Sivut

tiistai 31. lokakuuta 2017

Ei minusta ole sohvaperunaksi eli sadepäivän mietteitä

Työhuoneen ikkuna

Minusta ei ole sohvaperunaksi. Kaipaan aktiivista tekemistä ja toimintaa. Haluan saattaa keskeneräiset hommat kerralla loppuun ja mieleni lepää parhaiten silloin, kun olen väsyttänyt itseni fyysisesti raittiissa ulkoilmassa. Siksi päivätolkulla jatkuvat sadesäät saavat minut ärtyiseksi ja osin aikaansaamattomaksi. Kun ei pääse tekemään sitä, mitä haluaisi ja minkä on suunnitellut, on vaikea keksiä korvaavaa tekemistä. Ainahan sitä voi lukea ja kutoa ja kuunnella musiikkia. Vaan ei sentään tunnista toiseen koko viikonlopun ajan. 

Puput ovat etsineet syötävää alapihalta.

Sunnuntain aamupäivällä näytti hetken, kuin sade olisi tauonnut. Puin pihavaatteet ja saappaat jalassa astelin pihamaalle. Tarkoitus oli ryhtyä asentamaan harjateräksiä köynnöstuen pystyssä pitämiseksi. Sitä ennen tein kierroksen kameran kanssa puutarhassa. Enpä ehtinyt viittä kuvaa enempää ottaa, kun jo räntää ripotteli siinä määrin, että kameraa tuli sääli.

Ruusuorapihlaja - Crataegus l.Pauls Scarlet

Alapihalla kulkiessani huomasin tykkylumen murtaneen ison oksan ruusuorapihlajasta. Pikkuisen harmitti, tai oikeastaan vähän enemmänkin. Harmitti, etten ollut torstaisen lumisateen jälkeen kiertänyt tarkastamassa koko puutarhaa. Tyydyin vain yläpihaan ja siellä olevien puiden ja pensaiden ravistelemiseen. Olkoon lumi kuinka kaunista tahansa, puiden oksilla keikkuessaan, se voi myös tehdä pahaa tuhoa. Leikkasin murtuneen oksan ja laitoin runkoon haavabalsamia. En tiedä, onko siitä mitään apua. Eipä tässä paljon muuta voi, kuin toivoa puun selviävän.


Perjantaista lähtien jatkuneet vesi- ja räntäsateet ovat vieneet melkoisen osan lumesta, mutta yhä sitä riittää. Puutarhaa kierrellessäni muistin myös, miksi en niin kovin runsaasti innostu jättämään talventörröttäjiä. Ei näillä leveysasteilla mikään puutarhassa törrötä - ainakaan pitkään. Viime vuosina talvet ovat entistä enemmän olleet ylivertaisen märkiä. Vetiset sateet ja toistuva sulaminen ja jäätyminen painaa kaiken, jopa muuten hyvinkin pystyssä pysyvät maan tasalle ja sinne ne liiskautuvat. 

Kun se tienoon kaunistava pakkaslumi lopulta tulee, huokaisen helpotuksesta. Marras-joulukuinen puutarha on meidän nurkilla harvoin mikään silmiä hivelevän kaunis nähtävyys. Harmaan-ruskean-mustaa ja koostumukseltaan enemmänkin kompostikamaa siintää silmissä niin, ettei paljon kameraa viitsi ulkoiluttaa. 

Ei törrötä asterikaan, ei.

Harmaassa märkyydessä on varmasti myös suurin syy, miksi en ole kovin ihastunut syksyyn tai talveen. Alkusyksy ruskaisine väreineen ja kuulaine ilmoineen menee vielä mukavasti. Mutta räntäsateet ja jatkuvasti lisääntyvä pimeys vievät ilon ulkoilulta. 

Olen itsekin usein sanonut, että ulkoilu on pukeutumiskysymys. On ja ei. Sateessa puutarhatyöt ovat kaikkea muuta kuin mukavia. Tiettyyn rajaan saakka vesisateessakin tekee yhtä sun toista. Kun vaatteet ovat läpimärät ja vesi valuu otsalta silmälaseille hämärtäen näkyvyyden, eikä kuivia työhanskojakaan löydy enää mistään, on parempi jättää kottikärryt sijoilleen ja siirtyä sisätiloihin. En sentään mikään masokisti ole.

