Sivut

keskiviikko 28. helmikuuta 2018

Piian kanssa pakkasessa


Voi hyvä tavaton tuon piian kanssa! Lähes 17 vuoden koulutuksellakaan se ei ole oppinut ymmärtämään, ettei kissojen paikka ole pakkasen huurtamalla pihamaalla. Saikohan se jonkun aktiivisuuskohtauksen vai päättikö kenties kokonaan muuttaa elämänsä suuntaa - kissaa ulkoiluttamalla?


Nyt se kulkee perässäni musta kameranmöhkäle käsissään ja komentaa pysymään paikallaan. Poseerattava muka, höh. Tasan tarkkaan en sen käskyjä noudata. Tämä kissa kulkee omia polkujaan. Nyt ja ikuisesti.


Ei kuulemma ole kuin -10 pakkasta. Tassuttelisi itse paljailla varpaillaan, jos sellainen mukamas on niin mukavaa. Vietävä, miten näitä tassuja palelee. Kuvitteleeko tuo piika, että minä olen joku sirkuskissa, joka kykenee pitämään kaikki neljä tassua yhtäaikaa ilmassa? 


Nyt mamma, hippulat vinkuen sisälle sieltä! Minä olen jo menossa. Ovi auki ja ruokakuppi täyteen. Johan tässä on riittävästi ulkoiltu. Ja jos pakkasessa pihalla pällistely tuntuu niin mukavalta, niin piika on hyvä ja tekee sitä itsekseen. Ei siihen kissaseuraa tarvita.


Ei se piika tajunnut. Mitä ihmettä nyt teen? Polkuanturat on ihan jäässä ja nälkä kurnii vatsassa. Olisi niin mukavaa kellahtaa ikkunalaudalle patterin päälle lämmittelemään. Siinä torkkujen lomassa voi välillä tsekata tinttitilanne ja muksahtaa taas takaisin lentävistä paisteista unia katselemaan. 

Eipä näy tieremppamiehiäkään. Niiltä olisin voinut naukua hätäapua. Kyllä tätä voi jo kutsua heittellejätöksi. Pitäisiköhän tehdä valitus EU:n kissojenoikeustuomioistuimeen? Ai, sellaista tuomioistuinta ei vielä ole. Johan on sitten aika perustaa. Kyllä ne siellä Brysselissä ymmärtää, ettei pakkasilma ole kotikissalle suotava oleskeluympäristö.


Ei se piian kutale kuule tai sitten ei ole kuulevinaan. Vai onko piialta mennyt ymmärrys täysin? Kissojen ymmärrys. Jospa tepastelen sen edellä kotiovea kohti. Ehkä se sitten tajuaisi lähteä seuraamaan ja avaisi sen hiivatin oven.... Anteeksi voimasanat, mutta johan tässä pinna palaa fiksummaltakin kissalta.

Tämä temppu saattaa tepsiä. En suostu näyttämään naamaani kameralle. Ei se piika kauaa jaksa pelkkää takaprofiilia kuvata. 


Haa, se toimii! Jo loppui kameralla tähtäily ja pääsen vihdoin sisälle. Johan tässä vartti ehdittiin pihalla pyöriäkin. Ei myyriä, ei hiiriä. Tintitkin suhahtivat lentoon, kun niitä lähestyin. Yes, meinaan maistella muutaman suupalasen pussiruokaa ja sitten vilkkaasti sohvakaiteen yli ikkunalaudalle.


Mikä onni ja autuus päästä vakiopaikalle nauttimaan lokoisesta kotikissan elämästä. Alla hohkaa patteri ja selkäkarvoja hivelee ikkunan takana talvinen aurinko. Takassakin rätisee tuli iloisesti, joten kaipaamaani lämpöä riittää joka suunnasta. 


Tämän postauksen tein pari päivää sitten ajastettavaksi. Eilen, tiistaina, Juuso alkoi aristaa oikeaa takajalkaansa. Katsoin parhaaksi viedä kissa eläinlääkäriin. Mitään murtumia ei jalasta onneksi löynyt ja lääkäri arvioi ontumisen syyksi venähdyksen ja nivelrikon. Juuso sai kolmen päivän kipulääkekuurin ja nesteytyksen, sillä kipulääke rasittaa vanhan kissan munuaisia. Mikäli ontuminen ei parane, viikon päästä otetaan röntgenkuva. Nivelrikkoa ryhdytään hoitamaan neljästi viikon välein annettavalla pistoksella. 

