Kesä alkoi virallisesti

Tarhakylmänkukka - Pulsatilla vulgaris

Aluksi kuvittelin olevani ainoa puutarhahörhö, joka on mennyt tyystin sekaisin ajankohdasta. Aivan kuin kesää olisi ollut jo viikkotolkulla. En sentään taida olla ainoa sekaisin oleva tämän aiheen tiimoilta. Auringonpaisteen ja helteiden merkeissä vietetty toukokuu näyttää sumentaneen yhden jos toisenkin käsityksen siitä, että kesä on oikeastaan vasta aluillaan. Muutaman päivän murehdin, kun en ollut ehtinyt kylvää mitään lavakauluksiin. Hetken jo tuntui, että koko kesä on menetetty, kun porkkanat ja kosmoskukat ovat kylvämättä.

Kylvökset on nyt kesäkurpitsoja lukuunottamatta tehty. Kurpitsantaimet odottavat vielä hetken lavakaulukseen pääsyä. Saavat minusta vähän vahvistua. Istukassipulitkin ovat yhä ostamatta. Jollen saa niitä pian hankittua, täytynee niiden tilalle laittaa lisää kesämalvikkia ja kosmoskukkaa.

Avomaakylvösten suhteen ei kannata olla laisinkaan huolissaan. Johan vanhan kansan vinkki kehottaa tekemään kylvökset maan lämmettyä kunnolla eli usein vasta kesäkuun puolella. No, sekin riippuu paikasta ja kasvista. Vaan hyvin vielä ehtii kylvää monia kasveja. 

Tarhakylmänkukka - Pulsatilla vulgaris

Ajantajun sekoittumiseen vaikuttaa paljon koko puutarhan pikakelauskasvu ja -kukinta. Välillä tulee sellainen tunne, että jos kaikki edistyy tätä vauhtia, jääkö loppukesälle ainuttakaan kukkijaa. Luontoasiantuntijat väittävät, että jää. Lohdullista. 

Monet lähempänä juhannusta kukkivat kasvit jo lopettavat. Jotkut näyttävät pitävän normaalin aikataulunsa ja jotkut taas laativat itselleen uusia aikatauluja. Vasemmassa rinteessä kasvava tarhakylmänkukkani on pääkukintansa jo aikaa sitten ohittanut, mutta tyvestä työntyy yhä uusia nuppuja avautumaan. Hauska veijari. 

Rhododendron 'Nova Zembla'

Mennyt kevät oli pitkästä aikaa erityisen ankara ikivihreille kasveille. Laitoin rhodoille ja havuille varjostusverkot aika aikaisin, mutta ilmeisesti sittenkin liian myöhään. Muutamassa havussa on pari pahasti ruskettunutta paikkaa, joita olen hoitanut havupuubalsamilla. Rhodoni kärsivät vieläkin enemmän. Niitäkin olen suihkuttanut ohjeiden mukaan samaisella havupuubalsamilla. 

Rhodoilleni kohtalonkysymyksenä on varmasti ollut niitä varjostaneen metsikön kaatuminen. Täysin paahteessa ne eivät edelleenkään kasva, sillä istutin muutama vuosi sitten niiden taakse tuijia muodostamaan tonttia rajaavan aidan. Lisäksi puiston ja tonttimme rajalla kasvava suurikokoinen tuomi antaa lehteen tultuaan mukavasti varjoa päästämällä kuitenkin sopivasti valoa lehvästönsä lomasta. 

Rhododendron 'Nova Zembla'

Rhodoissani oli syksyllä runsaasti nuppuja, joista valtaosa kuoli ahavan myötä. Jos on tappioita, aina joukkoon mahtuu myös voittoja. Terhakas Nova Zembla kukkii nyt ensimmäistä kertaa peräti kolmen kauniin kukan voimin.

Muutkin rhodot tuottavat uusia lehtipareja, vaikka osa vanhoista oksista ja lehdistä on kärsineen näköisiä.

