Sivut

keskiviikko 19. joulukuuta 2018

Mielihyvää pienistä asioista

Välipuro 27.11.2018

Kylämme toiselta järveltä laskee toiselle järvelle puro, joka paisuu välillä leveäksi ja runsasvetiseksi virraksi. Kävelyreittini kylän keskustaan kulkee puron yli - siltaa pitkin luonnollisesti. Vesi on kiehtova ja muuttuva elementti, jonka vuoksi tavakseni on tullut käydä katsomassa paikkaa useinkin. Kuvassa vasemmalla näkyviin kivipyörylöihin liittyy jokin tarina, jonka olen kuullut, mutta unohtanut. Tarkoitus on vielä kaivaa se esille. Kotiympäristön historia on kiinnostavaa tuntea.

Välipuro 18.11.2018

Puron säännöllinen tarkkaileminen on laajentanut pienillä ilmiöillä elämääni mukavasti. Koskikara on ollut minulle vieras lintu, mutta blogien välityksellä olen siihen tutustunut. Olen päässyt kokemaan onnistumisen iloa, kun olen koskikaran purolla nähnyt ja tunnistanut jo kahdesti. 

Koskikara Välipurossa 27.11.2018 - Uskokaa pois, siellä se on!

En ole kovin hyvä lintujen tunnistaja, mutta kovasti iloitsen niiden seuraamisesta. Blogin myötä olen innostunut yhä enemmän myös opettelemaan lintulajeja. Pihapiirin lintujen tarkkaileminen tarjoaa mukavia hetkiä ja ylläpitää yhteyttä puutarhaan talvellakin. Huolehtimalla lintujen talviruokinnasta ne toivottavasti kiittävät minua napsimalla kesäaikaan kirvat ruusuistani ja kotilot kukkapenkeistä. 

Orava ikkunasta kuvattuna
 
Minulla ei ole kunnollista objektiivia lintujen kuvaamiseen. Toki olisi hauska saada ihan itse kuvattuja otoksia niin pihapiirin linnuista kuin leikkisästi purossa sukeltavasta koskikarasta ja lintulaudalla vierailevasta oravasta. En tee asiasta itselleni ongelmaa ja kynnyskysymystä. Onneksi on monia blogeja, joissa voi käydä ihailemassa loistavia kuvia niin linnuista kuin paljon muustakin. Hiljattain löysin Tillariinan fotoboxin, jonka upeat kuvat sopisivat vaikkapa lintujen tunnistamiseen. Suosikkeihini kuuluu myös Nettimartan pihapiiri, jossa hienot luonto- ja eläinkuvat on maustettu huumoripitoisella tekstillä. 

Välipuro 18.11.2018

Usein ulkoilemme Ukkokullan kanssa ja usein teen pitkiä kävelylenkkejä yksinkin. Yksin liikkumisessa on se hyöty, että saan vapaasti pysähdellä ja katsella maailmaa objektiivin läpi. Ukkokullan kanssa ulkoilu on intervalliliikuntaa, sillä kuvaustaukojeni jälkeen joudun tepastelemaan hetken aikaa reippaassa tahdissa, jotta saan Ukkokullan taas kiinni.

Välipuro 18.11.2018
  
Kuuntelin sunnuntaina radiosta uusintaa "Luonto ja mieli", jossa Minna Pyykkö kävi Tampereella jututtamassa psykologian professori Kalevi Korpelaa aiheesta. Ohjelma on kuunneltavissa Yle Areenassa. Suosittelen. Meille puutarhaihmiselle ehkä tuttua ja omakohtaisesti koettua, mutta ansaitsee silti tulla kerratuksi. 


Yhtään liikaa ei korosteta luonnon ja liikunnan terapeuttista merkitystä. Sormien upottaminen puutarhan multaan vie ajatukset mukanaan ja rauhoittaa stressaantuneen mielen. Näin talviaikaan jäiseen maahan ei uppoa sormet eikä mikään muukaan. Nyt voi ammentaa iloa ja voimaa kävelemällä metsässä tai katselemalla jääkannen peittämää järvimaisemaa. Välillä voi vaikka istua ikkunan ääressä tarkkailemassa pikkulintujen touhuja ja oravien temmellystä. Pienistä asioista saa paljon mielihyvää ja taas jaksaa arkeakin paremmin.


Joulu alkaa olla jo lähellä. Jos ette ehdi kaappeja siivota, laittakaa ovet kiinni ja kellahtakaa välillä sohvalle lepäämään. Ehtii ne kaapit siivota vaikka tammikuussa.
 

