Sukkia ja vähän langoistakin

Viime aikoina puikot eivät ole viuhuneet kovin ahkeraan tahtiin, mutta jotain valmista sentään olen saanut aikaan.

Niina Laitisen Villasukkien vuosi -kirjasta tein nyt toiset sukat eli kuvan Levottomat. Ohjeessa sukat kudotaan Novitan Venlasta 2,5 puikoilla. Kokemukseni mukaan Niina Laitisen sukista tulee ohjeen mukaisesti tehtyinä minulle liian tiukat. Kauniin mallineuleen vuoksi en halunnut lähteä silmukkamääriä muokkaamaan ja toisaalta halusin käyttää omista varastoista löytyvää lankaa. 

Toteutin sukat paksummalla Novitan vihreällä Juhani-langalla, jota normaalisti kudotaan 3,5 - 4 puikoilla. Käytin kolmosen puikkoja ja muuten seurasin ohjetta. Hyvät tuli. Eivät kiristä, mutta eivät myöskään ole liian löysät. Malli näyttää vaikealta, mutta sitä se ei ole. Kirjassa on selkeät ohjeet ja kuvio rakentuu lähinnä lisäyksistä, kavennuksista ja oikeiden silmukoiden takareunasta kutomisesta. Muutama virhe näihin sukkiin taas tuli, vaan enpä ryhtynyt purkamaan. Kerrosrivilaskuri oli kätevä apuväline. Muuten vaikkapa jääkaappitauko tai television seuraaminen olisi sotkenut kuvion aika tehokkaasti.

Yleensä kuvaan tekeleeni vasta sitten, kun ne on täysin valmiit päättelyjä myöten. Näiden marjapuuron punaisten sukkien kohdalla tein poikkeuksen, sillä takuuvarmasti toinenkin sukka valmistuu. Todennäköisesti jo tänä iltana, jolloin tätä postausta kirjoitan. Monia kutojia vaivaa yhden sukan syndrooma eli se toisen valmistuminen jää joko kokonaan tai ainakin siirtyy kaukaisuuteen.

Malli on helppo ja nopea. Bongasin kuvan netistä, jossa siitä puhuttiin korinpohjaneuleena. Laskin kuvasta silmukat ja toteutin 12 per puikko silmukkamäärällä sukat seuraavalla ohjeella:

1-6 krs: 3 o, 9 n

7-8 krs: kaikki oikein

9-14 krs: 6 n, 3 o, 3 n

15-16 krs: kaikki oikein 

Jämälankasukkaprojekti jatkuu edelleen ja varmaan tulee jatkumaan hamaan loppuun saakka, sillä uusia jämälankakeriä syntyy tasaiseen tahtiin. 

Käytän jämälankasukissa vaihtelevasti kahta eri menetelmää. Toisinaan punnitsen lankakerät ja jaan ne sitten kahdeksi suurin piirtein samankokoiseksi keräksi. Toisinaan taas teen samanaikaisesti molempia sukkia, jolloin toiseen sukkaan otan langan kerän alkupäästä ja toiseen kerän loppupäästä. Liukuvärjätyissä sukissa tämä ei aina toimi, jos haluan värit kohdilleen kummassakin sukassa. Silloin täytyy varautua langan tuhlaamiseen, sillä yhteneväistä aloituskohtaa varten joutuu langasta etsimään sopivaa kohtaa ja leikkaamaan mahdollisesti ylimääräisen kokonaan pois. 

Välityönä väkersin naapurin keskimmäisen pojan kesällä keskosina syntyneille kaksospojille pienet villasukat. Ihan kuvittelin turkoosin kerän riittävän molempiin sukkiin, vaan niinhän siinä kävi, että toisen parin jalkateriin täytyi käyttää sävyyn sopivaa raitalankaa. Saatuani sukat valmiiksi luin, että Novita on ottamassa turkoosin sävyyn uudelleen tuotantoon. Vielä en ole sitä kaupassa nähnyt, joten turhan pitkään olisin saanut lisälankaa odotella.

Yritän vastustaa lankahyllyjä ja tarjouskoreja, sillä aina niistä kerä tai pari kotiin kulkeutuu. Lankaholismia on näköjään vaikea parantaa, mutta toisaalta on kiva, että aina kotivarastosta löytyy sopiva lanka tai väri uusien innostusten toteuttamiseen. Sain vihdoin sentään siivottua ja inventoitua lankavarastot. Siitä on ollut sen verran apua, ettei sentään ihan holtittomasti tule uusia lankatulluja kotiin kannettua.

Myös jämälangat lajittelin ja kerin nätimmin kerille. Punnitsin kerät ja merkkasin niihin kunkin painon pienellä paperilapulla. Alle 10 gramman kerät ja langat, jotka syystä tai toisesta eivät miellyttäneet, vein paikalliseen päiväkotiin. Soitin toki sinne ensin ja kysyin, onko heillä langoille käyttöä. Ottivat mielihyvin vastaan. Vein samalla runsaasti myös muuta askarteluun sopivaa materiaalia, jota minulle on vuosien aikana kerääntynyt mm. tekemäni vapaaehtoistyön puitteissa. 

Moni varmaan ihmettelee, miksi käytän lähes kaikkiin neuleisiini Novitan lankoja (no, enpä paljon muuta kudokaan, kuin sukkia ja tumppuja, joissa villasekoitelanka on paras valinta). Törmään usein keskusteluihin, joissa moititaan Novitan lankoja. Että niissä on solmuja ja lanka on huonolaatuista. Minulle on kuitenkin osunut vain ja ainoastaan hyvälaatuisia lankoja. Yhden kerran on lankakerässä ollut solmu keskellä. Teknisistä syistä ne ovat mahdollisia ja niistä varoitetaan vyötteissä.

Tykkään käyttää Novitan lankoja ja erityisesti 7veikan vahvuus on minun käsialaani sopivaa. Novitan lankoja on helposti saatavilla ja niiden hinta-laatu -suhde on minusta hyvä. Pidän erityisen tärkeänä sitä, että Novita on suomalainen ja suomalaisia työllistävä yritys. 7veljestä ja Nalle -langat valmistetaan Korialla. Lankoihin käytettävä villa tuodaan Englannista ja Etelä-Amerikasta sekä jonkin verran myös Norjasta ja Falklandinsaarilta. 

Eettinen ja kotimaista työtä tukeva ostaminen tuntuu olevan äärimmäisen vaikeaa. Aika usein tässäkin asiassa tuntuu, että jos kumartaa toisaalle, samalla pyllistää toisaalle.