Vuorikonnantatar - Bistorta affinis

Ehkä tykkäisin lumestakin enemmän, jos se olisi puhtaan valkoista pakkaslunta. Ja sitä tulisi inhimmillinen määrä, joka olisi aikansa suoden puutarhan kasveille asiallisen suojan ja sulaisi sitten keväällä hiukan ennen, kun siihen lopullisesti hermostuu.

Vaikea täällä on lumesta tykätä, kun valtaosan taivaalta sataessaan ja maassa ollessaan se on märkää mössöä. Joka ei suinkaan tuo valoa maailmaan ja kauneutta maisemaan, vaan vaatii märkyyttä vastaan kyllästetyt vaatteet ja jalkineet tehostetuin piikkipohjin. Joka sulaa ja jäätyy ja sulaa ja jäätyy, kunnes kaikkialla on tasainen jäätikköpinta. Jonka alla kasvit kärsii ja kuolee ja jonka pinnalla ihmiset pyllähtelevät murtaen luitaan ja hankkien mojovia mustelmia takamuksilleen.

Toisinaan lumi yllättää täällä etelärannikollakin ja silloin sitä sataa massiivisia määriä päivätolkulla putkeen siten, että ensimmäisenä aamulla on pakko rynnätä luomaan pihakäytävät ja katuliittymä kulkukelpoisiksi. Ja illalla ennen nukkumaanmenoa ikkunasta katsoessaan murehtii, minne ne uudet lumet vielä saa mahtumaan ja kohtuuvoimin siirtymään. Ja kestääkö talon katto lumimassojen painon, vai joko huomenissa on mentävä lunta alas pudottamaan.  


Jospa nyt ei maalata kauhukuvia tulevasta talvesta, joka ei ole vielä edes alkanut. Minun aikani kulkee aina hurjaa vauhtia eteenpäin. Viimeksi muutama päivä sitten totesin, että viikossani tuntuu olevan vain maanantai ja perjantai ja päivässä aamu ja ilta. Sama ajankulun vauhti pätee myös kuukauteen ja vuodenkiertoon. Yksi hujaus vain, niin marraskuukin on ohi. Samoin syksy ja talvi. Tämä pätee tietenkin myös kevääseen ja kesään, mutta piippojen kärkien kurkottaessa mullasta, lopetan ajan laskemisen ja seuraamisen ja siirryn hetkessä elämiseen ja siitä nauttimiseen.

Hopeatäpläpeippi - Lamium maculatum
  
En ole laisinkaan niin pessimistinen, kuin mitä tämän postauksen perusteella saattaisi kuvitella. Elämä on minuakin kolhinut ja olen oppinut etsimään mustimmastakin päivästä edes pienen valonpilkkeen. Aina sitä ei löydy, useimmiten kyllä. Pääsääntöisesti elämä on mukavaa ja kiinnostavaa. Äärimmäisen harvoin nousen aamulla ärtyneenä ja jos nousenkin, ärtyisyys haihtuu pian. Sateisesta säästä ja bloggerin takkuamisesta huolimatta olen nytkin ihan hyvällä tuulella. Hyväntuulisuutta lisää työpöydällä kehräävä pehmoinen kissa, joka kurnahtaa joka kerran upottaessani sormeni sen lämpimään turkkiin. 

Riippahernepuu - Caragana arborescens 'Pendula'

Toivotaan, että sateet vaihteeksi väistyvät ja saamme auringonpaistetta. Toivotaan, ettei talvi ihan vielä ota lujinta otettaan ja jos vaikka päästäisiin hetkeksi puutarhaankin jotain tekemään. Tuli talvi nyt tai myöhemmin, nautitaan hupenevista lokakuun päivistä ja pian alkavasta marraskuusta.

