 |
| Köynnöshortensia |
Oman kylän puutarhatuttu ja blogin pitäjä aikoo laatia tietopankin puutarhamatkailusta kirjoittavista blogeista. Sekä kotimaisista että ulkomaisista kohteista kertovista blogeista kumpaisistakin.
Hän järjestää arvonnan puutarhamatkailublogeista vinkkejä lähettäneiden kesken tasan kuukauden kuluttua (20.2.2016). Löydät lisää tietoa aiheesta kuin myös vinkit voit laittaa suoraan Sirpan blogiin eli 1003 puutarhaa.
 |
| Horsma |
Oma puutarhamatkailuni on sillä tasolla, ettei mistään matkailusta voi puhuakaan. Viime kesänä kävimme Pojan kanssa Kotkassa, jolloin sain tilaisuuden ihastella sikäläisiä puutarhoja. Toissa kesänä kävin ensimmäisen kerran Avoimien puutarhojen päivänä oman kunnan alueella katsomassa yhtä ruusupuutarhaa. Silloin kuitenkin satoi kaatamalla, joten vierailusta jäi käteen lähinnä kaiken kattava märkyys.
 |
| Karviainen |
Ulkomaan matkat ovat lähes yksinomaan päiväreissuja Tallinnaan tai Tukholmaan. Nekään eivät ole olleet varsinaisia puutarhamatkoja, vaan virkistysmatkoja "kun-halvalla-pääsee" -mentaliteetillä. Syksyllä olin muutaman päivän reissulla Lontoossa tyttären kanssa. Ohjelmaan ei puutarhoja saanut mahtumaan. Edellinen pidempi ulkomaanreissu oli 2009 Ukkokullan kanssa Prahaan.
 |
| Syreeni |
Suhtaudun vähän kaksijakoisesti matkustamiseen. Etenkin lentomatkustamiseen. Tietenkin unelmoin esimerkiksi Välimeren maisemista; Italiasta, Ranskasta, Espanjasta. Moniin kaupunkikohteisiin olisi myös todella mielenkiintoista tutustua. Sitten tulee se mutta. Tai oikeastaan kolmekin muttaa.
Ensimmäinen on aivan varmasti raha. Kyetäkseen lähtemään Tallinnaa pidemmälle ulkomaanmatkalle, sitä varten täytyy säästää ja pihistää ja siihen prosessiin kuluu aikaa. Kaikki se säästäminen on muusta elämisestä poissa.
 |
| Riippahernepuu |
Toinen merkittävä este on se, ettei Ukkokulta ole laisinkaan innostunut reissaamisesta. Hän yksinkertaisesti on melkoinen kotijurrikka, viihtyy omissa nurkissa itsekseen. Tai minun kanssani. Ainahan sitä matkakumppaneita saisi, mutta minusta ei tunnu oikeudenmukaiselta, että minä törsäisin tavallaan omiin mielihaluihini yhteistä aikaa ja rahaa. Joskus niin voi tehdä, mutta ei jatkuvasti. Minun mielestäni.
Toki olemme aika paljon reissanneet, etenkin lasten ollessa pieniä tehtiin pitkiä turneita Euroopassa. Vuokrattiin matkailuautoja ja mökkejä ja kierreltiin pitkin poikin. Muutaman kerran tehtiin pakettimatkojakin ja jokusen kerran matkattiin omalla autolla Ruotsin halki tai laivalla Saksaan ja sieltä eteenpäin.
Lisäksi Ukkokulta joutui työnsä puolesta reissaamaan niin paljon, ettei aina vapaa-ajalla enää mieli mihinkään tehnyt. Joskus minäkin olin niillä matkoilla mukana.
 |
| Metsäruusun kiulukat |
Kolmas ja yhä enemmän mietityttävä seikka on ilmastomuutos. Lentomatkailuhan muodostaa aikamoisen hiilijalanjäljen. Kukaan ei kai tänä päivänä enää kiistä ilmastomuutosta ja sen aiheuttamia ongelmia. Sen sijaan aika harva silti tekee päätöksiä ajatellen mahdollista hiilijalanjälkeään. Kun koko aihe on edelleen jotenkin abstrakti, eikä ihan suoranaisesti vaikeuta meidän suomalaisten arkea, on helppo unohtaa koko ilmastomuutos.
Myönnän itsekin usein ajattelevani, että ei tämä tai tuo teko nyt niin paljon merkitse. Tai että "jos nyt tämän kerran". Enää en sentään ajattele, että "jos ei muut, niin en minäkään". Ihan jokaisen teot merkitsevät ja niistä muodostuu vähitellen puro, joki ja viimein valtameri.
 |
| Alppikärhö |
Puutarhan kanssa touhutessa tulee pakostakin tietoiseksi siitä, mitä äärimmäiset sääilmiöt luonnossa tarkoittavat. Ja mitä ilmaston lämpeneminen ja maapallon saastuminen merkitsee myös tällaisen tusinapuutarhurin elämässä.
Minun puutarhavyöykkeelläni sateet lisääntyvät, lumipeite jää talvisin ohueksi ja talvi ylipäätään lyhenee merkittävästi. Näin äkkipäätään sanottuna se tuntuu ihan mukavalta, mutta tosiasiassa se tietää mm. erilaisten puutarhan tuholaisten elinolosuhteiden paranemista ja monille kasveille taas vaikkapa heikentyviä talvehtimismahdollisuuksia.
 |
| Töyhtöangervo |
Luultavasti useimmat minunkin tuttavapiirissäni eivät juurikaan ajattele ilmastomuutosta eivätkä muutenkaan taida murehtia oman perheensä ulkopuolisia asioita. Minä olen jotenkin hirveän herkkä reagoimaan asioihin, jotka koen uhkaaviksi. 60-luvulla koulunkäynnin aloittaneena muistan, kuinka kylmänsodan pelottelema opettaja näytti, miten ydinlaskeumalta suojaudutaan kyykistymällä pulpetin alle. Pienen lapsen mieleen siitä jäi elinikäinen sodan- ja etenkin ydinsodan pelko.
 |
| Akileijat |
Muistan kouluajoiltani pohjoisespoolaisessa koulussa myös, kuinka joka syksy kaikki koulun oppilaat käyttivät yhden päivän keräämällä roskia koulumatkansa varrelta. Koulussa kerrottiin, mitkä materiaalit maatuvat ja miten paljon siihen kuluu aikaa. Tuo oppi upposi minuun tehokkaasti, sillä en kyllä mitään roskia luontoon heitä. No, omenankaran olen joskus ojaan nakannut ja ajatellut, että kasvakoon siemenistä uusi omenapuu.
 |
| Norjanangervo |
Väitän, että valintojen tekeminen tämän päivän yltäkylläisyydessä on äärimmäisen vaikeaa. On niin valtavasti näkökulmia, jotka pitäisi ottaa huomioon ja lopulta ihminen seisoo keskellä ristiriitaisuuksia tietämättä enää laisinkaan, mihin suuntaan lähteä. Teet niin tai näin, niin aina väärinpäin. Siltä usein tuntuu.
Tulipa pohdittua, ilman loppupäätelmiä.