 |
| Pieni haaveri muutti tämän tipusen ilmettä. |
Kotipihan lintujen seuraamisesta on tullut oivallinen talvikauden harrastus. Ennen erotin suurin piirtein talitintin variksesta, mutta aivan muutaman viime vuoden aikana tunnistamieni lintujen lajikirjo on kasvanut melkoisesti.
Vuosiin en juurikaan harrastanut lintujen ruokintaa. Puutarhaharrastuksen lisääntyessä ymmärsin, että linnuilla on iso rooli puutarhan hyvinvoinnissa. Puutarha tarvitsee lintunsa ja ötökkänsä. Bonuksena, eikä suinkaan vähäisimpänä, lintujen tunnistamisesta ja niiden touhujen seuraamisesta saa runsaasti iloa.
Yleisimmät ruokailijat lintulaudoillamme ovat tali- ja sinitiaiset. Myös jokunen kuusitiainen käy silloin tällöin. Mustarastaita on runsaasti ja joskus näkyy muutama varpunenkin. Närhiä on välillä kolmekin kappaletta. Käpytikka on tuttu kaveri talipötkylän kyljessä. Tänään se nökötti liikkumattomana pitkän aikaa nukkuvan näköisenä. Lopulta se alkoi nakuttaa talia.
Tämän syksyn uusiin kävijöihin ovat kuuluneet punatulkut, joista iloitsen kovasti. Samoin kerran olen nähnyt pyrstötiaisten pyrähtävän porukalla syreenin ruokinta-automaatille. Se oli tosiaan pyrähdys, sillä pian koko joukko jatkoi matkaansa. Yhden kerran olen nähnyt myös töyhtötiaisen. Viime viikolla siemeniä kävi syömässä lintu, joka saattaisi olla pähkinänakkeli. Sekoitan siementen sekaan pähkinöitä, joista monet linnut tuntuvat tykkäävän. Nimensä mukaisesti myös pähkinänakkeli.
Viime talvena näin pihassamme harmaapäätikan ensimmäistä kertaa ja viime aikoina se on jatkanut vierailujaan. Harakoita ja variksia pihassa kulkee alituiseen. Varisten en ole nähnyt tulevan ruokintapaikoille. Sen sijaan harakat saapuvat meluisasti rehvastellen kahden kimpassa ruokintapaikan alle, jolloin pikkulinnut pyrähtävät kauemmaksi. Tintit varmaan tietävät, etteivät isot linnut pitkään pysty siemeniä nokkimaan ohuilla syreeninoksilla taiteillen ja siksi odottavat maltillisesti ylemmillä oksilla harakoiden lähtöä.
Oravia pihapiirissä näyttää olevan vähintäänkin kolme vakiokävijää, ellei enemmänkin. Usein kaksi kurrea kisailee olopihan syreeneissä. Ne ovat kuin pieniä apinoita riippuessaan häntänsä ja takajalkojensa varassa pää alaspäin napsien samalla siemeniä etujaloillaan automaatista. Oravat ovat pesineet muutamien naapuriemme välikatossa riipien lämpöeristeitä. Saattavat saada aikamoista tihutyötä aikaan, mutta en minä niitä osaa silti inhota.
Minulla ei ole lintukuvaukseen soveltuvaa putkea, joten en edes yritä leikkiä lintukuvaajaa. Joskus nappaan pokkarin zoomilla keittiön ikkunasta mielenkiintoisia lintuja lähinnä tallentaakseni niitä omiksi muistikuviksi. Hyviä lintukuvaajia on netti pullollaan ja monet puutarhabloggaajat julkaisevat hienoja tinttiotoksia. Viimeksi kävin ihastelemassa närhiä Susannan Luonnon luomaa -blogissa.
Niinpä saatte tämän postauksen kuvituksena katsella kotipihani helpommin kuvattavia tinttejä. Kyseisten lintujen valmistaja on käyttänyt luovuutta varsin vapaasti. Jokainen saa täyttää puuttuvat tunnusmerkit mielikuvituksellaan.