Siperiankurjenmiekka - Iris sibirica

Tänä keväänä keskityin taimikasvatuksessa lähinnä tomaatteihin ja kurkkuihin. Energiani meni kasvivalaisimen avulla tapahtuvaan kellarikasvatuskokeiluun, joka itse asiassa onnistui ennakoitua paremmin. Yleensä olen jokusen perennankin kylvänyt keväällä ikkunalaudalle. Kylmäkäsittelin ainoastaan sinivaleunikon siemeniä, joista ei itänyt yhtään mitään. 

Olin sentään kylvänyt myös rohtosuopayrttiä, etelänruusuruohoa ja ruusunätkelmää. Niistä on kasvanut hyviä taimia, jotka saavat kuitenkin odottaa paikoilleen istuttamista. Maa on niin rutikuivaa, että multa kaivaessa vain pölisee ympäriinsä. Taimet selviävät hyvin purkeissaan, joissa niitä on helppo kastella. Juuriaan vahvistaessaan voin keskittyä miettimään, minne ne olisi järkevintä istuttaa sitten, kun maassa on riittävästi kosteutta.

Aiempinakin kesinä olen kylvänyt perennojen siemeniä pihamaalla ja antanut niiden kasvaa ja kehittyä syksyyn saakka purkeissaan. Sillä tavoin olen onnistunut ihan hyvin ja loihtinut esimerkiksi sinivaleunikon puutarhaani. Melkeinpä on mukavampi touhuta ulkona mullan ja ruukkujen kanssa, kuin kevättalvella varaston pakastimen päällä tai kellarissa. 

Tarha-alppikärhö - Clematis alpina 'Purple Dream'

Kärhöt kuuluvat niihin, joiden keväistä ilmestymistä tulee joka vuosi vahdittua mielenkiinnolla ja innostuksella. Kulunut toukokuu on kärhöihinkin laittanut vauhtia, sillä harvoin puutarhassani kärhöt ovat näin pitkällä tähän aikaan. Viime kesän ruukuissa viettäneistä ja syksyllä maahan siirretyistä yksi taitaa olla vainaa. Tai sitten se on päättänyt ilmaantua joskus myöhemmin.

Tarha-alppikärhö Purple Dreamissa on lukuisia nuppuja, jotka muhivat ja muhivat antaen minun odottaa niiden aukeamista. En ole vanhempia perennoja pahemmin tässäkään kuivuudessa kastellut. Kärhöille ryhdyin antamaan vettä ja tomaattilannoitetta luettuani aiheesta artikkelin viimeisimmästä Kotipuutarhalehdestä.  

Alppikärhö - Clematis alpina

Alppikärhöni joutui viime vuonna turhan rankalle koetukselle köynnöskaaren kaaduttua useampaan kertaan. Viimein sain kaaren juntattua tiukasti maahan harjaterästankojen avulla. Kaari on pysynyt sen jälkeen pystyssä ongelmitta. 

Alppikärhöä en ole kertaakaan leikannut, vaikka se on jo aika risuuntunut. Päätin antaa sen kukkia rauhassa keväällä. Tänä keväänä luulin jo, ettei köynnös viherry laisinkaan, mutta kohtalaisen hyvin niin tapahtui ja kukkiakin on ollut mukavasti. Valtaosa köynnöksen oksista ja versoista ovat kuitenkin nyt kuivia ja lehdettömiä. Kunhan keväinen kukinta päättyy, on aika leikata alppikärhö. Siten se ehtii kasvattaa kesän aikana uusia versoja ja luultavasti kukkii taas ensi keväänä ainakin vähäisessä määrin.

Juhannusruusu - Rosa pimpinellifolia

 
Tieremontti lähestyy ja lähipäivinä se on meidän kohdallamme. Silloin voi mennä useampi päivä, ettemme pääse autolla lähellekään kotia. Toivomme, että työmiehet tekevät katuosuutemme kaivuu- ja perustustyöt juhannukseen mennessä valmiiksi. Viime vuonna porukka lähti juhannuksesta useaksi viikoksi lomalle ja kaikki seisoi keskeneräisenä.

Kesä on nyt virallisesti alkanut ja monilla myös loma. Nautitaan ja iloitaan kesäpäivistä!