Sivut

torstai 2. maaliskuuta 2017

Ruskanilkkasukat ja Illusiat


Kudoin tavalliset nilkkasukat 7veikan sävystä hunaja, joka kuvassa näyttää oranssimmalta, kuin todellisuudessa on sekä 7veikan harmaa-ruskea-okra -sävyisestä Polkasta. Polkkahan on näköjään poistunut Novitan valikoimista. Sukkia on kiva kutoa, mutta jalkaosuudessa minulla tuppaa usein tulemaan kyllästyminen ja siksi harvoin kudon isompikokoisia sukkia. Ellei sukka ole valmistumassa jollekin tietylle henkilölle. Raitaneuleessa pituusmittaa saa helpommin venytettyä, kun ajattelee, että vielä pari raitaa lisää.


Kantalappukavennuksissa teen puikon alussa kavennukset siten, että kudon puikon ensimmäisen ja seuraavan nostan kutomatta. Kudon taas kolmannen silmukan, jonka yli siirrän kutomatta nostetun silmukan. Tämä on siis ylivetokavennus. Useimmiten tästä kavennuksesta jää ihan siisti jälki, mutta kantapääkavennuksissa saan sen ylivetosilmukan jotenkin venymään ja silloin kavennusrivistä tulee epäsiisti. Niinpä kokeilin näissä ruskanillasukissa ensimmäisen kerran ssk-kavennusta. 

Ssk tulee englanninkielen sanoista slip-slip-knit. Tässä kavennusmallissa nostetaan kaksi peräkkäistä silmukkaa kutomatta puikolle ja kudotaan ne takareunoistaan oikein. Ohje aiheutti minulle jonkin aikaa harmaita hiuksia, enkä saanut lopputuloksesta edelleenkään siistiä, kunnes törmäsin helposti ymmärrettävään vinkkiin. Tässä ohjeessa nuo kaksi silmukkaa nostetaan kutomatta ja käännetään takaisin vasemmalle puikolle. Sen jälkeen ne kudotaan oikein yhteen takareunoistaan. Nyt onnistuin saamaan siistin rivin kavennussilmukoita myös sukan toiselle sivulle. 

Monille tällaiset asiat voivat olla helppoja itsestäänselvyyksiä. Ei ollut minulle, eikä varmasti monille muillekaan. Siksi laitan vinkin tähän niille, jotka ovat saman asian kanssa pähkäilleet.


Kuten jo aiemmissa postauksissa olen kertonut, ajatukseni on opetella hieman monimutkaisempia kuvioita. Joululahjaksi itselleni ostamastani Merja Ojanperän "Kauneimmat villasukat" -kirjasta aloitin nyt kolmannen harjoitukseni eli Illusian. Malli valikoitui illansuussa ja seuraava ongelma olikin, löytyykö lankavarastosta riittävästi samaa lankaa molempiin sukkiin. Joskus on käynyt niin, että lanka on loppunut kesken ja vaikka kaupasta hankittu kerä olisikin samaa väriä, se on eri värjäyserästä ja sävyero näkyy selvästi valmiissa sukassa. Ainoa yksivärinen lanka, jota oli heti aloittaessa riittävästi, oli marjapuuron punainen 7veikan Eero, joka oli vuodenvaihteessa ison markettiketjun tarjouksessa.


Eivät nämä pitsineuleet mitään vaikeita ole. Kaavioita on helppo lukea ja harvoin tulee eteen sellaista merkkiä, joka ei entuudestaan ole itselle tuttu. Useimmissa ohjeissa merkkien selitykset löytyvät kätevästi mallikaavion yhteydestä. Suurin vaikeus tuleekin siitä, että ohjetta on seurattava tarkasti ja silloin ei samanaikaisesti parane seurata esimerkiksi jännittävää elokuvaa telkusta.