Tämä lääkärireissu maksoi 455 euroa. Illalla eläinlääkäristä lähtiessäni en edes huomannut kysyä, mitä pistoshoito tulee maksamaan. Ja vielä on jokakeväiseen tapaan hoidettava Juuson hampaat ja rokotukset, joiden aika on sitten, kun akuutit ongelmat on selätetty. 

Juuso ikkunalaudalla ulkoapäin kuvattuna

Juusosta on vanhemmiten tullut uskomattoman hellyydenkipeä. Se haluaa olla lähellä minua ja iltaisin sen on ehdottomasti päästävä viereeni nukkumaan. Usein se kuitenkin lähtee jossain vaiheessa yötä muualle. Nyt heräsin siihen, että tuntui, kuin kissa ei olisi nukahtamiseni jälkeen liikkunut laisinkaan. Yleensä se kurnahtaa, kun kosketan sitä sen ollessa unessa. Nyt ei niin tapahtunut, mutta oli se ihan lämmin ja hengitti rauhallisesti. Ilmeisesti eilinen lääkärireissu tutkimuksineen ja hoitoineen ja lääkitys väsytti Juusoa ja se nukkuu nyt raskaammin.

Juusoa ennen eläinlääkärissä oli 21-vuotias kissa viimeisellä käynnillään. Juuson elämä on selvästi kääntymässä iltapuolelle, mutta voi meillä vielä olla Juuson kanssa jokunen yhteinen vuosi edessä.


Pitäkää itsenne lämpiminä, kyllä se kevät sieltä tulee!
Toivottelevat Juuso ja piikansa Between!

57 kommenttia:

  1. Kiva postaus ja kyllä se nivelrikko vaivaa täälläkin on molemmat kädet ja jalat ja lonkat, mutta jännä kun kissoja hoidetaan pistoksilla .Itsekkin olen liikkunut ulkona vähän muutaman päivän ajan, juuri samasta syystä kuin kisusi. Me olemme jo molemmat vanhoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole aiemmin kuullut tällaisesta pistoshoidosta. Tosin eipä kissan nivelrikko ole muutenkaan ollut ajankohtainen aihe. Itselläni on lievä nivelrikko sormissa. Lääkäri kehotti sen todetessaan kehittämään jonkun nivelten liikkuvuutta ylläpitävän harrastuksen. Aloin kutomaan ja siitä näyttää olevan apua. Sormet ovat olleet hyvässä kunnossa.

      Poista
  2. Voi Juusoa, toivottvasti tassu paranee!

    Meillä Rikun tassut palelevat näillä pakkasilla, mutta se ei älyä suunnata sisälle päin, vaan ryhtyy makaamaan maassa ja nuolemaan palelevaa tassua. Sitten murjotetaan, kun pitää lähteä kotia päin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuson jalka tuntuu jo olevan paremmassa kunnossa. Ilmeisesti kipulääke tehoaa.
      Onneksi Riku on pienikokoinen koira ja emäntä voi napata sen kainaloonsa. Ehkä se kuuluukin Rikun taktiikkaan.

      Poista
  3. Voi Juuso ymmärrän hyvin, ettei tuo ulkoilu pakkasella ole niin nautinnollista. Onneksi pääsit sisälle lämpimään. Luulen, ettei tuo piikasikaan niin noista pakkasista välitä, kun miettii puutarhaansa.
    Tuo nivelrikko on kurja tauti, niin ihmiselle kuin eläimellekin. Toivottavasti pistokset auttavat ja saat nauttia vielä pitkään lokoisia kissanpäiviä! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piika on monen monena päivänä katsellut upeaa auringonpaistetta, mutta kiireiden ja kylmyyden vuoksi ei ole juurikaan pihalla tullut tepasteltua.
      Jännää, miten samanlaisia sairauksia on niin ihmisillä kuin eläimilläkin.

      Poista
  4. Oon Juuso sun kans täysin samaa miältä. Tuanne pakkaasehen on aiva turha mennä ittiänsä palelluttamahan. Sisällä lämpööses on nii palio mukavempaa. Toivottavasti kivut paranis tai ainaki vähenis kevään kulues, auringonvalon ja lämmön lisääntyes :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole piika nyt minua pihalle vienyt, kun ei taida siellä itsekään tarkentua. Lattialla auringonläikässä on mukavampi köllötellä, tai patterin päällä.

