Sivut

torstai 9. kesäkuuta 2016

Pohjoistuulen puhaltaessa

Metsäruusu - Rosa Majalis

Ehdin jo kovasti hehkuttaa, miten viileydestäkin on hyötyä. Silloin nimittäin jaksaa puutarhassa pakertaa vähän rankempiakin hommia. Ei tule hiki, eikä hyttysetkään kiusaa, kun päällä on pitkähihaista. Mutta kieltämättä 15 asteen pudotus tuntuu todella kalsalta. Etenkin, kun tuuli taitaa puhaltaa suoraan pohjoisesta, eikä aurinkokaan kovin paljon paista. Villasukat on taas kaivettu aktiivikäyttöön.

Laukka - Allium Purple Sensation

Paljon en ole ehtinyt pihamaalla mitään tehdä. Ja sekös vähän kismittää. Viileydestä, tai pikemminkin kylmyydestä huolimatta rikkaruohot rehottavat ja tuntuvat ottavan oitis niskalenkin, kun puutarhuri niille selkänsä kääntää. Pitkään olinkin ihan tyytyväinen, ja vähän jo kieriskelin ylenpalttisessa turhamaisuudessa. Että, mikäs tässä on ollessa, kun kaikki vaan kauniisti ympärillä kukoistaa. Piankos ne kesän negatiiviset puolet esiin rynnistävät ja sitten tällainen harrastelija putoaakin kiltisti takaisin maan päälle sieltä unelmamaailmastaan.

Punalehtiruusu - Rosa Glauca

Kirvoja näyttää tänä kesänä olevan valtaisat määrät. Muutaman ensimmäisen ruusunoksan kävin ruiskuttamassa mäntynesteliuoksella, mutta sehän tuntui olevan aivan turhaa. Muuta tuskin ehtisin tehdäkään, kuin juosta ympäri puutarhaa ruiskupullo kädessäni. Onpahan hyötyötököillä ja linnuilla suuhunpantavaa, kun napsivat luonnon tarjoamia antimia. Jos vaikka leppäkertut päättäisivät näiden kirvalaumojen keskellä lisääntyä oikein joukolla ja ryhtyisivät viihtymään meillä tulevinakin kesinä.

Ruusuorapihlaja - Crataegus x media 'Paul's Scarlet

Ruusuorapihlajan valtaisa kirvamäärä surettaa ehkä eniten, sillä pikkupuun lehdet ovat paikoin todella ruman näköisiä. Istutin ruusuorapihlajan viime vuonna, joten nyt näen sen kukinnan ensimmäisen kerran. Pentti Alanko kirjoittikin oivallisen puolustuspuheen tälle kauniille puulle tuoreimmassa Viherpiha-lehdessä.

Unkarinsyreeni - Syringa josikaea

Monet alkukesän kukkijat jo lopettelevat kukintaansa. Jalosyreenien kukat ovat jo suurimmalta osalta karisseet pois ja unkarinsyreeninkin kukinnot ovat vaalenneet. Auringon lämmössä syreenien tuoksu oli tänä vuonna aivan ihastuttava ja jäinkin useasti alapihalle kulkiessani hetkeksi syreenien eteen tuoksusta nautiskelemaan.

Tulipa Groenland

Tulppaaneista ei kohta ole kuin varsi ja kellastuneet lehdet jäljellä. Pian on aika leikata nekin pois ja sitten kevään tulppaanikukinta on muisto vain. En edelleenkään ole aikeissa kaivaa sipuleita ylös. Viime kesäinen kokeilu ei tuottanut kovin hyvää tulosta, joten syksyllä taas sipulikukkaostoksille.

Tuilpa Texas Flame

Kannattaa kyllä istuttaa tulppaanienkin sipuleita puutarhan eri paikkoihin. Pikkupuutarhan kivipenkissä Groenland ja Texas Flame ovat kukkineet muita myöhemmin ja muiden pudottaessa terälehtensä nämä vielä ovat aika ryhdissä. Texas Flame osoittautui varsin vinkeäksi tulppaaniksi, sillä sen räväkkä kelta-punainen väritys vaihtui vanhetessaan syvän punaiseksi, miltei oranssinruskeaksi.

Kaunokuusama – Lonicera x bella 'Zabelii

Viime kesänä istutin niinikään kuvan kaunokuusaman. Siinä se nököttää lähellä sisäänkäyntiä ja pikkuisena pensaana kukkii ensimmäisen kerran peräti kahden latvuksen verran. Kukkanuppujen ilmestyttyä aloin pohtimaan, että olenko istuttanut ruso- vai kaunokuusaman. Vaiko kenties jonkun ihan muun. Kerrankin meikäläisen hienot listaukset eivät kertoneet yhtään mitään. Olin unohtanut kirjata koko kasvin, mutta onneksi taimilappu löytyi laatikosta ja nyt on taas tiedot ajan tasalla.

