen. 
 

32 kommenttia:

  1. Sade oli tosiaankin kaivattua! Kuiva maa ja paljon siitepölyä. Nyt on puhdasta ja raikasta. Ja kohta paistaa aurinko!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sade tosiaan vei siitepölyt mennessään ja päivän aikana täydeltä taivaalta paistanut aurinko toi jälleen kesäiset ilmat luoksemme.

      Poista
  2. Toimisko rakennuspuolen viiltosuojahanskat ruusunpiikkien kanssa? Olen joskus asiaa miettinyt, mutta en ole koskaan kokeillut. Ruusujen menetys harmittaa minuakin eniten, sekä bellisten, niillä kun oli ihan oma erityinen tunnearvo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy varmaan seuraavaksi mennä raksapuolelle hanskaostoksille, sillä puutarhahanskojen valikoimasta en ole ruusunpiikkejä kestäviä löytänyt.

      Ikävintä ovat juuri sellaisten kasvien menetys, joihin liittyy jokin tärkeä muisto tai tarina.

      Poista
  3. Meillä satoi eilen runsaasti, kaikki nuokkuu nyt. Mutta sade tuli todella tarpeeseen. Luulen välttyneeni kirvainvaasiolta - *kop, kop* Louise Odieria leikatessa totesin, että joutaisi mappi ööhön koko puska: taas paleltuivat melkein kaikki versot eikä habitus ole todellakaan kaunis.

    On varmaan järeämpiäkin hanskoja, mutta itse käytän kahdet päällekkäin: ensin joustavat puutarhahanskat ja päälle tukevat nahkaiset. Pistelee vain vähän :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pistelyn estämisen lisäksi materiaalin pitäisi olla sellaista, etteivät irtoilevat piikit helpolla työnny hanskan läpi ihoon. Ruusunpiikkejä on inhottava nyppiä käsistä pois ja usein ne jopa tulehtuvat ja ovat pitkään tosi kipeitä.

      Sama kohtalo taitaa olla sammalruusullani. Leikkasin sen lopulta ihan tapille, sillä kaikki oksat olivat aivan kuolleita. Kyllä sieltä tyvestä jotain vihreää tunkee, mutta katsotaan nyt, onko ylipäätään sammalruusua vai rikkaruohoja.

      Poista
  4. Täällä pari kymmentä kilometriä etelämpänä ei satanut pisaraakaan. Kauniita kukkia jo näin alkukesästä. Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mimon mami, mukavaa viikonloppua sinulle. Kovin näyttivät paikallisilta nuo sateet. Salossa ja Somerolla ukkosti ja vettä tuli kaatamalla. Meillä ihan kohtuullisesti ja Espoossa kuulemma aika vähän.

      Poista
  5. Ei tulleet sadepilvet meille asti, täälläkin niitä kyllä kaivattaisiin:)

    Kiva, kun olisikin oma viiniköynnös:) Hienoja kuvia pihapiirinne kukkijoista!

    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuuntelin eilen päivän mittaan säätiedotuksia ja pääkaupunkiseudulla sateen piti alkaa yhden maissa. Lähdin Espoosta kotia kohti kolmen jälkeen ja silloin siellä tuli muutamia pisaroita. Meidän kylällä onneksi sadetta tuli illan mittaan ihan mukavasti, mutta ei sentään kaatamalla. Hyvää se teki.

      Poista
  6. Voih, sinullapa noita ruusuja riittää, sekä valitettavasti myös kirvoja. Odotan vain kun postaat ruusujen kukinnasta! Kunnon kintaat pitää olla ruusuja käsiteltäessä. Tuttavallani meinasi käydä huonosti saadessaan ruusunpiikin sormeensa. Hän sai pahan bakteerin vereen ja käsikin aiottiin amputoida. Onneksi löytyi tehokas antibiootti. Joten suojautukaa hyvin käsiteltäessä näitä kaunottaria ja rokotuksetkin kannatta pitää ajantasalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hui, kauhistus. Jäykkäkouristus on sentään kunnossa, mutta eipä tuollaisia bakteereja vastaan oikein voi suojautua. Muuten kuin kunnon hanskoilla ja hyvällä hygienialla. Nytkin on ruusunpiikki sormenpäässä.

      Kyllä niitä ruusuja tulee kesän mittaan kuvattua, jos ja kun alkavat kukkia. Yleensäkin ruusuissa on aina jonkin verran kirvoja, mutta tästä kesästä näyttää tulevan kunnon kirvakesä.

      Poista
  7. Meillä oli eilen taivas dramaattisen tumma, mutta satoi vain pari pisaraa. Ja kaikki paikat ovat tosiaan keltaisena siitepölystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lähdin eilen Espoosta kolmen jälkeen ja siellä tuli vain muutama pisara. Kotona sentään satoi illan mittaan ihan kohtuullisesti. Joskaan ei mitään kaatosateita, kuten vähän lupailtiin. Onneksi pahimmat siitepölyt peseytyivät pois.

