Sivut

keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Kukkia, nuppuja ja vähän jo sipuleitakin

Tähtiputki - Astrantia major

Pakko kai tässä on hiljalleen taipua siihen, että syksy on saapunut ja talvikin tulossa. Vaikka puutarhassa edelleen kukkii monenlaista. Vielä ei meillä ole ollut pakkasta, joskin lauantai-iltana ei paljoa puuttunut. Kun on viikkotolkulla kulkenut paljain jaloin ja pitänyt ikkunoita yötä-päivää auki, on nyt viimeistään illan suussa suljettava ikkunat ja kaivettava villasukat jalkaan.

Kyläkurjenpolvi - Geranium pratense

Osa puutarhan kasveista ei ole kukkimista vielä lopettanutkaan ja osa on lähtenyt peräti uudelle kierrokselle. Kyläkurjenpolvi talon päädyssä näytti jo pitkään siltä, että johan tässä voisi vartensa siirtää kompostin täytteeksi. Nyt se on kuitenkin taas sinisenä peräti useamman kukan voimin. Pikkupuutarhan tähtiputki ei ole taukoa ehtinyt edes pitää.

Ruusuangervo - Spiraea japonica

Tutkiessani marja-aronian syysväritystä, huomasin yläpihan ruusuangervossa kukat. Ainoastaan yhdessä latvuksessa, mutta mukavaa sekin. 

Salkoruusu - Alcea rosea

Siemenestä kasvatettu salkoruusu on vasta nyt kehittänyt nuput ja jääpä nähtäväksi, ehtiikö se niitä avatakaan. Mielelläni näkisin kukat, sillä en löydä tästä muita tietoja, kuin että olen ostanut siemenet S-Raudan alelaarista. En siis yhtään muista, minkä värinen kukka sieltä mahdollisesti on tulossa.

Puistoalppiruusu ’Catawbiense Grandiflorum’

Osa alppiruusuista on vihdoin kehittänyt ensi kesää varten nuppuja. Kuvan iloinen yllätys löytyi vanhasta alppiruususta, joka ei ole istutuksen jälkeen kukkinut kertaakaan. Yleensä se pukkaa syksyllä latvuksiinsa vähän toisenlaisia (alakuvassa) pullistumia, joista sitten kasvaa uusia lehtiä. Toivottavasti en nyt hihku ilosta ja onnesta turhanpäiten, mutta hyvältä näyttää. Olen seurannut tuon nupun tilaa parin viikon ajan ja edelleen nuo pallurat ovat palluroita. Sen sijaan toisessa rhodossa (alakuvassa) olevat, vähän eri näköiset muodostelmat ovat alkaneet aueta lehdiksi. 

Puistoalppiruusu ’Catawbiense Grandiflorum’

Tämän rhodon palluroista ei tule keväällä kukkia, vaan nuo ovat jo alkaneet muotoutua uusiksi lehdiksi. Ihan kiva, että niitäkin tulee ja rhodo kasvaa. Mutta toki olisi mukava nähdä puskansa myös kukkivan.


Pakkasten pelossa aloitin sipulien istutuksen. Niistä pienemmistä, kuten on neuvottu. Pikkusipulien piilottaminen multaan on vielä kohtalaisen helppoa. Edessä on tulppujen ja narsissien istuttaminen ja siinä onkin hiukan pähkäilemistä, sillä paikat, joihin sipuleita voi piilottaa häiritsemättä jo kasvavia kasveja, on kyllä vähissä. Hohhoijaa, joka syksyinen ongelma, vaan eiköhän sekin tässä piakkoin tule selätettyä.

Oli muuten kiva kaivella sipuleita multaan, kun seurassani oli virkeä ja seurallinen punarinta. Siinä se hyppeli ympärilläni, eikä näyttänyt olevan moksiskaan minusta tai pussukoiden rapistelustani. Hyvässä seurassa hommatkin sujuvat rattoisasti.

Syysleimu - Phlox paniculata

Leena Luodolla oli hyvä kirjoitus Facebook-ryhmässään sipulien istuttamisesta ja myös niiden kokovaihteluista. Leena Luodon juttu  minun sipuli-istutusvimmaani saikin vauhtia, sillä etenkin narsissi vaatii pitkän juurtumisajan. Jos sen tyrkkää jäätyneeseen maahan kaivettuun reikään, se ei välttämättä ehdi enää maahan juurtua, eikä siten keväällä kukikaan. 