47 kommenttia:

  1. Niin kauniita kuvia♥ Luonnossa liikkuminen ja eläinten puuhastelujen seuraaminen on kyllä niin mukavaa ja millainen energian lähde tuo luonto onkaan:) Leppoisaa päivää♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä huomio. Aina ei tule ajatelleeksi, että luonnosta ammentaa myös itselleen energiaa. Sen lisäksi, että luonto itsessään on hyvin energinen.
      Samoin sinulle leppoisaa päivää ja joulunodotusta!

      Poista
  2. Että nuo sammaloituneet kivet ovat sitten upeita. Minunkin lenkkini mutkittelee joskus ison vanhan maalaistalon mailla jossa on sammaloituneita kiviaitoja ihan satoja metrejä, niitä pitää sitten ihastella ja kuvata. Mukavaa torstaita sinne :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo sammaloituneet kivet ovat yksi tärkeimpiä syitä, miksi joka kerta täytyy käydä puroa ihmettelemässä. Pidän kivistä muutenkin ja sammaloituneista erityistä. On ne niin hienoja.
      Hauska huomata, että muillakin päivät menevät sekaisin. Taidan olla kaiken aikaa väärässä päivässä, joten ei haittaa, vaikka toivotukset menisivät torstaille. Lämpimästi vastaanotan kaikki ja toivotan samaa sinulle!

      Poista
  3. Siis hyvää keskiviikkoa sinne,meinasin hypätä yhden päivän yli :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei haittaa. Viime aikoina on aamulla herätessä pitänyt keskittyä miettimään, mikä päivä on alkamassa. Päivät menevät hurjaa vauhtia ja toisaalta eivät etene ollenkaan.

      Poista
  4. Ihana puro! Kävisin minäkin katsomassa. Hienoja lintukuvia myös tässä blogissa:http://pihamaa.blogspot.com/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Vilma, blogivinkistä. Kävin jo katsomassa ja hyvältä näyttää. Taidanpa kirjautua vakiseuraajaksi.
      Mukavaa viikon jatkoa sinulle!

      Poista
  5. Upeita kuvia! Minä jaan kanssasi tuon luonnon terapeuttisen vaikutuksen ja liikkumisen myönteiset vaikutukset! Hyvää jatkoa viikollesi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Päivi! Tänäänkin on niin uskomattoman kaunista, kun maailma on verhoutunut valkeaan lumeen. Taidan kohta vaihtaa työpöydän paikkaa voidakseni tietokoneen ääressäkin nostaa katseeni kohti maisemaa. Nyt on selkä ikkunaa päin.
      Leppoisaa joulunodotusta sinulle!

      Poista
  6. Kauniita kuvia! Olen samaa mieltä, että luonto kaikkinaisena on parantavaa ja terapeuttista. Metsässä kävelykin virkistää ihmeesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sesse! Sinulla onkin hienoja polkuja kotisi läheisyydessä. Katselen ilolla metsäretkistä laittamiasi kuvia ja postauksia.
      Hyvää viikonjatkoa sinulle!

      Poista
  7. Mahtava puro, ja kyllä minustakin luonto on terapeuttinen. Kaappien siivouksesta puheen ollen, Martat sanovat asiasta hyvin: Siivoa kaapit jouluksi vain jos aiot asua siellä joulun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuula, kuulin postausta tehdessäni tuon Marttojen sanonnan radiosta. Ylenmääräinen puunaaminen joulun alla lienee peruja menneistä ajoista. Toki jokainen tekee joulusiivouksen, mutta luultavasti monella koti on muutenkin ihan siisti. Onneksi nykyisin korostetaan myös lepoa ja stressaamatonta joulua.
      Mukavaa viikon jatkoa sinulle!

      Poista
  8. Kaunis puro! Sitä ei paatunut kaupunkilainen aina ymmärrä, miten paljon voimaa luonnosta voi saada. Minä en ole muuten koskaan ymmärtänyt kaappien siivoamista juuri jouluksi. Miksi pitää stressata joka nurkka viimeisen päälle puhtaaksi, kun ei siellä kaapissa kukaan jouluaan vietä? Itse siivoan kaappeja silloin, kun ovat sotkuisia ja/tai kun on sopivasti aikaa ja innostusta. Oikeastaan samaa teen muunkin siivouksen kanssa, että jos perjantaina ei inspiroi, niin siivotaan sitten vaikka sunnuntaina. Leppoisaa joulunodotusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaupunkiasumisen kokeneena taitaisin ahdistua kivierämaan keskellä. Siitäkin huolimatta, että esimerkiksi Helsingissä on hienoja puistoja ja runsaasti ulkoilumahdollisuuksia.
      Olen kanssasi samaa mieltä; minkä takia pitäisi vielä kaapitkin jouluksi siivota, kun jo ruokien kanssa on usein paljon tehtävää. Itse siivoan kotia säännöllisesti ja järjestelen niin kaappeja kuin muitakin paikkoja pitkin vuotta. Välillä siksi, että epäjärjestys on saanut vallan, välillä inspiraation alulle laittamana. Yleensä meillä joulusiivous on sama, kuin mikä tahansa viikkosiivous.
      Olen vähän liiankin perfektionisti ja pedantti ihminen, mutta sitkeästi itseäni opettamalla osaan nykyisin siirtää mm. siivousta johonkin toiseen hetkeen. Aika vapauttavaa huomata, ettei taivas putoa päähän, vaikka jättäisi yhden imuroinnin kokonaan väliin.
      Muistaessani kiitän sinua kivoista ja paljon asiaa sisältävistä postauksista ja aktiivisesta kommentoinnista. Mukavia joulunaluspäiviä sinulle!