      Poista
  5. Oi!
    Ihana postaus!❤️
    Juuso on kyllä ihana kissa.

    Hyvää pakkasviikkoa sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuso ja piikansa kiittävät!
      Pakkasta tosiaan piisaa, vaan kyllä on ulkona kaunistakin.
      Mukavaa maaliskuun alkua sinulle!

      Poista
  6. Voi Juuso, kunnollista palveluskuntaa on niin vaikea saada! Toivottavasti piika nyt tajusi, kun kuvauspalkkion sijaan sai lääkärilaskun. - Peppi ja Ninni / Ananasaika-blogi, viiksivallujen viikonloppu

    Rapsutuksia Juusolle! Edelliset kissani olivat 17- ja 20-vuotiaita; nämä kaksi nyt kymmenisen. - Anna-Ananas

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piika on ollut viime päivinä erittäin palvelualtis, joten pieni koulutus taisi mennä perille.
      10-vuotias kissa on vielä hyvissä voimissa. Täytyypä tulla vilkaisemaan, millaisista veijareista on kyse. Rapsutuksia heillekin!

      Poista
  7. Ihana Juuso! Ei meilläkään ole paljoa kissat nyt ulkona käyneet...eikä mikään ihme...en minäkään sinne halua :) Jos ei nyt paistava aurinko sitä lämpötilaa reippaasti nosta. Paranemista Juusolle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika hyvin aurinko näyttää päivällä lämmittävän, mutta yöt ovat hyytävän kylmiä. Tänäkin aamuna mittari näytti -20 astetta. Kovin paljon lämpimämpää ei ole luvassa, mutta komea auringonpaiste kyllä tuntuu upealta.

      Poista
  8. Kevät koittaa Juusollekin, ja lämpimässä on vanhoja niveliä mukavampi ulkoiluttaa. Onneksi pakkaskaudelle näkyy jo helpotusta, ja aurinko lämmittää aina vain voimallisemmin. Vanhuuttaan ihmisetkin tulevat kylmänaroiksi, ja lämmin ei luita riko vanhan sanonnan mukaan. Lämpimiä loikoiluita Juusolle - toivottavasti piikit auttavat kolotuksiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se kevät alkaa olla käsillä, vaikka mittariin vilkaistuna ei siltä tunnukaan. Uutisissa kerrottiin juuri, että Korkeasaaren karhut ovat jo heränneet.
      Nivelrikko on jo omissakin sormissa, joten voin tarjota Juusolle vertaistukea. Jalkaansa se ei enää onnu yhtä voimakkaasti.

      Poista
  9. Voi Juuso, onneksi pääsit pian takaisin lämpimään! Tuo sinun upea turkkisi antaa olettaa, että noin pehmoista kissaa ei voi paleltaa, mutta onneksi teit selkeästi tahtosi selväksi <3.

    Onpa hurja eläinlääkärilasku :(. Toivotaan että mahdolliset kivut häviävät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "En minä niin kovin kylmissäni ollut, mutta inhottavaa laskea hienot polkuanturat jääkylmälle hangelle. Piikaa pitää kouluttaa vielä vanhoilla päivilläkin."

      Arvasin, ettei meidän kylän eläinlääkäriltä halvalla kotiuduta.

      Poista
  10. Voi pikkuinen, eikö se piika millään tahtonut ymmärtää, ettei pakkasessa ole kisuvaarin paikka ollenkaan vaan sisällä lämpimässä. Harmillista, että tassu on kipeä. Nivelrikko ei ole mikään kiva sairaus, kolottaa ennen ikäviä ilmoja varsinkin. Toivottavasti kipu helpottaa ja että pistokset olisivat edullisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikä lie aivonytkähdys piialle tuli, kun minua pakkasilmassa yritti ulkoiluttaa. Nyt piika on saatu taas ruotuun ja minä kissa saan rauhassa makoilla sohvalla - paraatipaikalla.

      Juuson jalka tuntuu jo olevan paremmassa kunnossa. Ainakaan se ei enää juurikaan onnu sitä.

      Poista
  11. Vastaukset
    1. Miauu (tarkoittaa kiitos ihmisten kielellä)!
      - Juuso -
      Ja piikansa yhtyy Juuson kiitokseen.