45 kommenttia:

  1. Kyllähän nää säät vetää pakostikin mielen hieman matalaksi. Itselle tämä syksy on aina hieman kriisin aikaa, koska työni on myös vuodenaikoihin sidottua. Myös mieheni työ on pääasiassa ulkotyötä, joten ahdistun myös hänen puolestaan.
    Yritän kuitenkin keksiä oman pääni kasassa pysymisen vuoksi kaikkea positiivista tekemistä ja ajattelemista. Aina se ei kuitenkaan onnistu. Nyt olen jotenkin innostunut entistä enemmän huonekasveista. Niitä hoitaessa voi tuntea pikkuriikkisen sitä iloa, kuin puutarhassa puuhaillessa tuntisi.
    Onneksi tulee myös joulu, pidän siitä kovasti. Ja kun joulun yli päästään, yritän tsempata itseäni, että nyt alkoin kevät. Sehän on hieman itsepetosta, mutta sen voimalla paremmin jaksaa.
    En kuitenkaan haluaisi muuttaa johonkin lämpimään maahan tämän kurjan ilmaston vuoksi. Täällä kotona on kuitenkin niin moni asia paremmin kuin muualla, vaikka sää onkin ihan syvältä.
    Tsemppiä ja voimia tämän kaamoksen kestämiseen! Täälläkin yritetään parhaamme mukaan keksiä jotain keinoja, joilla siirtää ajatukset parempiin juttuihin. Nyt näyttää aurinkokin onneksi hieman paistavan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luultavasti sitä kyllästyisi alta aikayksikön jatkuviin helteisiin ja kuivuuteen, jos jossain etelässä asuisi. Aina löytyy murehtimisen aiheita, eikä niitä kannata etsimällä etsiä. Viikonloppuna oli vain niin hirveä kaipuu ulkotöihin ja kun sateessa ei mitään viitsinyt tehdä, piti avautua näistä märkien kelien negatiivisista puolista. Hetki sitten inventoin kynttilävaraston ja meinaan kohta käydä sytyttämässä uloskin muutaman kynttilän. Joulunaika ei ihan vielä ala, mutta pimeys kukistuu mukavasti kynttilöillä.
      Mukavaa marraskuuta sinulle Riina!

      Poista
  2. Kyllä nämä etelän lumisateet nykyään välillä masentavat. Talvet eivät enää ole ollenkaan sellaisia oikeita talvia kuin lapsuudessa. Vaikka täällä lounaassa ei tule läheskään sellaisia loskalumimääriä kuin siellä teillä etelärannikolla, niin ihan riittävästi harmia niistä meidän vähistä lumistakin aiheutuu. Kasvitkaan eivät ole saaneet enää moneen vuoteen kunnon lumisuojaa.
    Tänään meillä paistaa aurinko, aamulla oli pakkasta 3.5 astetta. Oikein mukava aamu. Voisi vaikka mennä pihallekin tänään. Meillä ei ole vielä ollenkaan verkotettu pihan puita, viimeistään ensi viikonloppuna pitää sekin homma hoitaa, vaikka aika vähän meillä pupujusseja liikkuu. Johtuu varmaan kissoistakin osittain. Ja nyt kun sanoin näin, niin sitten tietysti huomenna aamulla on joku ihanuuspuuni pistelty poskeen!
    Syksyisten sade- ja loskapäivien varalle ollaan kehitetty paljon mukavaa sisäpuuhaa, Mummun Pilkkumin ja joulumyyjäisten valmisteluissa saa ajan hyvin kulumaan ja vielä kun meillä on niin mukava porukka, aina on kiva puuhailla yhdessä.
    Kissa- ja kutomisterapia ovat silti ihan parasta terapiaa, jos talvi kuitekin alkaa ahdistaa.
    Toivotaan, että tuo auringonpaiste tulisi tänään teillekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eilen oli täälläkin upean aurinkoinen päivä, josta tosin pääsin nauttimaan vain ikkunasta katsoen.
      Toivottavasti puput eivät ehdi napsia sinun puitasi ja saat ne verkotettua ajoissa. Meillä puput temmeltävät, vaikka pihassa liikkuu tällä hetkellä parikin vierasta kissaa. Eilen illan pimeydessä yksi kissa hyppäsi olkkarin ikkunalaudalle tuijottamaan sisälle ja tuntui hassulta katsella ihan Juuson näköistä kissaa lasin läpi samalla, kun Juuso nukkui kyljessä kiinni sohvalla.
      Sinulla taitaa nyt olla kiireisimmät ajat Pilkkumin merkeissä meneillään. Ihania herkkuja päästään varmaan taas virtuaalisesti kuolaamaan.
      Mukavia marraskuun päiviä sinne Suvikumpuun, ihan kaikille!

