Sivut

lauantai 17. maaliskuuta 2018

Minne puput kadonneet?


Mennyt helmikuu tarjosi erinomaisia mahdollisuuksia eläinten jälkien tutkimiseen. Pakkanen ja sateettomuus ovat taanneet, että jäljet ovat olleet helposti nähtävissä. Lintujen ruokintapaikkojen alla ja läheisyydessä jälkiä alkaa olla niin paljon, ettei niistä ota tolkkua.


Tunnen huonosti erilaisia eläinten jälkiä. Jänisten jäljet ovat sentään tuttuja. Jänisten vakioreitit ovat aina kulkeneet tonttimme halki, ristiinrastiin. Viereisessä metsikössä jäniksillä on ollut tiukkaan tallatut polut, joita olemme kutsuneet pupujen moottoriteiksi. Vielä syksyllä näin useinkin isokokoisen rusakon loikkivan remppa-alueen halki kohti meidän kotitietä ja sieltä sitten naapurin pihan kautta takana olevaan isoon metsään. 


Viime aikoina jänisten jälkiä on ollut tavattoman vähän. Varmasti alapihan aitaaminen vaikutti jänisten kulkureitteihin, mutta ei se estä meidän pihamaalle pääsyä jäniksiltä. Yksi kaveri olikin viimein keksinyt tontin kulmauksen aukkopaikan ja kierrellyt puutarhassa tutkimassa. Se oli poistunut tuloreittiä, vaikka rinteen kautta se olisi helposti päässyt yläpihalle ja sieltä minne tahansa.


Kaadetun metsikön alueella ei nyt ole jänisten moottoritietä. Ei edes kyläpolkua. Joitakin jäniksenjälkiä ympäristöstä toki löytyy, mutta entisen kaltainen massavaellus tuntuu kadonneen tyystin. Ihan tässä tulee ikävä sitäkin rusakkoa, jonka miltei joka aamu näki vaeltavan kohti metsää. 


Uudenvuodenpäivänä löysin puoliksi kalutun jäniksen talomme päädystä. Silloin moni arveli ketun olleen asialla. Sittemmin mm. naapuri kertoi nähneensä ketun liikkuvan heidän pihallaan. Olisiko kettu karkoittanut jänikset muualle?


Joku veitikka on kokenut kotikiven esteeksi reitilleen ja loikkinut sen yli. Tahi tykännyt, että kiven päältä on hauska tähyillä vähän kauemmaksi. Kiven päällä oli rampattu sen verran tehokkaasti, etten jäljistä ymmärtänyt sitäkään vähää. Saattaapi olla orava tai kenties usein pihapiirissä temmeltävät harakat. Tiedä häntä. Kiva kuitenkin pienessä päässään kehitellä tarinoita muutamia jälkiä katsomalla. Eivät käy päivät yksitoikkoisiksi.

33 kommenttia:

  1. Välillä huomaa omassakin puutarhassa käyneen aikamoinen vilske jäljistä päätellen. On ollut isoa ja pientä kulkijaa.
    Onkohan jänikset pelästyneet muuttunutta korttelianne? En tiedä. Tietystki kettukin voi olla osasyyllinen. Jännää olisi seurata ja ymmärtää enemmänkin luonnon monimuotoisuutta.
    Mukavaa viikonloppua ja jälkien seurantaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen joskus harkinnut riistakameran asentamista, jotta näkisi yölliset kulkijat. Iltaisin liiketunnistinvalo syttyy, mutta harvoin ehdin näkemään mahdollisen sytyttäjän. Voihan se olla tuulikin. Mukavaa olisi tunnistaa enemmän jälkiä ja tietää eläinten tavoista.
      Aurinkoista viikonloppua sinullekin!

      Poista
  2. Täällä oli hankikanto eilen ja olimme pelloilla kävelemässä, siellä sitä meni monenlaisia jälkiä :) Kyllä niitä pihassakin on muutamia, mutta koiran jälkien ja tuoksujen takia ei ehkä niin paljoa, kuin muuten voisi olla. Samoin sinulle mukavaa viikonloppua <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hankikannon aikaan onkin mukava liikkua luonnossa. Tosin uusia jälkiä ei silloin kovin helposti lumelle tule.
      Mukavaa viikonloppua sinullekin!