Sipuleita saa myös kovin eri hintaisia. Kannattaa vertailla sipulien kokoja, sillä sekin vaikuttaa hintaan, mutta myös sipulista kasvavaan kukkaan. Mitä isompi koko, sen parempi sipulin menestymisen ja kukkimisen kannalta. 

Sipulien kokoluokitus ilmoitetaan seuraavasti:

Tulppaani
10/11 pieni koko
11/12 keskikoko, hyvä kotipuutarhaan
12/+ suuri koko, erinomainen kotipuutarhaan
Narsissi

12/14 (DNIII) pieni koko, sopii kotipuutarhaan
14/16 (DNII) keskikoko, hyvä kotipuutarhaan
16/18 (DNI) suuri koko, erinomainen kotipuutarhaan
Krookus
7/+ pieni koko
8/+ normaalikoko kotipuutarhaan
10/+ suuri koko, kotipuutarhaan ja ammattikäyttöön.



Heinäkuiselta ruusutilaretkeltä ostin erilaisia astereita, joiden nimilaput onnistuin istutushetkellä erittäin tehokkaasti sekoittamaan. Useimmat näistä astereista myös nyt kukkivat. Loppujen lopuksi lienee sama, onko jollekin kukalle nimi tallessa. Pääasia, että kukkii ja kukallaan ja kasvullaan miellyttää. Perfektionistista luonnettani kyllä häiritsee, etten voi kertoa tällekään asterille oikeaa nimeä. Ehkä pitää ryhtyä antamaan nimettömille lempinimiä ja tämä saa nyt olla Pirkko sen kasvattajan mukaan.

  
Pari päivää olen laiskotellut oikein urakalla. No, pakkohan sitä on normiarkea pyörittää, mutta puutarha on saanut pysytellä omassa rauhassaan, enkä ole rynnännyt pesemään ikkunoita tai touhuamaan muidenkaan syyshommien parissa. 

Olen viime aikojen postauksissa kertonut runsaasti tekemisistäni ja siten antanut ehkä sellaisen kuvan, että olisin jotenkin poikkeuksellisen tehokas tekijäihminen tai peräti ilmiselvä adhd-tapaus. Toki tykkään siitä, että tapahtuu ja asiat etenevät ja mieluummin todellakin käytän aikaani tekemällä jotain, kuin että vain lojuisin sohvanpohjalla tai haahuilisin tekemättömiä töitä pakoillen. Luultavasti kaikki muut ihmiset saavat tismalleen yhtä paljon aikaan. He eivät vain listaa niitä nettiin kaikkien luettaviksi.    




Omenaisia syyspäiviä teille kaikille!
 

33 kommenttia:

  1. Kevään kukkaloistoon sijoittaminen on viisasta ja kivaa! Vaatimattoman omenasadon korjasin ja keitin soseeksi. Viisi pientä purkkia tuli :D. Listasin vain tähän alle, että olen tehokkaan kuuloinen (Heheheheh!) Semmoisia ihmisiäkin on, joiden aika ei vain kulu tekemättä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niitä viittä pientä purkkia sitten availeekin talven mittaan sitä suuremmalla ilolla.
      Isänperintönä lienen saanut liikkuvaisen mielen eli aina pitää olla jokin projekti menossa. On siinä hämäläisellä Ukkokullalla välillä vähän kestämistä.

      Poista
  2. Yöt ovat jo kylmenneet, mutta vielä kukkii. Joka aamu käyn kurkkaamassa, ovatko herkimmät jo saaneet kylmää. Puuhaa riittää enemmän kuin ehtii tehdä, mutta välillä on mukava myös vain olla. Olen opetellut myös vain olemaan, esimerkiksi lueskelemaan rauhassa, ilman syyllisyyttä tekemättömistä askareista :) Täällä sipulit odottelevat vielä maahan pääsyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten sitä kuvitteleekin, että syksyn tullen hommat jotenkin vähenisivät. Ennen talvea on monen monta työtä tehtävä, jotta sitten voi talven keskittyä odottamaan kevättä.
      Minä olen joutunut painimaan sen kanssa, että osaisin olla tekemättä mitään ja vielä ilman syyllisyydentunteita. Ehkä olen siinä jonkin verran kehittynyt. Toisaalta kaikenlainen tekeminen on yleensä minulle mieluista. Olen ottanut tavaksi tehdä ikävät hommat heti pois alta ja sen jälkeen onkin aikaa niille mukavammille töille ja tekemisille.
      Osa sipuleista on minullakin vielä istuttamatta, sillä viimeinien nettitilaus saapui vasta eilen.

