Sivut

sunnuntai 10. heinäkuuta 2016

Ruusun lumoa - retki Päivölään


Saaripalstan Saila järjesti viime perjantaille retken ruusujen koetilalle Vihdin Päivölään. Saadessani tiedon retkestä ilmoittauduin ilman muuta mukaan. Asun sen verran lähellä, että muutaman tunnin päiväretken saa hyvin sovitettua ohjelmaan ja lisäksi ruusuja nyt vain on niin vaikea vastustaa.


Retkelle osallistui kymmenkunta innokasta puutarhaihmistä, joista osa myös puutarhabloggareita. Meitä oli vastaanottamassa ja opastamassa Pirkko Kahila ja Peter Joy (kuvassa). Harvoin on mahdollisuus saada näin yksityiskohtaista ja antautunutta kerrontaa ruusuista, mitä perjantaina saimme.


Helsingin yliopisto päätti v. 1990 aloittaa ruusujen jalostusprojektin, jota varten etsittiin sopivaa paikkaa. Sellainen löytyi Vihdin Nummelan kupeesta, Päivölästä. Hiidenveden rantamaisemista. Tarkoituksena oli luoda Suomen ankariin olosuhteisiin sopivia, kestäviä ja terveitä ja pitkään kukkivia ruusuja. Jalostettuja ruusuja testattiin eri puolilla Suomea. Projektin puuhamiehiksi lähtivät Pirkko Kahila, Peter Joy ja Matti Kangaspunta. Helsingin yliopisto on luopunut projektista ja nyt koetilaakin alasajetaan.


Kiertelimme aidatulla alueella pitkääkin pidempien ruusurivistöjen välissä. Torstaisen sadepäivän jälkeen aurinko helli lämpimästi ja ruusurivistöjen välien hiljan leikatulla nurmella oli helppo kulkea ihastelemassa ruusuja.


Ruusujen kukinta alkoi jo olla ohi, mutta joitakin ihanuuksia näimme edelleen kukkivana. Useimmilla oli jokin työnimi ja monet kauniiltakin näyttävistä ruusuista eivät ehkä koskaan päädy myyntiin. Projektin tarkoituksena nimenomaan oli löytää kestäviä ja pitkään kukkivia ruusuja, joten pelkkä kauneus ei riitä.


Jalostusprojekti on tuottanut tulosta ja nyt 25 vuotta myöhemmin taimistoista on saatavana upeita, suomen ilmastoon kehitettyjä ruusuja. Seuraavat ruusut ovat juuri tämän projektin tuottamia:

Rugosa-ryhmä: Sointu, Syke, Sävel
Spinosissima-ryhmä: Tove Jansson
Puistoruusu-ryhmä: Ilo, Loiste, Lumo

Kaksi vuotta sitten luin artikkelin näistä uusista, suomalaisista ruusuista ja niinpä puutarhastani löytyykin nyt kaikki muut, paitsi Loiste ja Syke. Ehkei kovin kauaa.


Minusta tämä tarina uusien ruusujen luomisesta on ihmeellinen ja siinä olisi ainesta ihan vaikka kirjaan taikka elokuvaan. Suuressa maailmassa voisi kuvitella rikastuvankin kokonaan uusia ruusuja luomalla, mutta täällä pohjolan perukoilla valtavasti työtä ja monenlaisia uhrauksia vaativasta tehtävästä saa tuskin edes mainetta ja kunniaa.


Ruusujen lisäksi koetilalla oli ihasteltavana myös monia muita kasveja. Iriksiä, liljoja, astereita, pioniunikoita ja pioneja, esimerkiksi. 


Koetilalla ei luonnollisesti ole mitään myyntiä, mutta Pirkon kasvattamia iristen ja astereiden jakotaimia oli sen verran, että niitä taisi lähteä jokaisen retkeläisen mukana uusiin koteihin.


Retkelle osallistuneet bloggarit olivat myös pakanneet autonsa tavaratilat täyteen omia jakotaimiaan. Minä sain Mama's garden -blogin Minnalta ranskantulikukkaa. 