      Poista
  8. Meillä on pari päivää satanut virkistävää ja todella kastelevaa sadetta. Se oli kyllä tarpeen.
    Meilläkin Rosa Mundi on varmaan menetetty ja kaunopunahatuista ei näy jälkeäkään, paitsi valkoiset punahatut näyttävät olevan oikein voimissaan. Pohjantähti on meilläkin todella rajun leikkauksen tarpeessa. En ole vielä leikannut sitä, koska joka päivä siinä onkin uusia lehtiä.
    Lumo ei ollut talvesta moksiskaan.
    Ja menetyttyjen listalla ollut japaninkirsikka näyttää puskevan joka päivä uusia lehtiä sittenkin. Myös muutama keijunkukka näytti aivan kuolleilta, mutta nyt yhtäkkiä juuristosta tuleekin uutta kasvua.
    Eli on vissiin kannattanut hieman odotella ja ihmetellä.
    Nyt onkin sitten luvattu kauniimpaa ilmaa ja varmasti moni kasvi ryöpsähtää vielä uuteen kasvuun sateen jälkeen.
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maltti on nyt ollut valttia, sillä moni kuolleeksi julistettu onkin herännyt henkiin. Kärhöt etenkin ovat kovin hitaita ja sama pätee näköjään pitkälti myös ruusuihin. Sinänsä tietysti vähän harmittaa, että muutaman ruusun kohdalla joudun tavallaan aloittamaan kasvatuksen uudelleen, sillä uutta kasvua tulee lähinnä tyvestä. Suurin osa oksista on kuolleita.

      Sade teki varmasti hyvää ja siihen yhdistettynä lämpö lisää herättävää vaikutusta. Jälleen kerran täytyy muistaa, että vielä eletään toukokuuta. Vaikka tuntuu, kuin kesää olisi jatkunut hurjan pitkään. Uskomattoman ihana toukokuu tämä on ollut.

      Oikein mukavaa viikonloppua sinne Vaahteramäelle!

      Poista
  9. Hienoja kuvia täälläkin saatiin kaivattua vettä.Mukavaa viikonloppua:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ritva, vesisade tuli tarpeeseen ja raikasti mukavasti.

      Poista
  10. Jokin viikko sitten oli uutisissa, että tutkakuvissa näkyi valtavat kirva- yms. parvet ajautumassa Itämeren yli tuulen mukana. Taisivat päätyä ainakin osittain meille. Omenapuissa on ollut valtavasti kirvoja.
    Valtavasti erilaisia ruusunalkuja ponnistamassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin sen kartan nettiuutisissa ja ajattelin silloin, että siinä niitä vitsauksia tulee. Ja tuli myös. No, tällaista tämä puutarhaharrastus on; iloja ja suruja tasaiseen tahtiin.

      Poista
  11. Sinulla onkin runsaasti ruusuja. Minulla on myös tuo Pohjantähti ja olen tässä arponut, onko se kokonaan kuollut. Olen leikellyt kuivia oksia pois ja jotakin eloa jossakin näkyy. Radiossa joku asiantuntija sanoi, että juhannukseen asti kannattaa odotella, ja sitten vasta luopua toivosta jos ei mitään eloa näy. Aurinkoista viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän Pohjantähdessä on sentään eloa, mutta surkean näköinen se on. Aika jännä, että se on selvinnyt 20 vuotta ja sitten yksi talvi likimain tappaa sen.
      Nyt onkin luvattu hienoja ilmoja viikonlopuksi. Nautiskellaan.

      Poista
  12. Meillä on satanu vaa 7mm. Enemmän olis saanu sataa. Ja aivan törkiän kylymä. Kaivoon talavihaalarit päälle. Muutamat keijunkukat on mullaki myähääsheränny. Toivottavasti kärhökki on vaa myähäs.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kovin ovat lämpötilat eri paikoissa vaihdelleet. Meillä on ollut lämmintä ja aurinkoista. Viileydessä on se hyvä puoli, että jaksaa paremmin hikihommia.
      Kärhöt saattavat hyvinkin vielä herätä. Muutama päivä sitten ei minun Ville de Lyonista näkynyt mitään ja yhtenä aamuna se oli jo viisisenttinen.

      Poista
  13. Meillä kaivattaisiin lisää sadetta. Meillä mies marmattaa samasta asiasta. Ei suostu hakettamaan ruusuja piikkien vuoksi. Kärrään varret metsään.
    Minäkin olin ihan varma, että tarhakalliokielo on menetetty. Mutta ei tarvinnut kun selkä kääntää, niin sieltä se nousi ylös pikavauhtia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauskoja yllättäjiä, kasvavat omin päin ja suurempaa meteliä pitämättä.
      Meidän on pakko joko hakettaa tai kuskata kaatopaikalle. Haketus voittaa, vaikka siinä ongelmansa onkin.

      Poista
  14. Pohjantähti on meilläkin nippa nappa hengissä. Mutta melkein kaikki syysleimut menetettiin. Harmittaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmillista, syysleimu on kasvi, joka ikäänkuin kuuluu puutarhan peruskasveihin. Luontoäidille ei voi mitään.

      Poista
  15. Onpa sulla varmaan komea ruusutarha. Multa on vissiin hävinnyt 5 kärhöä :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Useimmat ruusut ovat vielä aika pieniä, sillä ruuduinnostukseni on tuoretta.
      Jospa edes joku kärhöistäsi vielä päättäisi herätä. Toivotaan niin.

      Poista
  16. Hienoa, että puutarhasi talvituhot ovat olleet vähäisiä, vaikka ne vähäisetkin harmittavat tuhottomasti. On sinulla iso ruusutarha pihallasi :)

    VastaaPoista
  17. Ruusuille viime talvi oli kova, meidän ruusutarhassa 11 ruususta näytää 5 olevan mennyttä, pioneja on vielä hukassa vaikka kuinka monta ja keijunkukat kuolivat lähes kaikki:( Onneksi silti paljon säilyi hengissäkin ja onpahan uusille hankinnoille paikkoja...

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!