      Poista
  3. Hyvän valikoiman olet sipulikukkia hakkinut! Hiljalleen niitä laitellaan ja tuossa samassa järjestyksessä täälläkin mennään, pienimmät ensin :D

    Aika viileää on ollut ja muutama hallayö, jokaisesta kukkijasta nauttii suunnattomasti! Hiljalleen olen minäkin antanut aikaa levolle, ajattelulle, suunnittelulle ja sitten voi mennä toteuttamaan ilman turhia touhuamisia, varmaan iän tuomaa kokemusta, kai, vaikka tuntuu että omakin kirjoittelu touhuista voi vaikuttaa adhd-sinkoilulta, mutta sitä se ei tosiaankaan ole! Kutimen kanssa tässä mennään reippaasti sohvanpohjalla :D

    Mutta kuulakkaita syyspäiviä on jäljellä ja aurinkoa, nautitaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kutimien kanssa illat minäkin usein vietän. Juuri hain laatikosta uutta lankaa ja aloitin seuraavan sukkaparin. Pikkuisen meni konseptit aloituksessa sekaisin, kun ahneuksissani olen rohmunnut niin paljon lankoja, etten enää saanutkaan laatikkoa kiinni. Piti järjestellä varastoja uudelleen.
      Luvassa on edelleen aurinkoisia päiviä ja kyllä niistä nautitaankin.

      Poista
  4. Syksyn tullen puuhaa riittää vaikka kasvukausi on päättymäisillään. Hyviä vinkkejä sipuleista. Tehokas puutarhuri ehtii hieman lepäilläkin 😉

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä etelässä haravointia riittää usein vielä joulukuullekin, mutta monet pihahommat menee pitkälti ulkoilun merkeissä. Ei niitä kaikkia edes työksi miellä.

      Poista
  5. Söpöjä sipuleja isoniso kasa, ihanaa. Noita pieniä on mukava istutella. Istuttaminen on minustakin aina niin hankalaa kun miltei aina istuttaessa tuhoaa vanhoja kasveja. Ihanan paljon sinulle vielä kukkii siellä. Minä joskus vähän kärsin tästä maailman suorituskeskeisyydestä, uskon, että leppoisampi tahti sopisi useimmille paremmin. Hyvä kun lepäilet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä siitä, että monien kohdalla tahti on liian kiivasta, eikä se välttämättä ole hyväksi. Silloin se ei haittaa, jos ihminen itse valitsee suorituskeskeisyyden, mutta useimmille se ei ole oma valinta. Lasten osalta varsinkaan.

      Poista
  6. Oi, tuota tähtiputken kauneutta.. huokaus..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se kaunis. Toivottavasti talvehtii hyvin, sillä tämä on minun puutarhassani ensimmäistä kesää.

      Poista
  7. Mullakin on kuule monta heimäkuista Pirkkoa pihalla =)
    Ja jos kaikki unohtuneet kasvien nimet voi nimetä Pirkoiksi niin sitte niitä on tosi tosi paljon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitäisiköhän nimetä pari asteria Peteriksi, ihan tasapuolisuuden ja erottamisen vuoksi. Jotkut kasvit olen nimennyt niiden antajien mukaan, vaikka virallisen nimen tietäisinkin. Ja kissanmintut on syystäkin Juusonminttuja.

      Poista
  8. Tekemättömyyden opettelukin vaatii työtä (siinä vasta hommaa onkin), pieni lohdutus ;) <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, joskus on merkittävästi vaikeampaa osata olla tekemättä kuin tehdä.

      Poista
  9. Meillä on kolmena yönä ollut nollassa. Maapinnassa varmasti miinusta. Sä oot ostanut paljon sipuleita. Toivottavasi saat ihailla ensi keväänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sipuleista aion tehdä ihan oman postauksen, sillä kaikki sipulit eivät tuossa kuvassa ole. Enemmänkin olisi tehnyt mieli hankkia, mutta syömiseen ja elämiseenkin pitää vähän rahaa jättää. Parina viime keväänä sipulikukat ovat kukkineet meillä hyvin. Luonnon armoilla mennään, oli sitten kyse sipuleista tai perennoista.