Toivon hartaasti, että koetilan alasajon myötä kodittomiksi jäävät lukuisat ruusupensaat löytävät uuden ja niille arvoisan paikan. Toivon myös, että tällaisia luomistarinoita syntyy jatkossakin. Jollei ruusujen niin kenties jonkin muun kasvin tiimoilta.

Lämmin kiitos mielenkiintoisesta retkestä Sailalle ja erityisesti koetilan puurtajille ja oppailla Pirkko Kahilalle ja Peter Joylle.





















29 kommenttia:

  1. Oli tosi kivaa, että pääsit mukaan! ja kiva, että joitakin ruusuja oli vielä komeasti kukassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei haitannut, vaikka ruusujen kukinta oli jo pääpiirteissään ohi. Olin vaikuttunut saadessani tavata Pirkko Kahilan ja Peter Joyn. Ovathan he eittämättä merkittävä osa suomalaisen ruusun tarinaa.

      Poista
  2. Telepatiaa! Ilmoitin juuri luottopuutarhurilleni, että haluan ensi vuonna Rosa rugosa -ryhmän ruusun Sävel! Sitä ei nyt ollut Viherlandiassa.

    Kiitos<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena, olet tehnyt hyvän valinnan. Kaikki nuo Kahilan ja Joyn kehittämät suomalaiset ruusut ovat kauniita ja kestäviä juuri Suomen olosuhteisiin.

      Poista
  3. Varmasti mielenkiintoinen tutustumismatka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella mielenkiintoinen, oli hienoa päästä mukaan.

      Poista
  4. Reissusi kuulosti mielenkiintoiselta ja vielä mukavassa seurassa. En tiennytkään tällaisesta koepuutarhasta. Ihan mahtavia ruusu -uutuuksia, haluan ne kaikki 😏

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valitettavasti koepuutarhan tarina alkaa olla lopuillaan, mutta onneksi sen tuloksena on syntynyt upeita ruusuja meidän kaikkien ulottuville.

      Poista
  5. Kyllä oli kauniita ruusuja sekä muita kukkia. Vois käydä kun sinne päin tulemme, ehkä ensi vuonna :) ???

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuija, ruusujen koetila ei ole normaalisti yleisölle auki. Saaripalstan Saila järjesti tämän käynnin ja vinkkasi siitä blogissaan. Lisäksi sitä ollaan ajamassa alas, mutta en tiedä, millä aikavälillä.

      Poista
  6. Oi mikä ihana retki ja arvokasta työtä! Minä juuri viime viikolla hankin Tove Janssonin joten mukava kuulla että se on Päivölästä lähtöisin ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koetilan laajaa aluetta katsellessa tajusi, kuinka hurja määrä työtä vuosien aikana ruusujen jalostukseen on käytetty. Eikä se kaikki tietenkään ole tuolla tapahtunut.
      Tove Jansson on ihastuttava ruusu. Minulla se viettää nyt toista kesää. Erinomainen valinta!

      Poista
  7. Mielenkiitoinen paikka kauniita ruusuja:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valtaosa ruusuista oli jo kukkinut, mutta paikka sinänsä oli mielenkiintoinen.

      Poista
  8. Huikea ruusuretki! Ilo ja Sointu tulivat keväällä tänne verrokkiruusuiksi kanadalaisille. Niitä sentään saan ihastella!

    Perennat näkyvät istutetun katekankaaseen, mutta oliko ruuusut ilman mitään katetta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki kasvit oli istutettu samalla tavoin katteeseen. Ruusut eritoten. Käytävät ja kasvien välit pysyivät rikattomina ja ruusujen versominen helpompi pitää kurissa. Alue ei enää tietenkään ole entisessä loistossaan alasajon vuoksi.

      Poista
  9. Teillä on ollut aivan ihana retki. Ruusut ja muut kukat ovat niin kauniita.