      Poista
  12. Suloinen Juuso❤ Ei se niin ulkoilu pakkasella maistu:) Toivottavasti tassu paranee pian! Kaunista talvipäivää❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "No, sitähän minäkin yritin piialle selittää. Ihan heti ei mennyt perille, mutta lääkärireissun jälkeen palvelu on pelannut esimerkillisesti."

      Täällä on kerrassaan upean aurinkoinen talvipäivä. Mukavaa maaliskuuta sinullekin!

      Poista
  13. Voi sentään; eivät ole nämä kelit mitään kissanilmoja ollenkaan!
    Meillä Ruusa käy näillä ilmoilla sisävessassa, mutta muut eivät siihen alennu.
    Tosi pikaisesti hoituu toisten vessareissu, lähimpään hankeen yleensä :)
    Onhan se kissoilla sama kuin ihmisilläkin, vanhemmiten krempat lisääntyvät.
    Toivottavasti Juuson tassu saadaan oireettomaksi.
    Meillä Nipsulla todettiin joulun alla kilpirauhasen liikatoiminta, tämä saatiin kuntoon lääkkeillä, mutta nyt helmikuussa todettiin vielä karsinooma yläleuassa, sille ei voi tehdä mitään. Toistaiseksi Nipsu on vielä ihan normaalin oloinen, syö, käy ulkona, kehrää tyytyväisenä ja nukkuu. Eläinlääkärin kanssa sovittiin, että tarkkailen Nipsua, jos alkaa vaikuttaa, että hänellä on kipuja, olen elämäni vaikeimman päätöksen edessä. Olen jo kissoja ottaessani päättänyt, että en ole niin itsekäs, että he joutuisivat kärsimään kipuja sen takia, että en pysty heistä luopumaan. Mutta on tämä vaikeaa.....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, Nipsu-ressukkaa!
      Juuson kanssa eläinlääkäriin mennessä ajattelin, että jos vaiva on vakava ja sen hoitaminen vaatii useita käyntejä ja sitä myöten paksua kukkaroa, harkitsen eutanasiaa, kun Juusolla alkaa jo ikääkin olla. Sinne haihtuivat moiset ajatukset. Tosin vaiva oli luultua vähäisempi, mutta siitä huolimatta en yhtään pohtinut pistoshoidosta kieltäytymistä. Jossain se raja tietenkin kulkee, mutta ilmeisesti ei vielä tässä. Asiaa tuntemattoman ja kokemattoman on helppo sanoa, kuinka tulisi toimia. Päätös lemmikin elämän päättämisestä on todella vaikea.

      Poista
  14. Piika ei näköjään saa aina arvostusta. Toivottavasti Juuson jalka paranee. Hintalappu hoidolle on kyllä melkoinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä tapauksessa piika ei ollut arvostuksen väärti.
      Juuso jalka näyttää voivan nyt paremmin.
      Lisähintaa on vielä tulossa. Ei ihme, että parikin eläinlääkäriasemaa mainostaa, että maksut voi jaksottaa. Kaipa niihin sitten lisätään korot.

      Poista
  15. Juuso olet niin ihana! ♥
    Olihan tuo eläinlääkärireissu aika tyyris, mutta mitä ei emäntäsi teksi ihanan lemmikinsä eteen, siis nyt piti availla kukkaron nyörejä.
    Toivottavasti lääkitys auttaa ja lisähoitoja ei tarvita.
    Sinne teille toivottelemme oikein hyvää maaliskuuta ja aurinkoisia päiviä. ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eläinlääkärihintojen korkeus ei liene kenellekään lemmikinomistajalle uusi asia. Aina se kuitenkin kirpaisee, kun kassa kilahtaa.
      Kipulääkitys näyttää auttavan ja ontuminen on vähentynyt merkittävästi. Ilmeisesti röntgeniä ei tarvita, mikä helpottaa piian kukkaron tilannetta.

      Kiitos, samoin teille aurinkoisia päiviä ja mukavaa maaliskuun alkua.

      Poista
  16. Voi miten suloinen Juuso, harmillista tuo jalkakipu. Toivottavasti ulkoilusäät lämpiävät. Juuso pääsee "viihdyttämään" lintuja ja hiiriä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pari metsähiirtä näyttää asustavan leikkimökin alla, joten Juusolla on työmaa edessään, kunhan pakkaset lauhtuvat.
      Mukavaa maaliskuun alkua!

