Taas mennään - kohti kevättä

Matka uudessa vuodessa on alkanut. Runsaiden pyhäpäivien vuoksi päivät ovat välillä vähän kadoksissa ja aamulla herätessä täytyy hetken miettiä, onko arki vai pyhä, keskiviikko vai ehkä jo lauantai. Uuden vuosiluvun kirjoittaminenkaan ei vielä suju automaattisesti. Varmaan jokunen päivä tai pari viikkoakin saa näppiksellä peruutella ja uusia lukemia kirjoitella oikeaan vuosilukuun osuakseen.

Talvimyräkkä on saanut maan sekaisin liikennettä ja ihmisiä myöden. Kummasti se talvi nykyihmiset ja etenkin autoilijat aina yllättää, vaikka sentään eletään tammikuuta. Onhan nämä talvet ainakin täällä etelärannikolla muuttuneet varsin vetisiksi ja leudoiksi, mutta edelleen kylmyys ja lumi ovat ajankohtaan nähden tavalliset ja asiaankuuluvat elementit. Itse asiassa lenkillä käydessäni totesin lunta sataneen varsin vähän, eikä navakka tuulikaan mitenkään hurjalta tuntunut.

Loppuvuodesta blogi-ideat tuntuivat kadonneen jonnekin kiven koloon ja mieleen hiipi jo pelko, ettei puutarhainnostuskaan kenties enää jaksa herätä. Turhaan etukäteen murehdin, sillä yksi ainut postilaatikkoon tipahtanut siemenluettelo on saanut taas kylvöhormonit päässä - sielläkö ne asustaakin - hyrräämään. Muutama bloggari on jo ehtinyt postata uusista suunnitelmistaan ja onpa Maatiaiskanasen elämää -blogi aloittanut jo kylvötkin.

Tuore siemenluettelo aktivoi minut inventoimaan omat siemenvarastot. Seuraavaksi on tarkoitus tehdä kylvö- ja istutussuunnitelmia. Laatikkoviljelmissäni harrastan vuoroviljelyä. Hyvin muistan, mitä laatikoissa on edellisinä kesinä kasvatettu, mutta kivahan kaikki suunnitelmat on kirjata paperille.

Viime kesänä tuli istutettua turhan paljon kukkia ruukkuihin. Olihan ne kauniita ja iloitsin kaikista kovasti, mutta selkä vääränä ruukuille sai vettä kantaa. Ehkä tuleva kesä ei ole yhtä hikisen helteinen ja kuiva. Aika näyttää. Toivottavasti lämmin kuitenkin.

Krakovalaisesta kirjakaupasta ostin pari puutarhalehteä. Toinen on paikallinen ja toinen Gardener´s World. Harmi vain, että kumpainenkin puolan kielellä. Aika vaivalloista on nettikääntäjän kanssa sanoja puljata, kun ei oikeanlaista sanakirjaakaan ole käytössä. Enkä ole ajatellut hankkiakaan. Kuvien katselu sentään sujuu ongelmitta kielitaidottomaltakin. Eikä maksaneet lehdet Krakovassa paljon. Eikös moinen ostaminen ole melkeinpä Sulo-Vilenmäistä säästämistä.

Kellarissa talvehtivat pelaguut ovat ihan yhtä raaskun näköisiä, kuin kuusi sisälläkin aikaansa viettävää. Kellarin pelaguilla on virtaa sen verran enemmän, että päivänsä pilkkopimeässä viettäessään pukkaavat kaiken aikaa kukkia. Enää en edes viitsi nuppuja taitella pois. Käyttäköön voimansa kukkimiseen, jos se heidän pimeyttään valaisee.

Mihinkäs sitä kissaihminen tavoistaan pääsisi. Kun ei ole omaa kissaa, täytyy herkutella toisten kissoilla. Tyttären kissapoikia kävin uutena vuotena ruokkimassa ja rapsuttamassa. Pois lähtiessäni Nemo jäi eteisen lipastolle pohtimaan, olisiko akkujen lataaminen tarpeen. Nenän yllä riippuva laturinpiuha ei sentään ollut pistorasiassa kiinni. Ja Nemolla virtaa riittää lataamattakin.

Vastahan tässä oli uudenvuodenpyhä ja seuraavaksi onkin sitten loppiaispyhä. Sen jälkeen voimmekin palata normaalin päiväjärjestykseen, jolloin aamulla herätessä toivon mukaan on paremmin kartalla siitä, missä kohtaa kalenteria kulloinkin liikutaan.

Päivät pitenevät, valo lisääntyy. Kohti kevättä ollaan menossa ja vauhdilla. Ihanaa!

Oikein hyvää uutta vuotta kaikille niille, joille en sitä vielä ole toivottanut! Ja toistamiseen niille, joille olen jo toivottanut. Mukavaa viikonloppua kaikille tasapuolisesti!