Naapurin Leevi-kissa on ottanut vakiopaikakseen meidän marjakuusen alustan. Siinä se nököttää pitkiäkin aikoja. Mahtaako se odottaa, että puusta putoaa tintti sen suuhun, vai odottaako se kenties Juusoa kaverikseen. Roikkuvissa automaateissa ruokailevat tintit eivät pahemmin Leeviä säiky, mutta maassa syövät mustarastaat katoavat hetkessä Leevin saapuessa. Tulevat kyllä onneksi pian takaisin Leevin poistuttua.
Leevi on hiukan säikky kissa ja niinpä ainut tapa saada siitä kuva, on tähtäillä ikkunan läpi. Juuson kanssa se ei ala reviiristä kiistelemään. Katsovat vain aikansa toinen toisiaan ja lähtevät sitten kumpikin omille teilleen. No, Juuso yleensä jatkaa kävelyretkeään tai palaa sisälle. Sehän ei ulkona vapaana ulkoile.
Joskus Juuso yltyy ikkunalaudalla istuessaan naksuttamaan tintti-tv:n näkymille. Aikansa ohjelmaa seurattuaan se kellahtaa oman nojatuolinsa syliin nautiskelemaan päiväunistaan. Pienistä täplistä ikkunalasissa mamma tietää, että päikkäriensä lomassa Juuso kyllä seuraa tintti-tv:tä ahkerasti silloinkin, kun mamma ei ole näkemässä.
Mukavia lintuhavaintoja kaikille!
Minä laitan linnuille ruokaa meidän vintin parvekkeelle. Muualle ne eivät kissojen vuoksi oikein uskalla tulla. Meillä Siiri myös naksuttaa suutaan aina kun katselee ikkunasta lintujen lentoa.
VastaaPoistaIhana amaryllis sinulla, minulla on vielä kaikki joulukukat ostamatta. Matkan takia en viitsinyt hakea mitään, mutta nyt on aika hakea ensimmäiset ihanuudet.
Myös joulukonsertit meni sivu suun matkan takia, ehkä vielä jonnekin pääsen. Mari Palo on täältä meiltäpäin kotoisin ja hänen miehensä minun sukulainen... Marilla on upea ääni, viimeksi olen tv:stä katsonut hänen esitystään. Oikein hyvää toista adventtia!
Luinkin postauksesi upean jouluisesta Prahasta. Ja kyllä niitä joulukukkia vielä ehtii ostamaan.
PoistaMari Palon ääni on todella upea. Volyymi olisi kevyesti riittänyt kirkon takaosaan saakka ja ilman säestystäkin sitä olisi kuunnellut ilolla.
Ilntuja on kiva seurata. Minullakaan ei ole lintukuvaukseen sopivaa linssiä, ja jos joskus saan tarkan otkset (mikä on äärimmäisen harvinaista) täytyy kuvaa rajata kuvankäsittelyohjelmalla, jotta lintu on siinä edes jonkun kokoinen.
VastaaPoistaTäällä kotosalla on lintujen kirjo suurempi kuin aiemman rivarikämpän pihalla, joten lintukirjaa on tullut selailtua ja uutta opittua. Pyrstötiaisia kävi viime talvena pihalla. Ovat tosiaan niin nopeita, että ei todellakaan onnistunut kuvata :)
Lintukirjoja onkin kiva selailla ja niiden avulla oppii tunnistamaan hyvin lintuja. Pyrstötiaiset ovat siitä hauskoja, että ne tunnistaa jo kaukaa hauskasta äänestä. Eikä niitä tosiaankaan ehdi kuvaamaan. Häipyvät samantien matkaansa.
PoistaOlipas se mukava postaus. Samaa mieltä, lintuja on todella mukava seurata. Tänä talvena on pihassamme vieraillut myös paljon oravia. Kiva kun laitoit arvontailmoitukseni sivullesi. Hyvää toista adventtia!
VastaaPoistaOravia meillä käy joka päivä. Yksi hyvin tummanharmaa oli taas tänään keittiön ikkunan takana aamulla keittiöön tullessani.