Illusia-sukissa pitsineule koostuu muutamaan kertaan toistettavasta 24 kerroksen kuviosta. Minun päähäni joka kerroksella eri tavoin sijoittuvat silmukat eivät jääneet mieleen, vaan mallia oli koko ajan seurattava rivi riviltä. Varsinkin, kun mallineuleeseen oli työn edetessä ympättävä myös muutaman kerroksen välein toistuvat kavennukset. Kuvion kertaamisen ja kavennusten oikea-aikaisuutta helpottaakseni numeroin kaavion sivuun tarvittavat kerrokset. Merkitsin kavennuskerroksen ympyrällä.

Kerrosrivilaskuri
  
Kun sukkien tekeminen ajoittui useammalle päivälle, oli selkeää käyttää apuna kerroslaskuria. Sen avulla tiesin, mihin työ on edellisenä iltana jäänyt ja miltä riviltä sitä jatkan. Pyrin aina lopettamaan työn kerrosten vaihtumiskohtaan. Sekin helpottaa työn jatkamista tauon jälkeen.

Kaupoista löytyy monenlaisia härpäkkeitä, joilla voi merkitä työhön esimerkiksi kavennuskohdat. Saman asian ajaa vaikkapa käytettävästä väristä poikkeavan langanpätkän käyttäminen. Paras keino lienee se, mikä itselle on helpoin ja miellyttävin.


Eero-lanka on minusta aika mukavaa kutoa. Siinä on vähän sellaista pässinpökkimän tuntua ja värikin on hieman epätasainen. Langan koostumus on 7veikalle tuttua 75 % villaa ja 25 % polyamidia.

 
Pitsineule jatkuu kantapäälappuun saakka ja sivujen valepalmikko ulottuu kärkikavennusten alkuun saakka. Varren keskellä kulkee työn alusta kärkikavennuksiin saakka yksi nurja silmukka, joka tosin näkyy vain sukan ollessa jalassa. Jälkikäteen valmista sukkaa katsoessani huomasin, että valepalmikkoni kerrosmäärä on vaihdellut. Sen siitä saa, kun katselee telkkua kutoessaan. Jollei virheet ihan hirvittävästi ulkonäköä haittaa, en ala pitkälle edennyttä työtä purkamaan. Oivaa siedätyshoitoa kaltaiselleni perfektionistille.


Netti ja sen erilaiset someryhmät ovat aivan uskomattoman hienoja paikkoja löytää ongelmiin ratkaisuja. Kun runsas kaksi vuotta sitten aloitin kutomisen vuosikymmenten tauon jälkeen, oli monet yksinkertaisiltakin tuntuvat asiat vähän hakusessa. Kantapäälapun reunoista poimittaviin silmukoihin sain facebookin "Voihan villasukkaryhmästä" yhden parhaimmista vinkeistä. Sen avulla reiät ovat historiaa, silmukoiden poimiminen helppoa ja nopeaa ja kantapäästä tulee aina siisti. 

Kantalappua kutoessani kudon lapun kummassakin reunassa aina kaksi silmukkaa oikein. Puikon alussa tietenkin nostan sen ensimmäisen silmukan kutomatta, mutta seuraavan kudon oikein, samoin puikon lopussa kaksi viimeistä silmukkaa aina oikein. Muut silmukat kantapäälapussa kudon yleensä vahvistettuna tai mahdollisen muun mallineuleen mukaisesti. Näin reunoihin muodostuu silmukkarivi, joihin puikon voi yksinkertaisesti miltei suoraan työntää ja niillä ryhtyä kutomaan. 

Ainoastaan 1. ja 2. sekä 3. ja 4. puikon välistä nostan yhden tai kaksi ylimääräistä silmukkaa, jotka kudon kiertäen saadakseni siistin ja reiättömän lopputuloksen. Jos puikkojen välissä silmukat ovat venyneet, kuten joskus saattaa olla, en otakaan sitä ensimmäistä lankaa puikolle, vaan vähän syvemmältä puikkojen välistä.


Soilikki nauttii kirjaston ikkunalla keväisestä valosta. Niin teen minäkin. Tosin en kirjaston ikkunalla.

PS. Käsityökirjojen kirjoittajille antaisin yhden vinkin. Kuvatkaa mallinne kokonaisina ja useista eri kuvakulmista. Ohje aukeaa lukijalle helpommin, kun tietää, millainen työ on valmiina. 