      Poista
  9. Ihanat purokuvat! Pidän niin sammaleesta, ja sammaloituneet pyöreät kivet ovat tosi kauniita. Ja kivisilta aivan ihana!
    Puutarha on osa luontoa. Tosin aika monelle nykyihmiseltle luonnon tarkkailu omalla pihalla on täysin vierasta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivisilta on 30-luvulta ja luultavasti osa puron kivistä yhtä vanhoja. Niiden sammaloitunut ulkoasu on niin kaunis.
      Totta puhut, moni ajaa autolla jonnekin "luontoon" nähdäkseen samoja asioita, joita voi nähdä omalla pihallakin. Minä viihdyn oikein hyvän kotipihassa, vaikka tottakai välillä on virkistävää nähdä muutakin.
      Mukavaa joulunalusta sinulle!

      Poista
  10. Hyvin kirjoitettu. (Luulen, että löysin koskikaran kuvasta!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajattelin laittaa kuvaan punaisen pyörylän koskikaran ympärille, mutta jäi tekemättä. Se on aika vikkelä lintu keikkuessaan kivillä ja sukellessaan kaiken aikaa. Ja tummaa taustaa vasten tumma lintu häviää. Valkea täplä sen kaulassa sentään näkyy.

      Poista
  11. Kauniit purokuvat. Ulkona liikkuminen ja luonnon ja lintujen tarkkailu on todella kivaa ja mielenkiintoista. Vuosien varrella omakin lintutietämys on kasvanut jo pelkästään sillä, että uuden ennen näkemättömän linnun nähdessäni olen ottanut lintukirjan käteensä ja sieltä onkin yleensä aina löytynyt tiedot kyseisestä linnusta.
    Meillä ei valitettavasti ole lähimaillakaan mitään vesistöjä joita ihailla, mutta nyt lenkillä käydessäni voin puolestani ihailla kaunista lumista maisemaa ja sen ihanasti kuorruttamia puita, sillä vihdoin tänne meillekin on satanut lunta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska kuulla, että sinäkin etsit tietoja näkemistäsi linnuista. Olen vähitellen hankkinut erilaisia lintukirjoja ja netin Luontoportista tulee myös usein tarkistettua tietoja niin linnuista kuin kasveistakin. Minulla on keittiössä pieni vihko, jonne kirjaan havaintojani.
      Lumi koristeli maiseman niin kauniiksi, että sen katseleminen ihan hengästyttää. Elän toivossa, että ehdin huomenna hetkeksi ulos kameran kanssa.
      Mukavaa joulun odotusta sinulle!

      Poista
  12. Juuri niin!
    Minä kiinnitin heti huomion noihin ympäröihin ;) On aika ihana paikka, erityisen mukavalle näyttää kivirakennelmat ja luonnonkivet sammalpeittoineen!
    Minulle käy isännän kanssa lenkillä samoin. Hän harppoo pitkillä askelilla eteenpäin ja kun pysähdyn kuvaamaan saan sen jälkeen kipittää miltei hengästymiseen asti saavuttaakseni hänet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joka kerran purolla käydessäni päätän ottaa selvää pyöryläiden merkityksestä. Taitaa jäädä tammikuulle, mutta nyt jo tiedän, mistä tietoa löytyy. Eikö olekin hienoja sammalkiviä. Niitä jaksaa katsella joka kerta yhtä innostuneena.
      Ahaa, teilläkin harjoitetaan intervallikävelyä. Välillä huomaan puhuvani itsekseni kuvaamisen ohessa, kun en ole huomannut Ukkokullan kävelevän jo kaukana. Ja taas juoksen hänet kiinni saadakseni. Kuluupa kalorit ja kunto kasvaa, toivoakseni.

      Poista
  13. Ensiksi lämmin kiitos, Between, kuvakehuista! Toisekseen, syyllistyt vähättelyyn omien kuviesi kohdalla, upeta ovat, aivan niikuin sinäkin. Iloa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivat blogit ansaitsevat aina kiitosta ja huomiota. Tykkään kovasti blogista ja usein postauksesi saavat hymyn huulille ja mielen iloiseksi.
      Meillä itsensä vähättely kulkee suvussa. Ei näköjään lähde naisesta helpolla, vaikka yritetty on.
      Ulkona on nyt niin kaunista. Iloa sinullekin sylin täydeltä minulta!