PoistaLintujen ja oravien touhujen seuraaminen ruokintapaikalla on mukavaa puuhaa. Eipä ihme, että Juusokin siitä nauttii.
VastaaPoistaJuuso kyllästyy tinttien tarkkailemiseen yleensä huomattavasti isäntäväkeään aiemmin. Välillä on ihan niska kipeänä, kun aamuisin yritän katsoa lintulaudalla vierailijoita.
PoistaIhana tipupostaus! Tuo ensimmäinen tipu on niin suloinen, sitä ei pieni haaveri haittaa lainkaan:)
VastaaPoistaEn itsekään aiemmin niin lintuja seurannut, mutta nyt kuvausharrastuksen myötä niiden touhuiluja tulee seurattua päivittäin.
Sinulla onkin usein hienoja lintukuvia. Ehkä tässä jossain vaiheessa taivun pidemmän putken hankintaan.
PoistaMukava postaus!
VastaaPoistaVoit olla mahdottoman iloinen siitä että, pähkinänakkeli, harmaapäätikka, pyrstötiainen, töyhtötiainen ja punatulkut viihtyvät pihassanne, ne eivät ole ihan mitään peruskauraa. Lajeja joista vaan haaveilen :)
Tyttären kissa myös naksuttelee tälle tintti-tv:lle, häntä viuhuu myös ihan mahdottomasti.
Olisiko säännöllisellä talviruokinnalla lintuja houkutteleva ja lajikirjoa runsastava vaikutus? Tänään taas näin pähkinänakkelin ja nyt olen siitä aivan varma. Oli juuri sellainen, kuin lintukirjan kuvassa.
PoistaTodella lintujaon mukava seurailla pähkinänakkelia en ole täällä nähnyt:)
VastaaPoistaEnsimmäisen kerran minäkin pähkinänakkelin meillä näin. Tänään se oli niin lähellä, että tunnistus osui ja epävarmuus sai vahvistuksen. Kyllä se on pähkinänakkeli.
PoistaLintuja on kyllä kiva seurata olohuoneen ikkunasta, kun käyvät ruokailemassa. Meilläkin on tänä vuonna näkynyt punatulkkuja tavallista enemmän.
VastaaPoistaPunatulkut ovat tosi kauniita lintuja. Ymmärrän hyvin lintubongareita, jotka ihastuvat jokaisesta erikoisuudesta. Meikäläinen kun innostuu jo näistä tavallisista pihapiirin linnuistakin.
PoistaLintujen puuhien seuraaminen on mukavaa ajanvietettä, orava käy meilläkin toisinaan. Vakiolintuja ovat sini- ja talitiaiset, pikkuvarpuset, fasaanit ja harakat. Joskus myös vierailee punatulkkuja ja viherpeippoja.
VastaaPoistaViherpeipot olisivat tervetulleita meillekin. Niitä en ole tänä vuonna nähnyt. Oravat ovat jokapäiväisiä vieraita.
PoistaIhanaa, olet saanut pihaasi punatulkkujakin. Niitä niin toivoisin minäkin saapuvaksi. Meillä sini-hömö ja talitiaiset ovat suurin vierailijajoukko lintulaudalla. Viherpeipot, mustarastaat, pikkuvarpuset ja käpytikka käyvät myös pihalla aterioimassa. Fasaanit ovat sitten niitä ei toivottuja vieraita.
VastaaPoistaYhden ainoan kerran olen meidän pihassa tai ylipäätään koko kylässä fasaanin nähnyt. Naarasfasaani köpötteli meidän pihassa ja tänä päivänäkin ihmettelen, mistä se tuli ja minne meni. Sen koommin en ole täällä nähnyt. Niiden töräytykset eivät ole sitä kaikkein mukavinta kuunneltavaa.