32 kommenttia:

  1. Voi miten kauniit nuo kanervansävyiset Illusio-sukat!!
    Ja ruskasukkien värit hehkuvat!

    Iloista maaliskuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Susanna!
      Maaliskuu on vihdoin alkanut ja sääkin sen mukainen eli räystäiltä tippuu vettä tasaiseen tahtiin. Mukavalta tuntuu.

      Poista
  2. Kauniit ja kauniin väriset Illusiat!
    Nuo raitalangat ovat kyllä käteviä, ei tule montaa langanpäätä pääteltäväksi. Kudon parhaillaan meidän Artistille värikkäitä Artistisukkia, joihin teen raitoja lankakerien lopuista. Nyt jo kauhistuttaa se pääteltävien langanpäiden määrä :D
    Käytän myös tuota ssk-juttua, omalla sovelluksella, käännän ensin ne kaksi silmukkaa toisinpäin siinä puikolla ja kudon sitten takareunoistaan yhteen. Aika yksinkertaista ja tulee tosiaan siisti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lankojen päätteleminen on kutomisessa minusta se ikävin vaihe. Vuoden vaihteessa tein jämälankasukkia ja silloin pari iltaa meni pelkästään päätellessä. Raitalangat ovat todellakin pelastus päättelemistä inhoavalle kutojalle.

      Nyt ei mennyt ihan jakeluun. Miten ihmeessä käännät silmukat ottamatta niitä ensin pois puikoilta? Tässä luetun ymmärtämisessä minulla varmaan menikin pieleen ja ratkaisin asian siten, että otan ne kaksi silmukkaa pois vasemmalta puikolta ja siirrän takaisin käännettynä, jonka jälkeen kudon ne takareunoistaan. Vaan samapa tuo, mikä se tekniikka on. Pääasia, että lopputulos on mieluista.

      Poista
    2. Niin tosiaan, täytyyhän ne ottaa pois puikolta, mutta se jotenkin käy aika näppärästi, ettei melkein huomaakaan 😉

      Poista
    3. Kiitos Marja! Lohdullista, etten sittenkään ihan puupää ole. Teen, kuten sinäkin ja eilisissä sukissa homma meni jo niin näppärästi, ettei silmukoiden kääntämiseen kiinnitä enää edes huomiota.

      Poista
  3. Kauniita sukkia! Nyt olikin tullut jotain uusia lankoja novitalle mutta vielä en niitä kaupasta bongannut. Villasukkia ei ole koskaan liikaa. Aina on villasukat jalassa; sisällä ja ulkona saappassa ja nilkkurissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun pitää nykyisin kiertää lankaosastot kaukaa, sillä muuten aina kerä tai pari lähtee mukaan. Tarvitsin tai en. Toisaalta, olen laiska lähtemään kauppaan yhden asian vuoksi ja siksi on hyvä, että kotoa löytyy tarpeita.

      Villasukat jalassa on kulunut tämäkin talvi. Pehmoista, lämmintä ja mukavaa.

      Poista
  4. Kauniita nuo pitsikuviot. Tuo kirja ja kerroslaskuri olisivat varmaan hyvä lahja sukan kudonnan aloittaneelle ystävälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä ehdotus. Neuloja olisi varmasti onnellinen kirjalahjasta ja erilaiset apuvälineet ovat aina tervetulleita.

      Poista
  5. Vastaukset
    1. Kiitos Ritva! Mukavaa, että muutkin näistä tekosistani pitävät.

      Poista
  6. Kauniita sukkia. Minullakin valmistui juuri pitsisukat tuosta Eero langasta ja Olga sukasta sain tehtyä toisen valmiiksi vain havaitakseni, ettei lanka riitä toiseen sukkaan. Nyt täytyy sitten alkaa langan metsästys. Katsotaan onnistuuko lainkaan, sillä Eeron hankin alelaarista.
    Kerroslaskuri on kyllä mielestäni ehdoton apuväline etenkin vaikeampien pitsisukkien kutomisessa. Minulla on puikkoon asetettava laskuri, joka toimii myös ihan kivasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmittaa, jos lanka loppuu kesken. Ja vielä enemmän, jollei löydä samaa sävyä lisää. Beigen väristä Eeroa etsin kuukausi sitten joka kaupasta, enkä löytänyt. Niin sitten piti purkaa puolitoista sukkaa.