Varjolilja - Lilja Martagon

Jännitystäkin pihapiirissa on tiedossa. Pitkään olen jo seurannut hieman muista erillään seisovan tanakan varjoliljan kasvua. Se on jättikokoinen muihin varjoliljoihin verrattuna. Kasvin rungon paksuus on kolminkertainen ja katsokaa tuota nuppurypästä. Laitoin osapuilleen tuohon kohtaan syksyllä hevosenlantaa lähinnä keisarinpikarililjoja varten. Tarvitsevat kuulemma voimakasta maata kukkiakseen, mutta eivät kukkineet. Taisi varjolilja napata kaikki voimat maasta keisarinliljojen nenän - tai sanoisinko juuriston edestä.


Harjaneilikat niinikään näyttivät talven aikana tyystin kadonneet. Yksi ainokainen varsi mullasta nousee. Jospa se jaksaisi kukkia ja siementää tulevien kesien harjaneilikat.


Myös mahonia on kummasti piristynyt ja kasvattanut melkoisen määrän uusia, raikkaan vihreitä lehtiä. Vielä kerran lämmin kiitos niille kaikille ihanille ihmisille, jotka kehottivat minua malttamaan mieleni ja odottamaan mahonian leikkaamisen kanssa. Toinen mahonia on vähän huonomman näköinen, mutta elämä siinäkin virtaa. Annetaan siis hänellekin uusi mahdollisuus.


Blogini on saanut useita uusia lukijoita. Blogger on sekoittanut lukijaluettelon, joten tervetulotoivotukset saattavat mennä joillekin tuplana ja joku taas ei ehkä saa sellaista ollenkaan. Uusia lukijoita ovat ainakin:

S Seasons I Love -blogista
Satu V
Reeta Pellonperän emäntä -blogista
Tanni Kotipellolla -blogista
Linda Romppala -blogista
Minna Kaipainen

Olette kaikki lämpimästi tervetulleita blogini pariin, niin nimetyt kuin nimeämättömätkin.

PS. Sainpa tämän postauksen kunnialla valmiiksi. Sähköt ovat vilkkuneet ja pätkineet. Kokonaisen tunnin olivat kokonaan poissa. Kesämyrsky laittaa tuulemaan.
 

35 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Nyt on ne ajat käsillä, jolloin on vaikea sanoa, mikä kukista on se ihanin. Kaikki vuorollaan luultavasti.

      Poista
  2. Vau, ihania kukkia! Ja sullakin Texas Flame yhtä hienon värinen. Onhan se papukaija, vaikka väitit, ettei siltä näyttäisi - terälehdissä on tuota ryppyistä reunaa. Ehkä se ei ollut aluksi niin selvä, nyt en enää muista itsekään miltä se näytti. Jännä kukka, kun väri on nupulla ihan eri kuin avautuneena, ja vielä vanhana eri sävy. Sitä paitsi sen kukinta kesti ihanan pitkään, vieläkin on joitakin terälehtiä jäljellä, tässä tuulessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä ovat ensimmäiset Texas Flameni, mutta eivät suinkaan viimeiset. Alkukukinnan kelta-punainen oli tosi räväkkä, mutta tykkäsin siitäkin. Tulpuille nyt vaan voi sallia isomman annoksen väriloistoa, kuin muille kukille. Ja tästä seniorivaiheen väristä tykkään myös. En edes tiennyt Texasin tuolla tavoin vaihtavan väriä, mutta sinun postauksessasi näin ja menin oitis pikkupuutarhaan tarkastamaan omani. Niin olivat muuttuneet. Jotenkin huikeita nämä kasvien muodonmuutokset.
      Ja on se papukaija, ihan selvästi sen nyt näkee. Ehkä näki jo aiemmin, en vain ilmeisesti osannut katsoa.

      Poista
  3. Minun kirvantorjuntavinkkini on kova vesisuihku. Letkulla vain kastelupistoolin avulla täsmäsuihkutus ja kirvat irtoavat pois. Mitään myrkkyjä en ole enää aikoihin käyttänyt niihin. Varsinkin pienet taimet on helppo puhdistaa kirvoista näin. Pääsevät sitten jatkamaan kasvuaan nopeammin. Meilläpäin kirvoja ei onneksi ole valtaisia määriä, joten tänä kesänä ei ole ollut torjunnan tarvettakaan.