      Poista
  14. Samaa mieltä täälläkin, raitis ilma ja luontokokemuset auttavat melkein vaikka mihin.Ja ikkunastakin ennen seurasin oravia ja lintuja.
    Oikein hienot seudut siellä teillä onkin, oletkin kuvannut niitä hienosti. Mielenkiintoiset rakennelmat.
    Onhan se teilläkin nyt erilainen joulu, kuten täälläkin. Mutta näillä mennään ja koetetaan nauttia pienistä asioista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Emilie, sinulla on nyt erilainen joulu, mutta siitä voi tulla silti hyvä joulu, kuten meilläkin. Itse nautin eniten juuri niistä pienistä asioista. Aina ei vain tule kylliksi niistä kerrottua, eikä huomattuakaan.
      Tämä on pieni kylä, jonka ympärillä ja sisälläkin on vielä runsaasti luontoa, vaikka pääkaupunkiseudun läheisyyden vuoksi rakentaminen laajenee koko ajan.
      Oikein hyvää joulun odotusta sinulle!

      Poista
  15. Justiinsa siivosin sen viimeisen kaapin jota en vielä ollut ehtinyt siivota, kun tuli sanomista miksei se oo siisti. Meillä ei siis joulun alla parane sohvalla lepäillä😬😆 Niin se joulutunnelma vaan tulee eri ihmisille eri asioista. Iloista joulunalusviikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisinpa lähempänä, niin mielelläni tulisin sinua auttamaan joulunalussiivouksessa ja järjestelyissä. Kahden aikuisen taloudessa hommat hoituvat näin joulun allakin jo helposti. Kun ei enää kesän jälkeen kissankarvojakaan ole nurkista tarvinnut imuroida ja aikuiset lapset tekevät oman osuutensa.
      Joulutunnelma on kuitenkin sydämessä. Lähetän sinulle virtuaalihetken käytettäväksi sohvalla lepäilyyn. Iloa loppuviikkoon!

      Poista
  16. Vastaukset
    1. Eikö olekin. Kunpa tuollaisia tehtäisiin yhä. Kestää isältä pojalle, ellei pidempäänkin.
      Mukavaa joulun odotusta sinulle - ja Rikulle!

      Poista
  17. Kaunis postaus, kiitos tästä. Näin on, kun puutarhatöihin ei pääse, kannattaa kiinnittää huomiota luontoon, vaikkapa kameran kera. Kuten sinäkin olet tehnyt. Ihana on tuo silta. Mukavaa joulun odotusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle Anneli! Kasvukaudella muu luonto välillä meinaa unohtua, kun niin intensiivisesti seuraa oman puutarhan ilmiöitä. Nyt on hyvää aikaa ja intoa katsella ympäristöä, jossa katseltavaa kyllä riittää.
      Joulu tulla jolkottaa, joten mikäpä sitä odotellessa.

      Poista
  18. Erikoiset kivipyörylät. Onkohan tuossa joskus ollut jonkinsortin mylly tai pieni sähkölaitos, niitä oli ennen joka kylässä, jopa useita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mylly on saattanut hyvinkin olla. Purossa on nykyisinkin korkean veden aikaan voimakas virtaus ja paljon vettä. Aikoinaan on varmasti ollut enemmänkin vettä, mutta nyt matkalla on esteitä enemmän. Täytyy joulun jälkeen selvittää puron historiaa kyläyhdistykseltä.

      Poista
  19. Pienet asiat itse asiassa ovatkin suuria asioita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin. Monia pieniä asioita pidetään itsestäänselvyyksinä ja huomataan usein vasta, kun niitä ei enää ole.

      Poista
  20. Kotoosan ja iryllisen tuntuune puro. Sammalootunehet kivet on tosi hianoja. Löyrin sen koskikaranki :) Enkä siivua kooppia :D Mukavaa joulun orotusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo sammaloituneet kivet kiehtovat minua ja niitä jaksan kerta toisensa jälkeen käydä ihastelemassa.
      Koskikaran frakkipaita taisi paljastaa omistajansa...

      Poista
  21. Todella hienoja maisemia ja erityisen kauniita nuo kivet. Tunnelmallista joulunaikaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sammaloituneet kivet ovat niin hienoja, että niitä jaksaa säännöllisesti käydä ihastelemassa.
      Valoisaa joulun odotusta sinulle!

      Poista
  22. Oikein onnellista joulua sinulle ja kiitos jälleen kuluneesta vuodesta. ♥️

    VastaaPoista
  23. Kiitos Una, samoin sinulle. Ja kiitos itsellesi tämän vuoden mielenkiintoisista postauksista.

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!