Olgaa, piirakkaa ja jämälankasukkaa

Kaikki himokutojat tietävät, miten innostavaa on aloittaa uusi neule uudesta kerästä. Yhtäkkiä sitten huomaa, kuinka korit ja pussit on pullollaan pieniä jämälankakeriä. Olen tyhjentänyt päätäni ideoista ja varastopussukkaa pikkukeristä tekemällä muiden töiden välissä jämälankasukkia. Kun erilaisia raita- ja liukuvärjättyjä lankoja yhdistää yksiväriseen resoriin ja kantapäähän, saa tulokseksi piristäviä sukkia.

Kruunu Vuokko Puutarhan Lumo -blogista teki upeat konttineulesukat. Olen kyseistä mallia pitkään katsellut sillä silmällä ja Kruunu Vuokon postauksen jälkeen olin jo aikeissa niitä aloittaakin. Selasin ohjeita ja tapitin youtube-videota kerta toisensa jälkeen. Näytti yksinkertaiselta toisen tekemänä, mutta omissa käsissä meni tuherrukseksi. Päätin siirtää oman konttineuleopetteluni vähän edemmäs ja tein perinteiset piirakat.

Piirakka-malli on helppo ja nätti. Kauneinta se on minusta yksivärisestä langasta toteutettuna. Jossain vaiheessa voisin tehdä piirakat myös polvisukkina.

Myös Olga on monelle tuttu malli. Sekin on helppo ja malliin sopii myös raitalanka. Nyt käytin Novitan 7veikan Jouluaatto-lankaa, jota löytyi yksi kerä laatikosta. Jalkaosassa kudoin mallineuleen vain jalan päälle eli 2. ja 3. puikoilla. Kantapään kudoin ristiinvahvennettuna. Kärkikavennukset nauhakavennuksena. Neuleessa 48 silmukkaa eli 12 silmukkaa per puikko.

Olga-mallineule (kuudella jaollinen):
 
Neulo alkuun kaksi kerrosta nurjaa. Sen jälkeen toista kahta kerrosta seuraavasti:
1. krs: *2 oikein takareunasta yhteen, 3 s oikein, lk, 2 s oikein, lk, 3 s oikein, 2 oikein yhteen* (toista *-* koko kerros). 
2. krs: kaikki oikein.

Halusin kokeilla, miltä Olga-neule näyttää polvisukassa. Käytin resoriin ja jalkaosaan beigen sävyistä 7veikan Eeroa ja mallineuleosuuteen 7veikan Multiraidan sävyä 883 Leipuri. Varressa on 64 silmukkaa eli 16 silmukkaa per puikko. 

Mallineuleen tein sukan eteen 2. ja 3. puikoilla siten, että kudoin 2. puikon alussa 4 silmukkaa oikein ja samoin 3. puikon lopussa 4 silmukkaa oikein, jolloin kuuden silmukan mallineule sijoittui sukan keskelle oikeiden silmukoiden väliin. Kavensin varressa kolme kertaa siten, että mallineuleessa sijoitin kavennukset 2. puikon alussa ja 3. puikon lopussa olevilla mallineuleeseen varsinaisesti kuulumattomille oikeille silmukoille. Tällöin itse kuvio säilyi muuttumattomana koko varren ajan.

Käsityökorissa ei ollut ainuttakaan muovista tai muutakaan kavennusmerkkiä. Niinpä pujotin kirkkaan värisen langanpätkän osoittamaan kutakin kavennusriviä. Kavennusmerkit eivät ole tarpeen, mikäli kutoo molempia sukkia vaihe vaiheelta samanaikaisesti. Joskus teen niin, mutta nyt kudoin ensin yhden sukan valmiiksi ja aloitin vasta sitten toisen. Kavennusmerkkeinä käyttämäni langat oli helppo vetää pois sukan valmistuttua.

Viimeisen kavennuksen tein nilkan resorissa, jolloin kantalappua aloittaessani puikkoa kohden jäi 12 silmukkaa. Kantalapun reunoilla kavensin siten, että jalkaosaa aloittaessani 1. ja 4. puikoilla (jalan pohja) oli 13 silmukkaa ja 2. ja 3. puikoilla 12 silmukkaa.

Kun kaksiin edellisiin sukkiin olin tehnyt ristiinvahvennetun kantapään, en edes huomannut, että näihin polvareihin tuli samanlainen. Se on nätti ja sopii näihinkin ihan hyvin.

Facebookin Voihan villasukkaryhmässä olen ihaillut Niina Laitisen upeita sukkamalleja. Soulmates-sukka on toiveissa, mutta en ole saanut ostettua sen ohjetta. Huomasin, että Niina Laitisella on oma Niina Laitinen designs -verkkosivunsa, josta voi hänen mallejaan ja sukkakalenterejaan ostaa. Sukkaryhmissä kohistaan myös Niina Laitisen uudesta Villasukkien vuosi -mallikirjasta ja sen sitten tilasin kirjakaupasta.

Aika herkullisia ohjeita, mitä nyt ensisilmäyksellä olen ehtinyt katsoa. Mukavia haasteita edessä niin paljon, ettei välillä tiedä, mistä aloittaisi. Joskus mielessä vilahtaa, että olisi toki kiva kutoa muutakin, kuin vain sukkia. Ei taida yksi elämä kaikkeen mielenkiintoiseen riittää, mutta tehdään se, mikä ehditään. Ilman paineita.