      Poista
  3. Minulla on vähän samanmoisia ajatuksia. Tykkään vuodenaikojen vaihtelusta, mutta pelkään että talvi ei taaskaan ole oikea talvi.
    Nauratti vähän mitä kirjoitit talventörröttäjistä, kun ne ei kuitenkaan törrötä ;) Niinhän se on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen viime aikoina ollut vakaasti sitä mieltä, että kaikki kauniit ja lumiset talventörröttäjäkuvat ovat joko manipuloitu tai sitten kasvit kuvattu pitkällisen pakastuksen jäljiltä.

      Poista
  4. Mikään ei ole niin kuin ennen ,vuodenajat ja säät ovat niin kummiksi muuttuneet. Ei kiva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri uutisissa kerrottiin, että lokakuu oli yksi kaikkien aikojen sateisimmista Nuuksion alueella. Asumme tässä Nuuksion kupeessa, joten märältä tuntui täälläkin.

      Poista
  5. Täällä taas ei masenna sade, ei kaamos, suorastaan odotan aikaa, jotta voin käpristyä sisään ja tehdä muuta luovaa työtä. Between, sinullakin on tuo sujuva kirjoittamisen lahja, antaahan sekin sisältöä elämään. Ja kissat rauhoittavat. Hyvää talven tuloa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse asiassa minulla harvoin aika tulee pitkäksi. Pikemminkin mielenkiintoista tekemistä olisi niin paljon, ettei millään kaikkea edes ehdi. Joskus pitkien sadekausien aikana tulee vain niin hirvittävä raittiin ilman ja liikunnan tarve, että sisällä olemiseen tuskastuu.
      Kiitos, talvi tulee tännekin, ainakin jonkunlainen. Juuson kanssa nautiskellaan sohvalla. Mukavaa marraskuuta sinulle!

      Poista
  6. Joskus kaikilla on päiviä, jolloin tympii enemmän kuin naurattaa. Mutta onneksi niitä päiviä ei ole joka päivä <3 Itsekään en ole ollenkaan ihastunut märkään, kylmään pimeyteen. Hyi yök!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, välillä tympii, mutta onneksi ei kovin usein, eikä kerralla pitkään. Maanantai toi jo muutoksen tilanteeseen.
      Mukavaa marraskuuta sinulle!

      Poista
  7. Tänään täällä on aurinkoista, toivottavasti sielläkin <3 On käyty kaupungissa, ruokailussaja kotona lenkillä. Mua harmittaa eniten se kun kesät ei taida olla enää kunnollisia...jos ei talvetkaan...mutta en olekaan niin lumen rakastaja...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eilen olikin hieno päivä. Sellaisia lisää, toivotaan. Hurjaa vauhtia tämä aika kyllä kuluu, sillä tänään alkoi jo marraskuu. Siispä mukavaa marraskuuta sinullekin!

      Poista
  8. Synkkiä lauseita tekisi minunkin suustani (sormistani)säästä päästää, mutta olen nollannut nuppini loka/marraskuuksi ja tuumaan: olkoon!
    Menneinä talvina minunkin pihassani oli paljon talventörröttäjiä ja ne pysyivät kuvauksellisina kevääseen asti. Etenkin piiskupuskat olivat koko talvet "pystyssä päin" .Viime vuosina ei enää minkäänlaiset perennat ole lumen joukosta ilonamme näkyneet. Mihin nämä säätilat oikein tähtäävät, kysyn vain. Iloitaan nyt kuitenkin pilkkopimeästä, sitä ei kuitenkaan loputtomiin kestä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viikonloppuna pääsi synkkyys valtaamaan mielen, mutta se meni menojaan. Kohta lähden sytyttämään pari kynttilää ulos. Niillä saa oivallisesti pimeyttä karkotettua.
      Mukavaa marraskuuta sinulle!

      Poista
  9. Toivottavasti ruusuorapihlajasi selviää! Nämä loskakelit eivät ole minunkaan mieleeni. Itse harmittelin, kun lunta ja räntää satoi. Lapset olivat kuitenkin tuosta niin innoissaan, että kuravaatteet päällä sitä sitten pihalle lähdettiin ja kyllä siinä lumi(loska)leikkien myötä omakin harmitus lopulta hävisi. Hyvää alkavaa marraskuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapset osaavat nauttia lumesta, oli se millaista tahansa. Pitää varmaan seuraavan lumikelin saapuessa käydä lainaamassa naapurin lapsenlapsia. Kyllä aikuisillekin välillä tekisi hyvää heittäytyä lasten lailla lumeen. Naurua ja iloa piisaa, kokeiltu on.
      Mukavaa marraskuuta sinulle!