PoistaKivoja nuokin linnut :) Meilläkin on sekä oikeita lintuja pihalla, että "tekolintuja" kuistilla. Meidän entinen kissa Lilli säksätti linnuille ikkunasta katsellessaan...muut kissat eivät ole sitä ääntä pitäneet... Meilläkin on keittiön ikkunan alaosa täynnä kuonon jälkiä, vaikka kissat ulkonakin käyvät.
VastaaPoistaNenänjäljet ikkunalasissa taitavat olla tuttu asia kaikille lemmikkien omistajille. Myös koiratalouksissa niitä pikkuläiskiä näkyy olevan.
PoistaSiellä käy mukavia lintuvieraita:)
VastaaPoistaMukavia vieraita ja niiden touhuta on kyllä hauska seurata.
Poistai love artificial birds in the porch as we live in the city town where birds appear less and of few certain forms
VastaaPoistaBird Statues is at least easy to photograph.
PoistaIhania lintuja. Niitä ei voi puutarhassa liikaa ollakaan. Ihania myös leevi ja Juuso :)
VastaaPoistaPaljon käy noita oikeita tinttejä, mutta muutama tekotintti lisää aina sopii joukkoon.
PoistaSullon hyvä lintuvalikooma, nii pikku patsahina ku elävinäki.
VastaaPoistaÄllistyin itsekin, miten monta tekolintua pihaan on kertynyt.
PoistaIhana Juuso! Ja Leevikin kyllä, todella komea, siliteltävän söpö.
VastaaPoistaJuuso pääsee nyt omatassuisesti kertomaan lintu- ym. havainnoistaan, sillä hän on saanut Saaripalstalta haasteen kertoa vuodenajoistaan.
Juuso kiittää iloisena, sillä häntä ei ole aiemmin haastettukaan. Täytyypä käydä kertomassa karvasankarille itselleen. Tuolla se röhnöttää nojatuolissa selällään tassut kohti kattoa.
PoistaNuo linnut pysyvät ainakin paikoillaan kuvattaessa =).
VastaaPoistaNimenomaan, eivät sulkaansa väräyttäneet.
PoistaHauska postaus.
VastaaPoistaPiti jotain keksiä, kun ei sopivaa lintukuvauskalustoa löydy.
PoistaIhania kuvia! Lintuharrastus vie mennessään;-)
VastaaPoistaSiinä olet oikeassa. Vuosi vuodelta sitä hurahtaa tinttien seuraamiseen yhä enemmän.
PoistaVoi linnut ovat niin ihastuttavia. Meilläkin on haaveena kasvattaa potagerin lintukantaa pikkuhiljaa. Ihania myös nämä patsaslintusi =) Meillä on vähän sama tilanne, ettei löydy kunnon putkea lintujen kuvaamiseen tai kuvaajat ovat liian äänekkäitä. Nautinnollista lintujen tarkkailuaikaa Sinulle
VastaaPoistaVoipi tosiaan olla, että minäkin olen joko liian äänekäs tai liian malttamaton. Vaikka se putki olisikin, mahtaisinko sittenkään jaksaa seisoa odottamassa sopivaa laukaisuhetkeä.
PoistaKiva onkin seurata lintuja. Ainakin nuo pysyy paikoillaan :)
VastaaPoistaMikä lie tänä talvena kun ei saa lintuja kuvattua, ovat niin arkoja että huomaavat kun mie konttaan ikkunaan ja yritän varovasti tähdätä niitä.
Tänään näin käpytikan ja sain kuvattuakin. Eilen kävi punatulkkuja, mut läksivät heti. Liekö liian huono tarjoilu täällä.
Lintukuvaaminen on oma taitolajinsa ja sopivan putken puuttumattomuuden lisäksi luultavasti osaaminenkin puuttuu. Mutta kiva niitä lintuja on katsella ilman kameraakin.
PoistaLintujen katseleminen on hauskempaa kuin telkkari. Oikein harmittaa kun aurinko laskee niin pian, ties mitä harvinaisuuksia tuolla käy pimeään aikaan. Minäkään en osaa oravia inhota, vaikka aika petoja nekin osaavat olla. Ihana tuo naapurisi kisu, hyvä että se tyytyy haaveilemaan suuhun putoavasta tinttipaistista :D. Voi Juuso, hyvä kun se osaa ottaa noin rennosti, päivänokoset on elintärkeät.