      Poista
  17. Minäkin Juuson kanssa samaa mieltä, tällä hetkellä paras paikka on lämmönlähteen äärellä äärellä.

    Sinulle ja Juusolle on Kevään merkit-haaste Pihapiian tontilla -blogissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauskaa, käynkin kurkkaamassa haastetta.
      Mukavaa maaliskuun alkua ja tulevaa viikonloppua sinulle!

      Poista
  18. Voi Juuso kun oot ihana! Toivottavasti tassu paranee pian ja ilmat lämpenevät kissalle sopivampiin lukemiin.

    Pieni viesti myös piialle. :) Blogissani on tosiaan ollut ongelmia feedien kanssa. Kiva, että jätit viestin aiheesta! Joulun aikoihin blogini feedit alkoivat takkuamaan bloggerissa. Blogini on WorldPress pohjalla ja sen blogger feedit tulivat sitä varten tekemäni bloggerblogin uudelleenohjauksen kautta. Uskoisin, että blogger on tehnyt joitain muutoksia koodiinsa, koska en enää saanut feedejä toimimaan, vaikka omassa blogissani en ole tehnyt mitään muutoksia. Päädyin poistamaan bloggerin blogin ja lukija-widgetin kokonaan, joten valitettavasti blogiani ei enää pysty seuraamaan suoraan bloggerin kautta. Blogger ei ole minulle alustana kovin tuttu, mutta luulisin että muitakin kuin blogger blogeja voi seurata kirjoittamalla blogin URL osoitteen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se kevät koittaa pian, niin kissalle kuin piiallekin.

      Kävinkin jo tsekkaamassa oman blogin asetuksissa, että URL-osoitteesi on kunnossa. Blogger muutti asetuksia viime vuonna ja sen myötä on saanut taas opetella uusia asioita ja veivata asetuksia. Eiköhän se tästä.

      Mukavaa maaliskuun alkua ja alkavaa viikonloppua sinulle!

      Poista
  19. Oi Juuso tiedän niin tuon tunteen kun varpaita palelee, sillä minulla on aina varpaat umpijäässä, jos ei ole villasukkia jalassa, sisälläkin. Jouluna päätin karaista itseäni ja kävelin paljain jaloin ulkosaunasta sisään, ihme ja kumma, eivät varpaat menneet umpijäähän, mutta kyllä villasukat sujahti äkkiä jalkaan.
    Toivottavasti vointisi paranee ja saat nauttia taas kevätauringosta, ei nämä pakkaset kauaa enää kestä. Suukko ja rapsutus sinulle Juuso ja terkkuja meidän kissoilta Taavilta, Leeviltä ja Nekulta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Oi, mukavaa saada kerralla noin monet terkut toisilta kissoilta. Kiitos ja kurnahdus!"

      Hui, aikamoista extreme-urheilua kävellä paljain varpain pakkaslumessa. Nuorempana tarkenin talvellakin ilman sukkia, enkä villasukkia laittanut koskaan jalkoihini. Nyt pitää villasukat olla jalassa aina sisälläkin ollessa. Varpaat tykkää lämpimästä.

      Poista
  20. Voi Juuso! 💓

    Meillä Lakritsa täyttää kohta 12 vuotta. Kyllä siinäkin ikä alkaa näkymään. Varsinkin näin pakkasilla ei menisi ulos. Pakko on kuitenkin kerran vuorokaudessa se pihalle laittaa, kun se ei käy hiekkalaatikolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuso ei aiemmin käynyt hiekkalaatikolla juuri koskaan. Vain äärimmäisessä hädässä, kun olimme poissa kotoa odotettua pidempään. Viimeisen vuoden aikana se on siirtynyt lähes kokonaan hiekkalaatikon käyttäjäksi. Metsän kaatuminen ja huhtikuusta jatkunut meteli ympäristössä ei ollut Juusolle mieleen ja se muutti tapojaan. Kunhan tässä vähän lämpiää, se varmaan taas silloin tällöin haluaa kiertää taloa ja silloin satunnaiset vessakäynnit onnistuvat pihallakin. Välillä se vielä pyytää ulos, mutta saattaa kääntyä ulko-ovelta samantien takaisin sisälle ja kipittää suoraan hiekkalaatikolle.