      Poista
  10. Täällä meillä etenkin aamupäivä oli ihanan aurinkoinen ja kuiva. Tuuli tosin puhalteli pohjoisesta melko navakasti.
    Olen kerran kokeillut tuorekelmun toimivuutta repeytyneen kääpiösinikuusen oksan pahaan repeämään, joka vioitti osin myös itse perusrunkoa. Kiersin rungon ja repeytyneen oksan ympärille tiiviisti muutaman kerroksen tuorekelmua. Toimi paremmin kuin hyvin ja esti oksan ja rungon kuivumisen. Miten mahtaisi toimia tapauksessasi tähän aikaan vuodesta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kelmuvinkistä! Luin siitä kerran fb:n puutarharyhmässä. Siellä kelmuttamiseen suhtauduttaan sekä myönteisesti että kielteisesti. Oksaa en enää pystynyt pelastamaan, sillä se oli millin kuorenpätkän varassa ja putosi heti siihen koskettuani. Täytyy nyt vain toivoa, että puu ylipäätään selviää, sillä repeytymä on kyllä aika paha.

      Poista
  11. Mie tykkeen kaikista vuodenajoista! Tein eilen lumiukon! Tänne rytkäs lunta nyt aikamoiset miärät, varmaan kakskymmentä sentii. Kaikki työt jäi vähän kesken, tännään suatiin omenapuut verkottanneeks, ja käytiin viimesen kerran tältä syksyltä rantasaunassa, Pekka otti jo vespumpun pois kun pakkasta on luvassa! Onhan nää siät muuttuneet, toivottavasti vielä sulas lumet ja tulis kunnon talavenpohja. loskakelit ei oo mukavii. Meillä pätki sähköjä viimeyönä monta kertoo, lunta tippu varmaan langoille! Toivotaan jotta ruusuorapihlaja selevivää , harmi kun repes oksa, se on kaunis kukkiessaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lumiukon olisikin voinut tehdä. Harmi, etten tajunnut. Niin paljon lunta tännekin satoi, että lumiukkoon olisi hyvin riittänyt materiaalia. Ja sähkökin meni, kuten aina, kun on isompi lumimyräkkä.
      Ruusuorapihlaja on tosi kaunis kukkiessaan, joten toivon hartaasti omani selviytyvän.
      Mukavaa marraskuuta sinulle!

      Poista
  12. Talven törröttäjät olisivat kaunis juttu, mutta samalla tavalla olen niihin pettynyt. Ne painuvat maahan ja keväällä ovat maan peittona ikävästi. Ihmettelen kuvia kauniista ja koristeellisista lumesta kohoavista kukkavarsista. Nyt leikkaan mielummin kaikki pois ja se on kevättä varten valmista.
    Marraskuussa tulee onneksi lupa jättää puutarha lepoon. Toisaalta on hyvä latautua muilla asioilla, jotta into putarhailuun pääsee kevääksi nousemaan. Nyt voi jättää taakseen kaikki mokat ja epäonnistumiset ja aloittaa puhtaalta sivulta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sen verran täällä on lumista ja loskaista ja aamuisin pakkastakin, että nyt voi tosiaan puutarhan hetkeksi unohtaa. Ehkä sentään muutaman siemenen vien ulos kylmäkäsittelyyn, kunhan kerkeän.
      Minäkin leikkaan valtaosasn perennoista, mutta nykyisin ripottelen ne silppuna kukkapenkkeihin antamaan suojaa kasveille. Keväällä laitan multaa päälle ja sinne maatuvat.
      Mukavaa marraskuuta sinulle!