    Pihalla ei tosiaan tee mieli olla ollenkaan. Lämpötila on täällä ollut n. 5 astetta ja sade on vihmonut tuulen kera koko päivän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vesisuihku on varmaankin ihan pätevä keino. Meidän alapihalle on vain sen verran matkaa, että letkun sinne kiskominen on ihan oma operaationsa. Nykyinen letkuvaunukin alkaa olla niin rikki, että letkun sisäänkelaaminen vaatii kärsivällisyyttä.
      Taidan ottaa kirvaputsauksen työn alle heti alkuviikosta. Ennen en ehdi. Josko silloin olisi vähän lämpimämpääkin.

      Poista
  4. Tänään onkin satanut vettä, eli puutarha kiittää. Kaikki oli täällä todella kuivaa. Huomennakin pitäisi vielä sataa. - Minua harmittaa kun harjaneilikka kuten muutkin kaksivuotiset kasvit katosivat talvella. Harjaneilikka on niin kaunis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä vettä olisi saanut tulla enemmänkin.
      Harjaneilikka on kaunis ja jotenkin se kuuluu pihan peruskasveihin. Täytyypä muistaa katsella siemeniä kaupasta.

      Poista
  5. Kirvoja on valtavasti meilläkin, koiranheisi on aivan syöty, toivottavasti ei sentään kuole. Minulla säilyi ihmeesti harjaneilikat vaikka ihan vierestä meni syysleimu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuntuu, ettei noissa talvituhoissa ole mitään logiikkaa. Leikit menivät monilta. Minulla ne pääosin säilyivät.

      Poista
  6. Kauniita kukkia. Kirvoja on täälläkin enemmän kuin laki sallii. Taidan nostaa käteni pystyyn niitten kanssa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama juttu. Ei millään ehdi joka paikkaan edes veden kanssa kirvoja ruiskuttamaan.

      Poista
  7. Oi miten kauniita kukkijoita sinulla tällä hetkellä! Meillä ensimmäinen ruusu, joka avaa kukkansa, tulee olemaan metsäruusu, mutta vielä ei ole avautunut. Hyvin tuntuu kuitenkin juurtuneen uudelle paikalleen.

    Mietinkin juuri, että mitä tekisin kirvoille. Mäntysuopaliuosta vasta mietin. Mitä jos ei niitä torju, kärsiikö kasvit siitä ihan hirveästi?

    Mullakin katosi harjaneilikat, tosin ne istutin vasta viime kesänä. Olivat isoja taimia, kun tätini ne kukkapenkistään mulle kaivoi. Samalla kertaa siirretyt varjoliljat onneksi voivat hyvin ja kukkivat kohta. Ne on ihania : )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Metsäruusu vaikuttaa vahvalta kasvilta. Kiva, että lähti juurtumaan ja vielä mukavampaa, että jo nyt pukkaa kukkaa. Metsäruusu muuten tuoksuu ihanalta.

      Kirvojen torjunnasta on monta mielipidettä. Facebookin Puutarhan parhaaksi -ryhmässä todettiin, että nyt kirvojen perässä on paljon leppäkerttujen toukkia ja muita hyviksiä, jotka myös tuhoutuvat mäntysuoparuiskutuksissa. Yhden mäntysuoparuiskutuksen annoin valamonruusulle ja ruusuorapihlajalle, mutta kirvoja on edelleen valtavasti. Ajattelin testata, mitä tapahtuu, jos en ruiskuta millään. Tai ehkä kunnon vesisuihkulla, jos tulee lämpimämpää, että itsekin tarkenee. Kirvoja näyttää olevan vähän joka kasvilla, joten taitaa olla mahdoton tehtävä ruiskuttaa koko puutarha.

      Varjoliljat ovat tosi kauniita. Täytyy laittaa uusia harjaneilikoita kasvamaan.

      Poista
  8. Hienot kuvat <3 - ja ihanan värinen tuo Unkarinsyreeni !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ronja! Unkarinsyreeni oli huomattavasti syvemmän lila muutama päivä sitten, mutta näköjään se vanhetessaan vaalenee.

      Poista
  9. Kiitos, mukava oli löytää tänne ja nyt sitten tuleekin piipahdeltua enempi.. Kivikylän kasvattina ja aloittelevana "horttonomina" ilahduttaa aina kun on kuva kukasta/kasvista ja alla nimike..mulla ainakin oppi menee paremmin niin perille.. Ja miten kaunis tuo ruusuorapihlaja onkaan- Wau!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotkut bloggarit nimeävät kuvissaan olevat kasvit ja siten olen löytänyt paljon hyviä vinkkejä omaan puutarhaani. Siksi yritän myös itse nimetä omia kasvejani. Näin niistä jää myös itselleni parempi muistijälki. Hyviä ideoita on kiva "monistaa".

