Sivut

lauantai 29. lokakuuta 2016

Kirjamessut ja loput sipulit


Eilen kahlattiin pojan kanssa kirjamessut läpi. Poika keskittyi antikvaarisiin osastoihin ja minä kiersin kaiken muun. Ihmisiä oli paikalla aivan tajuttomasti ja kulkiessa tuntui, että olin aina menossa väärään suuntaan. Joskus olen miettinyt, että messukäytäville kannattaisi vaikka narulla erottaa kulkusuunnat, jotta ei koko ajan tarvitsisi törmäillä sinne tänne poukkoileviin ihmisiin. 


Jätin myös repun kotiin, sillä olin omalla autolla liikenteessä ja ajattelin voivani välillä viedä mahdollisia ostoksia parkkitaloon jäävään autoon. Eipä sitä kuitenkaan jaksa edestakaisin ravata ja niin minäkin raahasin kädet kohti lattiaa venyneinä standiltä toiselle painavaa kirjakassia. Kovin paljon en ollut suunnitellut ostoksia tekeväni, mutta vaikea on kirjahullun vastustaa, kun edullisen tarjonnan äärelle eksyy. Iso nivaska 2 euron kirjamyynnistä lähti luettavaa ja joitakin messutarjousuutuuksia eri kustantamoiden pisteistä.

Italialaisia jäätelöitä

Samanaikaisesti hallin toisella sivulla oli Ruoka&Viini -messut ja täytyihän sitä käydä nälkäistä vatsaa vähän lohduttamassa. Tarkoitus oli alunperin käydä pojan kanssa jossain syömässä tai vähintäänkin kahvilla, mutta kun lähtö aamulla myöhästyi melkoisesti, tehtiin suunnitelmaan muutos. Helsingin Messuhalli sijaitsee Pasilassa, joka on ruuhka-aikaan ja erityisesti tällä hetkellä tapahtuvien isojen rakennusprojektien vuoksi melkoinen liikennesumppu. Aika pian tuli selväksi, että olisi ihan hyvä päästä pois Pasilasta ennen pahimman ruuhkan alkamista.

 
Löysin kirjakasseille maksullisen säilytyslokeron ja lähdin kiertämään herkkutiskejä. Maistelin italialaisia juustoja ja aivan ihanan pehmoisia ja maukkaita jäätelöitä. Ranskalaisten makkaroiden äärellä ei myöskään voinut olla pysähtymättä ja oliivejakin sai napostella ennen ostopäätöstä. Oliiveja piti ostaa, mutta miten lie unohtunut. Pari mausteista makkaraa lähti mukaan. Tyyristä kylläkin, mutta joskus on lupa herkutella.


Tänään sitten menin heti aamusta pihalle. Ajoin ruohonleikkurilla alapihalle kertyneet lehdet silpuksi. Luultavasti viimeisen kerran, sillä enää ei puissa ole paljon alas pudotettavaa.  Istutin myös viikolla kaupasta mukaan tarttuneet kukkasipulit. Laukkoja ja pinkkejä espanjansinililjoja sekä valkoisia tulppaaneja (Purissimaa ja Mount Tacomaa).


Selviävät tai sitten ei, mutta enpä voinut vastustaakaan. Maa on vielä aivan sulaa ja eilenkin lämpöä oli +9 astetta. Koko päivän kestänyt vesisade tosin piti päivän pimeänä. Tulevalle viikolle on uumoiltu talvea alkavaksi. Täällä etelärannikolla talvi tulee ja menee ja tulee ja menee monen monta kertaa ennen kuin se lopulta päättää jäädä. 


Sipulien istutuksen jälkeen siistin vielä pihamaata ja yläpihan käytäviä. Juuso oli seuranani ja joka kerran siirtyessäni vähänkin lähemmäksi kotiovea, Juuso ryntäsi sinne valmiiksi odottamaan sisälle pääsyä. Ehkä sen vanhenevia luita kolottaa tai sitten se vain tykkää enemmän auringosta ja lämpimästä, sillä ulkona se ei nyt yhtään ylimääräistä halua olla. Kun tarpeet on tehty ja kissanmintut halattu, voikin ihan saletisti siirtyä sisälle lämmittelemään.

Niin siis tehtiin ja kohta mennään keittämään iltapäiväkahvia. Mukavaa viikonloppua kaikille!