      Puikkoon laitettava kerroslaskuri olisikin kätevä. Ostin tuon oman laskurini joskus Karnaluksista ja yllättävän paljon sille on töitä löytynyt.

      Poista
  7. Kauniita sukkia, ja niin tasaista käsialaa! Minä ostin myös itselleni tuon Merja Ojanperän sukkakirja joululahjaksi. Tänä aamuna viimeksi silmäilin malleja, mutta on niin vaikea valita yksi kauniitten joukosta, mitä alkaisi tekemään:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Konnadonna! Näköjään käsiala paranee, kun enemmän kutoo.
      Ojanperän kirjassa on kauniita malleja, joista olen nyt kutonut kolmet. Vaikea on tosiaan niistä valita.

      Poista
  8. Suorastaan rakastan noita ylimpiä sukkia, tulee väistämättä mieleen aprikoosit. Kauniita ovat muutkin, mutta noissa on jotain niin ihanaa!
    Työkaverini on kova neulomaan sukkia, ja tilasin häneltä useampia pareja, vastaisen varalle :)Itse kun en tuota hallitse, ihailen vain sukkataitureita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse valitsen usein mieluummin puhtaat värit, mutta nuo ruskasukat kyllä miellyttävät minuakin.

      Tosi mukavaa, että arvostat työkaverisi käsityötä ja tilastot häneltä sukkia. Monet kyllä kehuvat toisten taitoja, mutta eivät ole valmiita edes materiaalin hintaa niistä korvaamaan.

      Poista
  9. Ihanat taas kerran! Minulla ei tuo aika meinaa riittää kutomiseen. Kestää niin kamalan kauan ennekuin pari on valmis. Ja aina löytyy uusia toinen toistaan kauniimpia malleja, pelkästään jo sinun blogistasi.. Mutta saattahan tuota aikaa joskus tulevaisuudessa olla enemmän...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enpä vielä muutama vuosi sitten olisi uskonut iltaisin kutovani sukkia. Nyt en pysty montaakaan iltaa ilman kutimia olemaan. Kivaa ja kouluttaa hommaa.
      Ei sitä tosiaan tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan: kenties aikaa villasukille.

      Poista
  10. Upeita ja niin herkullisen värisiä sukkia! Molemmat niin kauniita! Olet kyllä sukkamestarien aatelia totta tosiaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saila! Tuskin mikään mestari, mutta sukkaneuloosiin sairastunut.

      Poista
  11. Enpä ole tiennyt tuollaisista härpäkkeistä. En tiedä löytyisikö täältä, kun ei ole oikeaa käsityöliikettä enää. Olen pidättäytynyt vanhassa yksinkertaisissa malleissa, koska katson aina samalla TV:tä. Mutta tekis kyllä mieli...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yksinkertaiset mallit ovatkin parasta. Niitä minäkin teen pääasiassa, mutta nyt yritän opetella uusia juttuja. Vaihtelua elämään.
      Käsityökauppoja on harvassa. Täytyy tilata netistä, jos vähänkin erikoisempaa haluaa.

      Poista
  12. Vastaukset
    1. Kiitos Suvituulia! Kauniita sukkia kudot itsekin. Käyn tasaiseen tahtiin blogissasi niitä ihailemassa.

      Poista
  13. kauniita sukkia! itse en osaa kutoa, joten en voi muuta kuin ihailla toisten taitoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sussi! Sinä osaatkin sitten paljon muuta. Mukavaa, että jokaisella on jokin erityistaito.

      Poista
  14. Todella hienoja villasukkia!
    Minulle ihan uusi juttu tuo kerrosrivilaskuri. Kuulostaa kätevältä!
    Minä olen vihkoon aina merkannut muistiin.
    Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerrosrivilaskuri on tosi kätevä ja niitä on erilaisia. Eikä maksa paljon. Suosittelen.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!