      Poista
  3. Ensin tuli miälehen, että ovakko hoitamas hankipoikia, mutta taitaa olla viälä liian varhaasta. Ketturepolaasella taitaa olla ainaki osittain käpälänsä pelis. Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaipa jänisten määrässäkin on vaihtelua eri vuosina, mutta epäilen myös kettua ja lisäksi muuttunutta ympäristöä.
      Mukavaa viikonloppua sinullekin!

      Poista
  4. Täälläkin ovat jänikset rellestäneet vaikka koirulimon ulkona tarhassa vahtimassa. Taita akoiralla olla liian hyvät unenlahjat kun ei kuule mitä pihalla yöllä tapahtuu. Antonovkasta on kuulemma syöty, enkä uskalla mennä katsomaan kuinka paljon. :o/
    Tuo teidän pihakivi on nyt uudella paikalla, taitaa olla jänösten vuosittaisella kulkureitillä joten ei auta muu kuin loikkia yli.
    Hyvää viikonlopun jatkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmi, toivottavasti Antonovka selviää jänisten ruokailusta.

      Jänikset harjoittavat estejuoksua puutarhassamme. Metsässä kävellessämme totesin, että aika jyrkkää rinnettä jänikset loikkivat ylös. Ovat taitavia liikkujia.

      Mukavaa viikonloppua sinullekin!

      Poista
  5. Meidänkin pihalla noita jänisten jälkiä risteilee vähän sinne ja tänne. Naapurien koiratkaan eivät niitä näytä pelottavan, vaikka koirat ovat vapaina ja jättävät käyntijälkiään myös meidän pihalle ja pihatielle. Niistä jäljistä en tosin tykkää yhtään.
    Aurinkoista ja rentouttavaa viikonloppua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa harmi, että naapuri päästää koiransa asioilleen toisten pihoille. Naapurisovun vuoksi tuollaisista asioista on hankala mennä sanomaan. Fiksu ihminen ymmärtäisi sanomatta.

      Aurinko paistaa täydeltä taivaalta, mutta ensin pitää vähän leipoa ja sitten vasta mennä ulkoilemaan. Mukavaa viikonloppua sinullekin!

      Poista
  6. Luulenpa, että metsikön kaataminen karkoitti puput

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sillä on varmasti iso vaikutus pupujen käyttäytymiseen. Onneksi tien toisella puolella riittää metsää pupuillekin.

      Poista
  7. Meillä toissavuonna tularemia tappoi massoittain jäniksiä. Sitten ilvekset tulivat, ja söivät loput. Koko syksynä ei näykynyt jälkiä, mutta ilvesten kadottua maisemasta pupujen jälkiä on taas alkanut näkyä. Onneksi omalla pihalla ei juurikaan ole jälkiä, enkä kamalasti kaipaakaan. Jäniksillä on tähän mennessä ollut turhan kallis maku.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jänisten aiempien vuosien runsaasta määrästä huolimatta meillä ne eivät onneksi ole saaneet kovin paljon tuhoja aikaan. Tosin verkotan syksyllä kaikki vähänkin tärkeämmät puut ja pensaat. Eilen tein tarkastuskierroksen puutarhassa ja niinpä vain jänikset olivat lyhentäneet norjanangervon versoja. Norjanangervo on onneksi kestävä pensas ja syöty yksilö jo niin iso, että kukkivia oksia riittää.

      Poista
  8. Kettu on syönyt tai karkoittanut jänikset luulisin ja suojapaikat huvenneet maatöiden takia. Täällä mies löysi eilen läheisestä metsästä ilveksen jälkiä, en enää ihmettele miksi kissat ovat viihtyneet harvinaisen vähän pihalla. Toivottavasti ilves hoitaa meidän jänikset pois, niitä rusakon valtateitä on pihassa ihan liikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parempi, että kissat pysyvät sisällä, jos ilves liikkuu lähistöllä. Muutama vuosi sitten olin rokotuttamassa Juusoa omassa kylässä sijaitsevalla eläinlääkäriasemalla. Samalla sinne tuotiin kissa, jonka häntä roikkui puoliksi irtonaisena. Omistaja sanoi ilveksen puurreen kissan häntää ja se jouduttiin sitten amputoimaan. Tuskin kovin yleistä, mutta ikävää, kun omalle kohdalle sattuu.