  
PS. Tämä kuva oli ihan pakko laittaa tänne jaettavaksi. Tuttu tilanne kaikille kissanomistajille. Näin myös meillä. Lue tai kudo, niin äkkiä siinä on kissa sylissä ja naama karvoja täynnä. Ihanaa olla suosittu.
 

34 kommenttia:

  1. En ole ikinä käynyt kirjamessuilla. Varmasti kiva tapahtuma. Ihanat sipulihankinnat. Meilläkin satoi kaatamalla koko päivän. Juusolle rapsutuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuso kiittää.
      Meiltä on niin helppo kulkea Hesan messuilla ja kun kirjat ovat intohimo, niin minkä mahtaa.

      Poista
  2. Eipä ole tullut kirjamessuilla koskaan käytyä.
    Täällä meilläkin on vettä tullut enemmän ja vähemmän lähes koko päivän.
    Mukavaa lauantai-illan jatkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seuraavaksi sitten taitaakin tulla lunta, mikäli säätiedotuksiin on uskominen.

      Poista
  3. Meillä satoo eilee, pitkästä aikaa oikee kunnolla.
    Messutungoksesta päätellen, on aivan turha peleko, että sähkööset viästimet syrijäyttääsisivät kirijat.
    Talaven tulo tuntuu selevästi, sevverran kalasiaa pihalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, kirjalla riittää edelleen ystäviä. Hämmästyttävän paljon messuille oli tullut koululaisia. Ja hyvin heidät oli myös tarjonnassa huomioitu.
      Aika kylmästi taas tänäänkin tuuli. Tuoksui selvästikin jo talvelta.

      Poista
  4. Ihanan värisiä nuo espanjan sinililjat, suloisia!
    Tungos vie helposti fiilikset vaikka olis miten hyvät messut! Mutta herkulliselta kyllä näytti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva aina mennä tuollaisiin yleisötapahtumiin, mutta mielellään niistä sitten kotiin tulee.

      Poista
  5. En ole koskaan käynyt kirjamessuilla jaluulen että minulla lähtisi heti lapasesta... Tulisi ostettua hurja määrä kirjoja, kun nytkin puutarha- ja käsityömessuilta lähtee 3-4 kirjaa mukaani.
    Vieläkin voisi sipuleita istuttaa, mutta ehkä ne oli nyt tässä, tänä syksynä. Hauska tuo kissajuttu. Meidän Ellu on tuollainen, jos se haluaa ruokaa. Ensin puskee ja tulee viereen, sitten tunkee tietsikan päälle ja jos muu ei auta, puraisee mua käsivarteen tai ranteeseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kovin montaa kirjaa ei minunkaan pitänyt ostaa, mutta olisihan se nyt pitänyt arvata. Harrastekirjat jäivät nyt vähemmälle tai sitten en vain niitä löytänyt.
      Kyllä ne minunkin sipuli-istutukseni saavat nyt tälle syksylle riittää. Uskoisin...
      Kissat tietävät, mitä haluavat ja yleensä haluavat sen heti.

      Poista
  6. No on siellä messuilla ollut herkkuja niin mielelle kuin kielellekin. Joo, kokemuksesta tiedän, ettei kissan emäntä juuri sanomalehtiä lue - paitsi ehkä reunoilta, joissa kissa ei satu istumaan :) Tärkeysjärjestys se olla pitää: kissat ensin ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, miten ihmeessä kissat tietävätkin, mitä kohtaa olet juuri lukemassa. Joskus kiireessä ärsyttää Juuson tapa seisoa tietokoneen näytön edessä ja vieläpä kulkea siinä edestakaisin. Sanon sille silloin, ettet ole lasimestarin kissanpoika. Ei ole sanomisillani mitään vaikutusta.

      Poista
  7. Tänä syksynä kirjamessut jäivät harmittavasti väliin. Parasta siellä ovat minusta haastattelut ja keskustelut. Onneksi niitä näkee tänä vuonna Yle Teemalta myös. Kauniit tulppaanit sinulla. Ja ihana kisu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haastattelut ovat tosiaankin mielenkiintoisia. Nyt meni peräti kolme sellaista päällekkäin ja jouduin hiukan eri standien välillä hyppelehtimään, että saatoin nauttia edes osasta.