      Poista
  13. Tämä tämän alkutalven ensilumi tuli aika rytinällä ja jälki on sen näköistä. Ihan totta, ei voi puhua törröttäjistä vaan lumen alle litsatuista kasveista, puista ja pensaista.
    Tänään yritin auttaa Sointu ruusuani raskaan taakan alta. Meillä täällä on vielä paikoin lunta ja nyt pakkasta melkein neljä astetta.
    Mutta marraskuun jälkeen tulee joulukuu ja joulu, mukava juttu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruusuja minäkin kävin auttamassa ylös. Ne eivät näköjään kovin helposti katkea, kun niiden varret ovat aika joustavia.
      Joulu lähestyy hurjaa vauhtia. Eilen kaupassa käydessäni se oli jo voimakkaasti esillä monin tavoin.
      Mukavaa marraskuuta sinulle!

      Poista
  14. Noin paljon raskasta lunta ei kaakossa ole vielä nähtykään, että oksien painoa haittaisi, voi, voi ruusuorapihlajaasi! Täytyy edetä päivä kerrallaan, tänään meillä paistoi aurinko ja huomisellekin on luvattu kaunista säätä - johan noilla jaksaa koko loppukuun:) Minut pitää pinnalla joulun odotus, virittelen valoja ja hiippailen hämärässä, en yritäkään jaksaa ulkona märässä. Mutta ymmärrän niin hyvin, että tosisille meistä tämä märkä kaamos voi olla jopa ylipääsemätön juttu, siksi siitä ei saa laskea leikkiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harva se talvi tykkylunta sataa, mutta nyt se tuli kovin aikaisin ja ihan sulaan maahan. Löysin maanantaina lisääkin kasvituhoja, mutta ne eivät onneksi harmita yhtä paljon, kuin tuo ruusuorapihlaja.
      Valoilla saa mukavasti iloa pimeyteen. Niitä pitääkin ryhtyä virittelemään. Tänään aloitan sytyttämällä kohta kynttilöitä terassille.
      Mukavaa marraskuuta sinulle Sirkku!

      Poista
  15. Meillä oli ilima tänää ku linnun maitua, syksyä parhaimmillaan. Toista oli pyhänä, hyi olokohon mikä keli! Mä jätän 99,9% kasviista penkkiihi ja laitan silimät kiinni. Kestän sotkuuset näkymät, koska toivon varsien antavan kasviille suajaa. Täälä voi kuitenki olla pakkaasta aika lailla, iliman lunta.
    Puutarhakauren jäläkihi teen yleensä ensi navetas kaikki rästityät ja sitte pitääki ruveta laittamahan tupaa eres jonkullaasehen siivoho. Sitte onki jo joulu.....ja kevät :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen viime aikoina silpunnut perennat ja kipannut silpun takaisin kukkapenkkeihin. Näin ne antavat suojaa talven aikana ja keväällä ripottelen päälle multaa sen verran, ettei ihan karmealta näytä. Silppu maatuu nopeasti ja parantaa kukkapenkkien maata. Lumen tuomaan suojaan ei enää voi varautua, kun lunta ei välttämättä kunnolla tule.
      Talvi onkin hyvää aikaa tehdä sisähommia. Minulla olisi varaston maalaus ja järjestäminen listalla.
      Mukavaa marraskuuta sinulle!

      Poista
  16. Talven odottaminen käy työstä. Toisaalta toivon valkoisen hunnun peittävän pysyvästi maan, ja samalla suojaavan kasvit. Saahan sitä toivoa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saa toivoa, ilman muuta! Itse asiassa minäkin ottaisin mieluummin valkean lumihunnun, sillä ei se kevät ja kesä tule yhtään sen nopeammin, vaikka talvi olisi minkälainen. Mieluummin sentään valkea ja valoisa, kuin märkä ja pimeä.
      Mukavaa marraskuuta sinulle!

      Poista
  17. Kauniita kuvia olet ottanut♥ Täälläkin kovasti toivotaan että jos/kun talvi tulee niin olisi sellainen kunnollinen..ei nyt tarvitse pakkasta olla kamalasti, mutta niin että lumi pysyy maassa ja sitä lunta voisi tulla kohtuudella:) Äkkiä tämä syys-talvi aikakin sujahtaa ja kohta taas ollaan keväässä..Toivotaan että puutarhassa kaikki selviää talven yli! Mukavaa alkanutta marraskuuta sinne♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä sellainen valkea lumikerros olisi paljon parempi, kuin pimeys ja märkyys. Valitettavasti täällä etelärannikolla lumiset talvet alkavat olla harvinaisuus.
      Aika menee tosiaan hurjaa vauhtia ja nyt on jo marraskuu. Mukavaa marraskuuta siis sinullekin!