      Poista
  9. Ne pomppineet meille. Viimeisen kahden vuoden aikana määrä kasvanut hirveästi. Viime kesän pupun poikanen oli niin suloinen siihen asti kunnes kävi tasoittamassa kaikki kosmokset :D Oon itsekin ihmetellyt tuota vaihtelua, mutta jotekin ekologian tunneilta muistelen, että kaikkien eläinten määrissä oli huippuvuosia ja sykli oli kai suurin piirtein suht sama. Että kai ne muutaman vuoden päästä taas palaa yhtä runsain määrin kuin aiemminkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. A, sinnekö ne tulivatkin? Saat pitää ihan jokaisen. Varmaan jäniksillä on poikimisen suhteen samanlaisia syklejä, kuin muillakin luontokappaleilla. Toivotaan, ettei pääkaupunkiseudun citykanit laajenna reviiriään, vaikka niihinkin taisi joku virus iskeä ja vähentää kantaa.

      Poista
  10. Meilläkin on jälkiä pitkin poikin pihaa...eilen ihmettelin että onko ne puput alkanut mäkeä laskemaan kun pihalle oli tullut sellaiset jäljet:) Mukavaa viikonloppua♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska ajatus pupujen peffamäestä. Vaikka kaikkia elukoiden jälkiä ei tunnistaisikaan, syntyy niistä mukavia ajatuksia.

      Poista
  11. En edes muista, milloin olisin nähnyt jänöjussia. Viime kesänä näin kyllä useamman kerran ketun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmaan ne ketut ovat napsineet kaikki jänikset. Ketut eivät sentään taida tehdä tuhojaan puutarhassa, joten ehkä parempi noin päin.

      Poista
  12. Meidän pihalla ja lähi pellojlla on aika paljon jänön jälkiä ja myös peurojen ja ketun jälkiä. Mukavaa viikonloppua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elämien jälkiä on mukava seurata ja tunnistaa.
      Leppoisaa sunnuntaita sinulle!

      Poista
  13. Jäniksiä tuntuu olevan nyt muuallakin normaalia vähemmän, mutta uskoisin että ketullakin on osuutensa asiaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuntuu olevan paljon alueellista vaihtelua jänisten määrässä. Eiköhän ne taas tännekin tiensä löydä, kunhan ympäristö vähän rauhoittuu.

      Poista
  14. Pihan jälkien tutkiminen on mukavaa puuhaa. Meillä jäniksiä näkyy eniten keväällä nurmikon vihertymisen aikaan. Kettuja näkyy toistaiseksi vähemmän kuin jäniksiä, melko erikoista, että siellä on toisin päin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmaan täälläkin jäniksiä on ympäri vuoden. Niiden havainnoiminen talviseen aikaan on vain helpompaa. Kaipa ne ketutkin taas vähenee, kun saalismäärä pienenee.

      Poista
  15. Meiläkään ei ole nyt näkynyt yhtäkään pitkä korvaa vaikka viime vuonna niitä näimme usein. Eläintenjälkiä on tosiaan kivaa tutkailla. Itsekkään en tosin tunne niitä kauhean hyvin. Mukavaa sunnuntaita :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistelen kaupassa nähneeni kirjan "Kuka tästä kulki" tai jotain sinnepäin. Sellaisen voisi hankkia oppiakseen paremmin tunnistamaan jälkiä.
      Leppoisaa sunnuntaita!

      Poista
  16. Jälkiä on kiva seutata talvella ♥

    VastaaPoista
  17. puput ovat taineet muuttaa näille main, lähes joka lenkillä niitä pääsee ihastelemaan, kun pinkaisevat pakosalle liian lähelle satuttaessa. eläinten jälkien seuraaminen on kiintoisaa puuhaa.

    VastaaPoista
  18. Kyllä meillä mökillä on pupujen jälkiä .Niitä on meidän mielestämme tänä vuonna ennätysmäärä . Olisikohan ne kaikki teidän puput tulleet sinne? Taitaa kuitenkin olla liian pitkä matka.

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!