      Poista
  10. Hieno kukkasipulivalikoima! Minulla on kukkasipulien istutusongelma, vaikka en ole ostanut vielä yhtään kukkasipulia. Nostin ylös yhden perennapenkin kymmenen vuotta vanhat narsissien ja laukkojen sipulit, jaoin ne ja sain pieniä sipuleita yli 20 litraa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh, huh! Siinä sitten riittääkin vähäksi aikaa istuttamista. Ja miettimistä, mihin ne kaikki tyrkkää.

      Poista
  11. Ihanaa, kun olen saanut kaimani puutarhasi;) Sulla on vielä paljon kukassa ilahduttamassa syyspuuhia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yes, nyt muistan aina sitä yhtä asteria katsomalla peräti kaksi Pirkkoa. Heti tuli lisää eloa puutarhaani.

      Poista
  12. Hei, sinulla on taas hyvää ja täsmällistä tietoa kukkasipuleista, joita ei isututushuumassa aina tule tarkkailtua. Minusta on ollut mukava lukea ahkerasta touhuamisestasi ja aikaansaannoksista. Se vaikuttaa kannustavasti ja ainakin angervoaidan leikkaaminen on minulla listassa esimerkkisi mukaan. Siis toivottavasti jatkat samaan tyyliin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Pirkko kannustavista sanoistasi. Vaikka sitä kuinka päättää kirjoittaa ja olla omana itsenään, tulee kuitenkin aina miettineeksi sitä, mitä muut ajattelevat ja haluavat. Itse saan hurjan paljon positiivista energiaa ja ideoita muiden blogeista, joten olen iloinen, jos myös muut saavat jotain minun postauksistani.

      Poista
  13. Sinulla on paljon kaunista kukintaa tiedossa ensi keväänä tuolla sipulimäärällä. Minä luulen, että tämän syksyn sipuli-istutukset kohdallani jäävät hyvin vähäisiksi, eli pelkkiin narsisseihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sipuleihin tulee aina sorruttua, vaikka kuinka vähän päättäisi niitä istuttaa. Narsisseihin kyllä kannattaa investoida.

      Poista
  14. Minusta on oikein kiva seurata mitä kukin puutarhassa puuhailee siten saa kivoja vinkkejä ja muistutuksia mitä olisi mahdollisesti vielä työn alla esim. ennen talvea. Itse laittele joitakin puuhastelujani koska blogini on minulle pikkasen päiväkirja ja joskus oon sieltä tarkistanut asioita..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan. Minullakin blogi toimii samalla puutarhapäiväkirjana ja usein tuleekin asioita sieltä tarkastettua. Ja muiden blogeista saa monet ideat ja myös muistutukset tehtävistä, jotka itse on unohtanut.

      Poista
  15. Voi tuota tähtiputkea, kun se on hempeän herkkä kasvi. Itselläkin se kasvaa kauniisti helokkien vieressä. Harmi, kun ihmiset usein kyselevät helokista, mutta eivät huomaa tuota keijukaiskukkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä ihmiset näkevät vain helokin keltaisen loiston, mutta eivät kumarru katsomaan tähtiputken upeita yksityiskohtia. Minulla on vain tuota yhtä tähtiputkea, mutta ehkäpä tilanne korjaantuu ensi kesänä.

      Poista
  16. Syksy tosiaan tulee, vaikka moni kukka vielä kukkii. Myös mökkipihallani. Onneksi on ollut kuivia päiviä melko sateisen kesän jälkeen. Onhan se syksykin ihan kivaa aikaa. Ja kevät tulee sitten aikanaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin Tämä syksy on ollut säiden puolesta kerrassaan loistava. Aurinkoa ja lämpöä, joten ulkona on ollut ilo työskennellä.

      Poista
  17. Tuo espanjansinililja, jota olet hankkinut, on ihana! Röttelössä se on kestänyt jo kaksi vuotta, ei ole myyrille kelvannut. Huomasin sipuleita istuttaessani, että tulee keväällä sitten vaikeuksia jos joutuu siirtämään kasveja. Tulee varmaan möyhittyä samalla piileskeleviä sipuleitakin.

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!