      Poista
  21. Kyllä eläimien tassuja nyt palelee! Minäkin koiran nyt aamulla nopeasti ulkoilutin. Turhia ei jääty haistelemaan. Kyllä eläimen läheisyys ja lämpö tuntuu mukavalle! Tänä aamunakin pidin koiraa sylissä aamukävelyltä tultuamme ja lehteä lukiessani. Molemmat nautittiin toistenmme lämmöstä siinä istuessamme!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa kuulla, että sinustakin eläimen sylissä pitäminen ja sen lämmön aistiminen tuntuu hyvältä. Yhteiset rapsutustuokiot ovat taatusti yhtä tärkeitä niin ihmiselle kuin eläimellekin.
      Mukavaa maaliskuun alkua sinulle!

      Poista
  22. Tassujahan se kissallakin kylymää näillä ilimoilla ja hangella kulukiissa. Toivottavasti helepottaa pistokset nivelrikkoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan todellakin pistosten auttavan. Jos kissan nivelrikko tuntuu vähänkin samalta, kuin ihmisen, en yhtään vähättele sen kipuja.
      Mukavaa maaliskuun alkua sinne Rannanpihalle!

      Poista
  23. Vastaukset
    1. "Miauu (eli kiitos ihmisen kielellä)!
      - Juuso -

      Mukavaa maaliskuun alkua sinulle!

      Poista
  24. Nyt kyllä pakkaset hieman koettelevat kissan tassuja ja eipä ihme että Juuso ei suuremmin perustanut kuvaussessiosta. Toivottavasti Juuso saa apua lääkityksestä ja voi taas nauttia lokoisista kissanpäivistä entiseen malliin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hölmö piika kuvitteli, että kissansa viitsisi seisoa poseerausasennossa pakkaslumella.
      Kipulääke näyttää auttaneen, mutta katsotaan, miten se pistoshoito toimii.
      Mukavaa maaliskuun alkua!

      Poista
  25. Olipas se virkistävä postaus. Toivottavasti se kevät kohta koittaa Juusolle ja myös piialle. Terveiset Juusolle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Kiitos ja kehräys sinulle Anneli!", sanoo Juuso

      Kevät koittaa meille kaikille. Maltetaan vain odottaa. Mukavia maaliskuun päiviä ja viikonloppua!

      Poista
  26. Kyllähän se meilläkin Iitan kanssa on melkoisia pikalenkkejä ;)
    Ihana postaus....toivottavasti kaikki Juusolla menee ihan hyvin. Itse koen ajoittain jo nyt surua että joskus joudun luopumaan Iitasta. Hän on mun ensimmäinen koira...Lapsuudessani mummon kanssa hautasin monet ankat ja kerran poljettu pari päivää sitten syntynyt karitsa kuoli syliini hellan lämmössä.
    Meillä korvessa oli vielä silloin aika vanhanaikasta menoa, mutta rikasta kaikkini niine eläimineen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eläin kuin eläin. Niihin kiintyy ja niistä tykkää, yleensä vielä täysin ehdoitta. Samoin niiden sairastumista ja kuolemaa suree.
      Surullisista eläinmuistoista huolimatta lapsuutesi kuulostaa onnelliselta ja todellakin rikkaalta.

      Poista
  27. Hauska ulkoilulenkki teillä :D Omistaja on ollut taas täysin kujalla, mutta onneksi kissa pitää huolen siitä, että järki pysyy talossa ;)
    Paljon hyviä kissanpäiviä teille! Loppukappaleita lukiessa meinasi nousta kyynel silmään. Mietin meidän 15-vuotiasta kissaherraa, jonka kunto oli menossa loppuvuonna jo hyvin huonoon suuntaan. Nyt ollaan lääkityksen avulla jatkoajalla ja kissa voi ainakin vielä hyvin. Arvostan suuresti näitä yhteisiä päiviä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuriton piika ansaitsee kissansa moitteet.
      Voi teidän kissaherraa. Toivotaan, että lääkitys tuo teille monta yhteistä hetkeä.

      Poista
  28. Voi Juusoa! Meidän Roope-rottweiler sai aikoinaan Carthtropen-pistoksia nivelrikkoon. Kyllä ne hetken auttoivat. Silityksiä Juusolle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taisi olla juuri noita Carthtropen-pistoksia, joita Juusollekin on tarkoitus antaa. Hyvä, jos auttoivat Roopea. Eläimet eivät juuri kipua valittele, joten jää ihmisen tehtäväksi huolehtia, etteivät koe kovin tuskia.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!