      Poista
  8. Olisipas ollut mukava tavata; oltiin varmaankin samaan aikaan messuilla. Hyvät messut ovat olleet jälleen. Olemme messuilla vielä huomisen aamupäivän ja lähdemme yhden junassa kotiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjallinen anti tuntui varsin hyvältä. Samoin monet haastattelut. Ruoka&Viini houkutteli tyhjällä vatsalla liikkujaa ja sen jätin suosiolla viimeiseksi.

      Poista
  9. En ole käynyt koskaan kirjamessuilla Kauniita valkoisia tulppaneita ja sinililjoja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen vähän kirjahullu, joten oli vaikea vastustaa.

      Poista
  10. Herkulliselle näyttää syömiset.
    Kyllä tuo viimeinen kuva on hauska:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Herkut olivat aika lailla tuontipainotteisia, mutta pääsipä ikäänkuin ruokamatkalle.

      Poista
  11. Meillä Maija on kuin tuo kuvasarjan kissa.
    Ei tämä tällainen syyssää ole kissojen ilma,sisälle vain joutuin ja mahdollisimman lähelle mammaa, hän joka nyt lukee ne kaikki ihanat kirjat sieltä messuilta.
    Hyvää sunnuntaita sinne teille...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuso ei nuorempana tykännyt kovin paljon sylissä olemisesta, mutta nykyisin se tunkee takuuvarmasti väkisin syliin, jollei sitä sen lukuisista huomautuksista huolimatta älyä ottaa.

      Poista
  12. Olipa ihana messumatka, herkkuja keholle ja sielulle! Kirjamessuilla en ole koskaan ollutkaan, mutta monta kertaa olen aikonut lähteä (jos nyt siis Vammalan vanhankirjan päiviä ei lasketa). Siellä taisi olla paljon mukavia täkyjäkin :D

    Tuli tuosta sarjakuvasta meidän Nöpö mieleen, vaikkakin hänellä on tapana olla toisinpäin, häntä ja peppupuoli minuunpäin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä taasen olen monen monta kertaa ajatellut lähteä Vammalan vanhojenkirjojen päiville, vaan eipä ole kertaakaan tullut mentyä. Kirjoja on niin vaikea vastustaa, vaikka meillä on kyllä tosi hyvä kirjastokin.
      Nöpö on ilmeisen ylpeä häntäpuolestaan. Kelpaa sitä tuoda ensimmäisenä näytille.

      Poista
  13. Maukkaan näköisiä herkkuja!
    Me tyydyimme katsomaan telkusta kirjamessuja:=)
    Tuo väen tungos ei oikein enää miellytä.

    Ihana kuva Juusosta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sain jälkikasvusta mukavaa seuraa ja vaihtelua normiarkeen. Kiva oli mennä ja vielä kivempi tulla kotiin.

      Poista
  14. Kirjamessuilla on useimmiten niin kova väenpaljous, että tänä vuonna jätin suosiolla väliin.

    Kissasarjakuva pätee koiriinkin:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotenkin tuntui, että nyt olisi ollut ihmisiä edellisiä vuosia enemmän.
      Riku on sentään vielä pieni koira, mutta mitenkäs sitten, jos vaikka Tanskandogi haluaa mamman syliin tai näppiksen päälle lötköttelemään.

      Poista
  15. Ihania herkkuja on messuilla ollut tarjolla. Hyviä sipulilöytöjä olet tehnyt, aina niitä mahtuu lisää puutarhaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monin verroin enemmänkin sipuleita olisi voinut istuttaa, jos budjetti, aika ja voimavarat olisivat antaneet myöten.

      Poista
  16. En minäkään tykkää tungoksesta, mutta kummasti aina sen unohdan ja innoissani lähden taas puskemaan ihmispaljoudessa eteenpäin.
    Tosi surkeat sipulialet täällä meillä päin on ollut. Ei todellakaan mitään huippuhienoja ja edullisia löytöjä. Sääli.

    VastaaPoista
  17. Ihanat viime hetken sipuliostokset, ihan hyvin varmasti ehtii juurtuakin. Vai Juusolla on vielä kissanminttujen halailuja, voi reppanaa sitten kun nekin on hautautunut lumeen <3. Meilläkään Watti ei hengaile ulkona sekuntiakaan enemmän kuin mitä on pakko.

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!