      Poista
  10. Ihanat kukat. Pihalla on aina tekemistä. Ei sieltä passaa olla poissa.
    Pian ne kukat kukkivat ohi ja onneksi onneksi ei kaikki kuki yhtäaikaa.
    Täällä kuivuus vaivaa.
    Mukavaa viikonloppua

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sylvi! Aika kuivaa on meilläkin. Kunhan taas vähän lämpiää, tulee pihalla istuskeltua mitään tekemättäkin.

      Poista
  11. Texas Flame on niin hauskan näköinen tulppaani, että tuo pitäisi muistaa, kun syksyllä taas tehdään tulpputilauksia.
    Piti kaivaa lämmin takki päälle iltakierrokselle, kun ilma oli kylmennyt radikaalisti. Kevään helteet kasvattivat meillä muhkeasti myös rikkoja. Niitä riittää kyllä jokaisessa kukkapenkissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helteiden jälkeen sää tuntuu tosi kylmältä, mutta onneksi taas luvassa lämpimämpää.

      Poista
  12. Mullon taas talavihaalari käytös. Moneskohan kerta tänä kesänä. Ny on nii märkää, ettei voi muutamahan päivähän muutaku harata. Jos ny tulis tehtyä vähä sisähommiaki. Jostaki syystä ei oo kirvoja viälä pahemmi näkyny.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taisivat kaikki kirvat laskeutua meidän pihalle.
      Lämpimien säiden aikaan sisähommat jäi minulta ihan retuperälle. Tein vain sen, mikä oli pakko. Nyt on sitten tehty rästihommia.

      Poista
  13. On kyllä kiva tuo texasilainen, tykkään kaikista noista sävyistä. Meillä ei ole kirvoja vaivaksi, jees!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Metkaa on Texas Flamen värimuutos. Miten ihmeessä kirkkaasta keltaisesta ja punaisesta tulee noinkin erilainen?

      Poista
  14. Kauniita kuvia, vau mikä nuppurypäs tuossa liljassa! Söpö myös tuo ruusuorapihlaja. Meilläkin mahonia heräsi henkiin ja taitaa nyt olla lehtevämpi kuin koskaan :) Täällä on myös järkyttävän kylmä, eilen puhalsi vielä tuo myrskyisä pohjoistuuli luihin ja ytimiin. Olin illalla kitkemistalkoissa pellolla ja minulla oli villaiset alla ;) Ei muuten ollut yhtään liikaa, kuuma ei tullut misään vaiheessa ja jälkikäteen piti vielä lämmittää sauna, kun oli hiukan viluinen olo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Villasukat ovat olleet tarpeen ja silti nenä niiskuttaa viluisesti. Eiköhän se tästä taas lämpene.

      Poista
  15. Kauniita kuvia jälleen. Ruusuorapihlaja on ihana, hienoa että saat nauttia sen kukista tänä vuonna. Tulppaanitkin olivat upean värisiä, kuinkahan monta eri lajia sinulta löytyy? Helteellä ei pysty pihahommia tekemään, mutta onhan se ankeaa myös toppatakki päällä. Kyllä se aurinko vielä lämmittää 😃

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy ottaa ilo irti kaikenlaisista säistä, mutta onneksi luvassa onkin jo lämpimämpää.
      Edellisen kevään tulppaanikukinta oli niin upeaa, että sen voimalla tuli syksyllä istutettua runsaasti uusia sipuleita. Vähän se sipuliurakka syksyisin tympii, mutta kun pitää kevään kukinnan mielessä, homman jaksaa viedä loppuun.

      Poista
  16. Kauniita!

    Meillekin kirvat ilmestyivät, pikku tammien lehdet ovat ihan täynnä niitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänä keväänä on muuten runsaasti tammen taimia. Löysin meidänkin pihalta kaksi, vaikka lähistöllä ei isoja tammia ole laisinkaan.

      Poista
  17. Hienoja kuvia. Osaisinpa nimetä kaikki kukat ym., joista kuvia otan, mutta en tiedä puoliakaan =).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aiemmin en minäkään kaikkien kasvieni nimiä tiennyt, mutta etenkin bloggaamisen aloittaminen muutama vuosi sitten lisäsi kiinnostusta ja tarvetta opetella tietämään, mitä mihinkin on istuttanut.

      Poista
  18. Niin kauniita kukkia. Sama mulla en tiedä puolienkaan nimiä.
    Osallistu kastehelmi kakku vadin arvontaan mun blogissa.

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!