    VastaaPoista
  10. Oi onko 'Tove Jansson 'kotoisin Päivölästä. Se on ihana ihana ruusu. Minulla on se..ostin jostain alesta loppu syksyllä ja teki jo kaksi kukkaa; mikä väri ja samettisuus.
    Alan vasta nyt tajuta, missä oikein retkeilimme. Voi mahdoton! Ihan älyttömä upean työn ovat tehneet sekä Pirkko että Peter!
    Kiitos saamistani kasveista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tove Jansson on todellakin yksi tuon jalostusprojektin tuloksista. Minäkin ostin Toven viime kesänä ja olen siihen kovasti ihastunut. Sen kukan väriä ei oikeastaan edes saa täydellisesti kuvattua. Niin syvä ja samettinen puna!
      Nimenomaan, älytön työ niiden ruusujen jalostamisessa on ollut. Varmaan täynnä vastoinkäymisiä ja ties mitä kommervenkkejä. Tarinana huikea. Muistan tuon perjantaisen käynnin taatusti aina katsoessani omia suomalaisia ruusujani.
      Kiva, että kasvini kelpasivat.

      Poista
  11. No nyt alkoi vähän harmittaa, etten innostunut ruusuretkestä. Tuo historia ja luomisen tarina on mielenkiintoinen. Teillä oli varmana kiva päivä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarina minustakin on tässä tapauksessa se kiehtovin juttu. Oli mukava kuunnella Pirkko Kahilaa ja Peter Joyta ja esittää heille kysymyksiä.

      Poista
  12. Hienon näköinen paikka :)

    VastaaPoista
  13. Voi että kivan mostauksen teit perjantaista! Minulla unostui kamera lähtöhötäkässä kotiin, joten surkeillä kännykkä räpsyillä ei postausta saanut aikaiseksi. Vaan kyllä tuolta mieleeni jäi ainakin se Syke ruusu, joka on hankittava kunhan eteen tulee:)
    Kiva oli tavata viimein kunnolla sinutkin, en edes muista kasvojasi sieltä toukokuun blogitapaamisesta, se oli sen verran isompi meetinki ja kasvoja liuta enempi kuin nyt perjantaina.
    Tuolla postauksessani on muuten kuvia niistä ranskantulikukista!
    http://mamas-garden.blogspot.fi/2014/07/huh-helletta.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Blogin kannalta kuvat ovat toki kaivattuja, mutta pääasia, että päästiin mukaan retkelle. Minulla aina tuppaa kuvaaminen unohtumaan tai ainakin jäämään täysin lapsipuolen asemaan, kun innostun kuuntelemaan ja katselemaan. Nytkin oli todella mielenkiintoista asiaa.
      Blogitapaamisissa olisi mukavaa, jos olisi nopea esittelykierros. Ei ne kasvot muuten mitenkään jää mieleen. Marketanpuistossa oli niin vikkelä tahti, ettei juurikaan ehtinyt uusiin ihmisiin tutustua. Harmi.
      Kiitos ranskantulikukasta. Se onkin todella kaunis (kävin tsekkaamassa tuolta antamastasi linkistä), eikä minulla sellaista ennestään ole. Vielä en ole ehtinyt sitä maahan kaivaa (kun aina sataa), mutta paikka on jo varattu.

      Poista
  14. Minäkään en ole koskaan kuullut tuommoisesta. Varmasti mielenkiintoinen retki ja olihan vielä kauniitakin ruusuja ja muita.
    Osallistu kastehelmi kulhojen (6) arvontaan mun blogissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Retki oli mielenkiintoinen ja vaikka suurin osa ruusuista oli jo kukkinut, päästiin silti hyvin ruusujen maailmaan.
      Huomasin arvontasi, mutta en tarvitse nyt uusia kulhoja.

      Poista
  15. Vau, mikä paikka!!!! Upeita ruusuja siellä on jalostettu. Harmi, että projektia ja koetilaa ollaan ajamassa alas :(

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!