Sivut

torstai 17. marraskuuta 2016

Kuusi kuvaa kesästä

Sinivuokko - Anemone hepatica

Sain muutama päivä sitten Mökkipuutarhassa -blogin Pirjolta jo perinteeksi muodostuneen  "Kuusi kuvaa kesästä" -haasteen, johon ehdin nyt vastata. Juuri nyt tällaiset haasteet ovat oivallisia, sillä ainakin minulla on parhaillaan pää ihan tyhjänä kaikista ideoista. Ehkä siihen vaikuttaa osaltaan meneillään oleva vuodenaika. Luminen maisema on muuttunut harmaaksi vesisateeksi ja valon määrä on todella vähäinen.

Omenapuun kukintaa

Kevättä ja kesää odotan joka vuosi yhtä innokkaasti. Kun lumen alta alkaa paljastua yhä enemmän paljasta maata, se onkin sitten yhtä menoa aivan seuraaville talvilumille saakka. Itse asiassa puutarhurin kevät alkaa jo paljon ennen ainuttakaan kevään merkkiä ulkona. Siemenluettelot ilmestyvät pöydännurkalle ja rahisevat siemenpussit vilisevät yöunissakin nostaen mieleen toinen toistaan ihanampia kesäsuunnitelmia. Ikkunalaudat ja kaikki mahdolliset valoisat paikat sisällä alkavat vähitellen täyttyä taimipurkeista ja kellarista valoon kannetuista kesäkukista.

Tulipa Sweet Desiree
  
Sanonnan mukaan Suomen kesä on lyhyt ja vähäluminen. Puutarhaharrastuksen myötä kesä venyy melkoisesti pidemmäksi, kuin jos vain tyytyisi nautiskelemaan niistä muutamista hellepäivistä. 

Tätä haastetta varten selasin niin viime kuin edellisenkin vuoden kuvia. Oli sitten kesän määritelmä mikä tahansa, minulla se alkaa käytännössä huhtikuussa, jolloin on jo mahdollisuus puuhata ulkona monenlaista. Ja tänä vuonna kesä päättyi lokakuun loppuun, sillä lumi satoi marraskuun alkupäivinä. Minun kesälläni oli siis tänä vuonna mittaa peräti seitsemän kuukautta. Ajanjakso marraskuusta maaliskuun loppuun meikäläisen kalenterissa käsittää siis kaikkinensa syksyn, talven ja kevään. Kaikki muu on kesää. Aika ihanaa, vai mitä!

Poimulehti - Alchemilla

Lumien sulattua sitä alkaa odottaa lämpimiä kelejä. Puutarhakierrokset tihentyvät ja sormet ovat alituiseen mullasta mustina, kun ihan vain ohimennen jokaista vähänkin kohoumalta näyttävää kohtaa maassa täytyy pikkaisen rapsuttaa. Josko sieltä jo vihreitä versoja pilkistäisi.

Vaikka iltapäivälehdet ennustaisivat kylmintä kesää ikipäivinä, sitä toivoo ja uskoo, että lämpöä riittää vähintäänkin heinäkuuksi. Mieluummin koko kesäksi. Ja vaikka kesä olisi millainen tahansa, pian sen mentyä muisti alkaa valikoida päällimmäiseksi ne mukavimmat asiat. Onneksi näin. Mitä sitä ikävyyksillä päätään täyttäisi.

Clematis Nelly Moser

Viime kesänä satoi usein ja kerrallansa aivan valtavasti. Täällä meidän nurkilla siis. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa taasen taisi olla kuivaakin kuivempaa. Kovin paljon niitä hellepäiviäkään ei ollut. Silti juuri nyt tuntuu, että kesä oli ihanan lämmin, eivätkä ne sateet elämää kovin paljon häirinneet.  

Yritän opetella suhtautumaan elämään siten, että se, mille ei mitään voi, sitä on turha jälkikäteen murehtimalla murehtia. Menee vain hukkaan se murehtimisenkin aika, jonka voisi käyttää eteenpäin menemiseen ja elämiseen  

Kesämalvikki - Lavatera trimestris

Kun valtaosan vapaa-ajastaan viettää omassa pihassa ja omissa nurkissa, saattaa päällimmäisenä ajatuksena olla, ettei mitään ole tehnyt eikä missään käynyt. Listasin kaikki isoimmat kesämenot ja exstraa on minun kesässäni ollut ihan riittävästi. 

Huhtikuussa kävin Helsingin Kevätmessuilla, toukokuussa Türin kukkamarkkinoilla ja Marketanpuiston bloggaajatapaamisessa. Kesäkuussa oli ihana ja hartaasti odotettu puutarhabloggaajien tapaaminen Raumalla. Kesäkuussa kävin myös katsomassa alppiruusujen kukintaa Haagan rhodopuistossa ja teimme veljentytön kanssa perinteisen kesäteatteriretken Suomenlinnaan.

Heinäkuussa olin naapurin Maritin kanssa kiertämässä Loviisan avoimia puutarhoja ja elokuussa taasen valtakunnallisen Avoimien puutarhojen päivänä kierrettiin niinikään Maritin kanssa lohjalaisia puutarhoja. Pojan kanssa teimme kesäretken Turkuun heinäkuussa.

Elokuussa tein sadepäiväretken Helsingin Kansallismuseoon katsomaan Vedenalaiset huoneet -näyttelyä. Huippuna kesässäni oli elokuun lopun viiden päivän matka Berliiniin, jossa kiersin monen monta puutarhaa yli +30 asteen helteessä.   

Eiköhän moisella kesäretkimäärällä elä taas seuraavaan kesään! 

Riippuva begonia

Haasteita liikkuu parhaillaan muitakin, mutta haluan Mökkipuutarhassa Pirjon lailla noudattaa tämän haasteen kohdalla perinteitä ja laitan edellisen vuoden tapaan sen samalle porukalle, kuin viime vuonna


sekä ylimääräisenä blogille, jossa usein käyn herkuttelemassa ihanilla luonto- ja lintukuvilla

  
eli tässä teille "Kuusi kuvaa kesäästä" -haaste. Olkaa hyvä.