      Poista
  18. Olisikin ihanaa, jos kaikki vuodenajat olisivat sellaisia kuin niiden KUULUISI olla: esim. talvella pakkasta ja lunta ja kesällä aurinkoista ja lämmintä. Mutta ovat aika pahasti sekoittuneet. Silti:olen neljän vuoden ajan ihminen ihan täysin. Hyvää marraskuun alkua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilmastomuutos hämärtää vuodenaikojen rajoja. Yhä enemmän on vesisateita ja harmautta. Kunpa olisikin lumista ja valoistaa.
      Aika menee hurjaa vauhtia ja nyt on jo marraskuu. Mukavaa marraskuuta siis sinullekin!

      Poista
  19. Tekipä tykkylumi ikävää jälkeä! Talven kaveri en ole minäkään, mutta muuten täällä kotikonnuilla on mukava asustella - ei minua pimeyskään haittaa. Märkä, kylmä ja liukkaus eivät ole minun mieleeni ollenkaan. Valkoinen peittävät lumivaippa olisi mukava kasveille kyllä, saa nähdä milainen talvi tulee. Pihahommiin kaipaisin vielä. Aika kulkee sellaista vauhtia ja viikossa maanantai ja perjantai lyövät kättä, pian on kevät jälleen ja päässä hurisee mukavat ajatukset :D

    Oikein mukavaa marraskuuta ystäväni!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lumista ja valkeaa talvea minäkin toivon, sillä ei se kevät yhtään sen nopeammin saavu, vaikka säät olisivat millaisia. Onhan tässä oma jännityksensä, kun aina saa veikkailla, millainen talvi tai kesä kulloinkin tulee.
      Saitko muuten valkosipulit maahan? Kävin maanantaina kääntämässä valkosipuleille tarkoitetun viljelylaatikon mullan ja totesin sen olevan täysin sulaa. Ukkokulta istutti sitten sipulit, joten siltäkin osin homma on hoidossa. Toivottavasti myös teillä.
      Kävin tänään kynttilävaraston läpikäytyä ja päätin polttaa lukuisat ylimääräiset kynttilät ulkolyhdyssä. Ilta jo hämärtyy, joten lähden sytyttämään niitä kynttilöitä.
      Mukavaa marraskuuta sinulle!

      Poista
  20. Toivon sinulle vielä aikalisän syksyyn, mutta toivon, että täällä lumet pysyisivät jo maassa. Nyt on niin kaunista, kun maa on valkeana ja ilma pakkasella. Jos lämpimät kelit tulevat, lumet sulaa kuitenkin hetkessä ja sitten täälläkin on harmaanruskeaa ja ankeaa. Onneksi elämässä on muita ilonaiheita silloin, kun sää ei niitä suo! Mukavaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuiva keli olisi mukavaa, vaikka olisi lämmintäkin. Onneksi erilaisilla valoilla saa iloa pimeyteen.
      Elämässä on paljonkin ilonaiheita ja sää on loppujen lopuksi aika pienessä roolissa.
      Mukavaa marraskuuta sinulle!

      Poista
  21. Meilläkin tykkylumi katkaisi vanhasta katajasta suuren oksan :( Onneksi välillä aurinkokin paistaa kirkkaansiniseltä taivaalta ja kevättä kohti mennään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, miten toiveikkaasti sanottu: kevättä kohti mennään. Totta tosiaan, niin mennään ja hurjaa vauhtia.
      Harmillinen tykkylumionbnettomuus teilläkin. Puiden kohdalla oksavauriot harmittavat erityisen paljon, mutta eiköhän niistäkin yli päästä.
      Mukavaa marraskuuta sinulle!

      Poista
  22. Jossain säätiedotuksessa lupailtiin viikonlopuksi +8 asteen lämpötiloja ja kuivaa. Toivossa on hyvä elää :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä tuo äsken katsottu telkun säätiedotus näytti aika lämmintä viikonlopulle. Luultavasti se on lyhytaikaista, kun sentään ollaan jo marraskuussa.
      Mukavaa viikonloppua sinulle!

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!