VastaaPoistaMinäkin olen usein miettinyt, onko lintulaudalla pimeässä yhtä vilkasta, kuin valoisassa. Vai lähtevätkö metsän puiden oksilla odottamaan uuden päivän valkenemista.
PoistaJuuso on taitava köllöttelijä. Ikääntyminen näkyy myös lisääntyneenä nukkumisena. Olen jostain lukenut, että ylipäätään kissa nukkuu valtaosan vuorokaudesta.
Ihanat lintuhavainnot sinulla!
VastaaPoistaOnhan vähän 'eksoottistempien' lintujen näkeminen ja kuvaaminen aina upeaa, mutta jokainen lintu on ainutlaatuinen elämys sellaisenaan.
Hienoa, että blogistani on löytynyt katsottavaa :-)
Terveisiä Juusolle ja Leeville :-)
Susanna, blogistasi löytyy kyllä katseltavaa. Aina vain ei ehdi kommentoimaan.
PoistaNämä kuvaamani linnut ovat tosi eksoottisia. Mistä lie kaupan hyllystä meille tulleet ja varmasti niillä jokin funktio on ostohetkellä ollut.
Juuso kiittää kehräämällä. Leeviä ei oikein pääse koskettamaan, mutta huikkaan sille terveisesi seuraavan kerran nähdessäni.
Kauniita lintuja sinulta löytyy puutarhasta, elävinä tai ei. Ja Juuso on aina yhtä suloinen =)
VastaaPoistaJuuso on suloinen, ja kissaihmisenä kaikki kissat ovat minusta ihania. Niiden suhteen olen vähän höpsähtänyt.
PoistaLintubongailu on yhtä mukavaa kesällä ja talvella :) Kiva, että teillä on punatulkkujakin! Pyrstötiaisten parvi pöllähti meilläkin yhtenä talvena lintulaudalle ja lähti siitä hetken päästä taas matkaan. Sen jälkeen niitä ei ole näkynyt enää kertaakaan.
VastaaPoistaPunatulkkuja on nyt käynyt useaan kertaan. Hämmästyttävää, sillä vuosikausiin ei niitä näkynyt laisinkaan. Pyrstötiaiset ovat hauskoja ja niiden vierailut niin pikaisia, että hetken joutuu miettimään, näinkö niitä vai unta.
PoistaAivan ihania lintuja, ja löytyihän sieltä muitakin eläimiä.
VastaaPoistaKaikenlaisia härpäkkeitä on vuosien mittaan tullut puutarhaan hankittua. Nyt toimivat oivallisena siltana lintupostaukseen.
Poistaihana Juuso, rapsutuksia Hänelle!
VastaaPoistapuutarhastasi löytyy aivan ihania pikkuruisia patsaita, tuosta kiven päällä olevasta tintistä pidin erityisen paljon. kiitos tästä mahtavasta postauksesta!
Muutama vuosi sitten tein betonista ja rapskulehdistä pieniä altaita, joihin liimasin kaupasta löytämiäni tinttejä. Muut annoin lahjaksi, mutta yhden jätin itselleni. Linnun liimaus on irronnut, mutta hyvin se näköjään pysyy betonivadin reunalla.
PoistaMinulla on ollut lintulauta jo monta vuotta. Ruokailijoita on kiva seurata. Noista 'tekolinnuista' jokainen kelpaisi minulle!
VastaaPoistaJonkun talipallon ja kauralyhteen saatoin aiemmin ripustaa. Viime vuosina olen siirtynyt aktiiviseen ruokintaan ja ilmeisesti linnut siitä kiittävät käymällä ahkerasti vierailuilla.
PoistaTekolintuja näyttää vuosien mittaan kertyneen. Osa on ympäri vuoden paikoillaan, osan asettelin kuvausta varten esille. Oikein nauratti, miten niitä onkin kertynyt.