 |
| Kevätkirjotähti - Scilla forbesii |
Tänä keväänä en ole ehtinyt paneutua taimikasvatukseen samalla innolla, kuin aiempina. Sen sijaan se, mitä olen kasvattanut, on onnistunut edellisvuosia paremmin.
Päätin panostaa lähinnä tomaattien ja kurkkujen esikasvatukseen. Muutama isosamettikukka sopi joukkoon hyvin. Ikkunalautatila on kortilla ja sähköpatterien vuoksi muutenkin huono ratkaisu. Meillä on iso kellari, mutta siellä ei ole ainuttakaan ikkunaa. Lämpötila kellarissa vaihtelee ilman lämmitystä +11-15 asteen välillä.
Päätin kokeilla taimikasvatusta kellarissa ja siihen sain innoituksen Kukkia ja koukeroita -blogin Tuulikin vinkistä, kun hän kertoi erään yrityksen myyvän käytöstä poistettuja ja huollettuja kasvivalaisimia edullisesti. Tilasin Tuulikin vinkkaaman ammattitason valaisimen viime syksynä. Tammikuussa Ukkokulta kiinnitti valaisimen kellarin kattoon ja perustin taimikasvattoman sen alle vanhalle keittiönpöydälle.Kylvin siemenet ja annoin niiden itää sisällä. Taimet olen vienyt kellariin vasta koulimisen jälkeen. Kasvivalaisin tuottaa jonkin verran lämpöä, mutta ei laisinkaan niin paljon, kuin kuvittelin. Osittain siihen varmasti vaikuttaa kellaritilan suuruus. Yhden valaisimen lämpö häviää neliöihin ja betoniseiniin.
Valaisinta ei sen tehokkuuden vuoksi voinut liittää tavalliseen jouluvaloajastimeen, joten aamuin illoin on pitänyt kipaista kellariin sytyttämään ja sammuttamaan valo. Vain kerran pari tehtävä on unohduksen vuoksi viivästynyt. Kertaakaan en ole unohtanut kokonaan lamppua sytyttää tai sammuttaa. Valaisin on ollut päällä noin 12 h/vrk. Meillä kellariin ei pääse sisäkautta, joten valaisimen rämpyttely on tuottanut myös mukavia luonnonilmiöiden tarkkailuhetkiä, kun aamusella on tullut kuunneltua lintujen konserttia ja iltasella tähysteltyä kuutamoa.
Pelkäsin kellarikasvattamon olevan liian kylmä pienille taimille. Helmi-maaliskuun pakkasilla Ukkokulta kävi kellarissa olevaa porinmattia muutaman kerran lämmittämässä. Ei sillä suurta vaikutusta lämpötilaan ollut, sillä taimitarhani sijaitsee porinmattiin nähden kellarin toisessa päässä. Kylmimmillään lämpötila taimien läheisyydessä painui öisin +11 asteeseen.
Huoleni on osoittautunut turhaksi. Tomaattini eivät milloinkaan ole olleet niin komeita ja tanakkavartisia, kuin ne nyt ovat. Viikko sitten huomasin parissa tomaatissa niiden lehtien käpristymistä. Se voi olla seurausta yö- ja päivälämpötilojen suuresta vaihtelusta, mutta myös liiallisesta lannoituksesta ja kastelusta. Ensitöikseni vähensin lannoitusta. Katsotaan, onko sillä vaikutusta.
Tomaattien seurana kasvaa nyt myös kurkuntaimia. Lisäksi latvoin kuusi sisällä talvehtinutta pelaguutani ja tökkäsin niistä saadut yhdeksän piskokasta multaan. Kaikki ovat lähteneet kasvamaan. Samoin latvoin pistokkaina ostamiani verenpisaroita ja kaksi latvusta ainakin on lähtenyt kasvuun. Myös yksi keijunmekko on hyvällä alulla ja kuusi siemenkirjeestä saatua ruusunätkelmää, jonka siemenet taitavat olla Tulpalsti terapiaa -blogin Pirjolta. Hän epäili siementen itävyyttä. Hyvin itivät, kiitos vain.
Sisällä ikkunalaudalla kasvavat kelloköynnökset ja Kivipellon Sailalta saadusta siemenpussista kylvetyn tuoksuherne Cupanin taimia. Kiitos Saila!
Kosmokset, kesämalvikit ja muut kesäkukat kylvän suoraan maahan. Hyvin ne ovat aiempina vuosina ehtineet kukkimaan. Perennoja en tilanpuutteen vuoksi juurikaan sisällä nykyisin esikasvata. On helpompaa kylvää ja koulia perennoja kesäaikaan ulkosalla ja siirtää sitten syksyllä vahvistuneet taimet kukkapenkkeihin.
Näyttää siis siltä, että kokeilu taimien kasvattamisessa kellarissa onnistuu. Ansio siitä on hyvän kasvivalaisimen ja kiitokset kuuluvat valaisinvinkin antaneelle Tuulikille. Tämä ei ole yhteistyöpostaus, mutta hyvää ja hyödyllistä kannattaa ehdottomasti jakaa. Mikäli sinua kiinnostaa, kasvivalaisimeni löytyi Viherpeukaloista ja niitä näyttää olevan siellä nytkin (69,95 + postimaksut).
Tätä postausta kirjoittaessani mieleen syttyi ajatus siirtää kasvivalaisin kellarissa lähinnä huonekaluvarastona toimivaan huoneeseen. Ja ostaa sille kaveri, joka tehostaisi taimikasvatusta entisestään. Vau, miten innostava ajatus!