Sivut

maanantai 25. helmikuuta 2019

Retki Ritarihuoneelle


Liityin vuosi sitten Helsingin kaupunginmuseon ystävät ry:een. Veljenvaimo on jo pidempään ollut yhdistyksen jäsen ja päässyt sen tiimoilta tutustumaan erikoisiin ja mielenkiintoisiin rakennuksiin ja paikkoihin. Sellaisiinkin rakennuksiin, joihin muuten on vaikea päästä. Tammikuussa tuli tämän kevään ensimmäinen jäsenkirje, joka tarjosi retket Suomen kansallisoopperaan ja Ritarihuoneelle. Ryhmät ovat usein pieniä ja ne täyttyvät nopeasti. Myöhästyin ilmoittautumisessa, enkä enää mahtunut Kansallisoopperaan. Sen sijaan Ritarihuoneelle pääsin. 


Opastetut retket ovat aina antoisia. Silloin pääsee ihailemaan yksityiskohtia ja voi kurkistaa paikkoihin, jotka muuten eivät ole yleisölle avoinna. Asiantunteva opas tarjoaa tietoa tiiviissä paketissa ja lisäksi mukavia anekdootteja maustamaan tutustumista. Tietoa tällä retkellä  tuli niin paljon, etten sitä edes tässä ala jakamaan. Faktaa Ritarihuoneesta löydät täältä. Oppaamme kuului talon henkilökuntaan ja ohjasi meitä ammattitaitoisesti talon saloihin sekä vastasi kattavasti retkeläisten esittämiin kysymyksiin.

Keisari Aleksaneri II avaa säätyvaltiopäivät 1863, maalaus R.W. Ekman

1862 rakennettu Ritarihuone sijaitsee lähellä Helsingin Tuomiokirkkoa, Ritarikatu 1:ssä. Rakennuksessa on vuokralla myös Suomalaisen kirjallisuuden seura. Kustannusten kattamiseksi juhlatiloja vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin. Esimerkiksi konsertteja Ritarihuoneella on usein. Sukututkimukseen keskittyvä kirjasto on avoinna arkisin 10-14 ja sinne on varattava aika etukäteen. 

Mainittakoon, että Kansallismuseossa on nykyisin mahdollisuus astua Ritarihuoneen salin senällä riippuvaan säätyvaltiopäivien avajaisia kuvaavaan maalaukseen virtuaalilasit silmillään. Voit kuunnella keisarin puheen suomeksi tai katsella parvella naisten joukossa säätyvaltiopäivien avajaisia. Varmasti hieno elämys, jonka aion jossain välissä käydä kokemassa.


Vanhoissa rakennuksissa on upeita yksityiskohtia niin katossa, seinillä kuin lattioillakin. Tämä parkettikuvio sisälsi muistaakseni yhdeksää eri puulajia. Näin kaunis kuvio ei kaipaa mattoa katteekseen. 


Ritarihuoneella on rekisteröity 357 sukua. Jokaisella aatelissuvulla on oma vaakunansa. Kolmella aatelissuvulla on suomenkielinen sukunimi.  Myös muissa aateloiduissa suvuissa esiintyy suomenkielisiä nimiä, koska suvut ovat suomentaneet nimen tai valinneet suomalaistetun muodon. Nimi itsessään ei tarkoita aateluutta. Saman suvun
sekä aateliset että aatelittomat haarat voivat näin ollen kantaa samaa sukunimeä.
Moni suku on ajan saatossa sammunut ja siitä on merkkinä vaakunan alla olevan nimen perässä risti.


Aateliarvo periytyi isältä pojalle. Jos perheeseen ei syntynyt lapsia tai syntyi vain tyttöjä, suvun aateliarvo päättyi. Suomen muuttuessa tasavallaksi, aatelisto menetti poliittisen merkityksen, eikä aatelisarvoja (rälssioikeus-verovapaus) enää myönnetty.

Aleksanteri II:n patsas Tuomiokirkon portailta kvuattuna

Ritarihuoneen retkellä kuulin, että Senaatintorilla seisova Aleksanteri II:n patsas on sikäli erikoinen, että niitä on Venäjän ulkopuolella ainoastaan Helsingissä ja Bulgarian Sofiassa. Toisinaan esitetään kommentteja, joiden mukaan keisarin patsas tulisi poistaa paikaltaan. Patsas on pystytetty Suomen säätyvaltiopäivien 1863 avajaisten muistomerkiksi (patsas paljastettiin 1894). Historia ja sen muistomerkit kertovat menneisyydestämme. Historia ei katoa, eikä muutu, vaikka siitä muistuttavat patsaat piilotettaisiinkin.


Ritarihuone, Ritarikatu 1

Retkikaveriani odotellessa kiertelin Ritarihuoneen lähistöllä katselemassa Carl Ludvig Engelin suunnittelemia merkkirakennuksia. Hyisen kylmä tuuli puhalsi navakasti ja vei ajan puutteen lisäksi innon lähempään tutustumiseen. Taidanpa kesän tullen tehdä muutaman päiväretken Helsinkiin ihan Engelin merkeissä.

27 kommenttia:

  1. Olipa todella mielenkiintoinen postaus! Kiitos siitä!
    Olin aikoinaan au pairina aatelisperheessä Hampurin liepeillä ja pääsin jopa häävieraaksi aatelishäihin.Pari vihittiin sulhasen suvun omistamassa kappelissa ja hääjuhlaa vietettiin yksityislinnassa. Oli siinä maalaistytöllä ihmettelemistä. Hauskinta oli, kun isäntäni esitteli minut yhdelle vieraalle ja kertoi minun olevan Suomesta, vieras alkoikin puhua suomea. Tämä rouva oli kotoisin Vaasasta ja mennyt naimisiin saksalaisen paroni von Münchausenin kanssa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoinen tarina ja jälleen esimerkki siitä, miten pieni ja yllätyksellinen maailma välillä on. Saksassa aatelisperheen elämä saattaa varmasti olla vielä loisteliaampaa, kuin meillä.

      Poista
    2. Ainakin Saksassa aateliset voivat asua vielä linnoissa tai suurissa kartanoissa. Isäntäperheeni asui omakotitaloalueella ja eli aika tavallista elämää. Tosin kaikesta näki, että he olivat vähän "parempaa" väkeä ja he tietysti pääasiassa seurustelivat toisten aatelisten kanssa. Olin varmaan aika outo lintu heidän keskellään, mutta ystävällisesti he minua kohtelivat. Nykyään isäntäpariskunta asuu Blankenesissa, Hampurin hienostokaupunginosassa, kaiketi vertaistensa ympäröiminä.

      Poista
    3. Suomessa linnoja ylipäätään on vähän, eikä aateluuden saaminen meillä välttämättä tarkoittanut suurta rikkautta. Joskin usein aateluus ja vauraus kulkivat rinnakkain. Ja aateliarvon myötä asema yhteiskunnassa parani myös taloudellisesti mm. rälssioikeuden myötä.
      Linnan tai ison kartanon ylläpitoon tarvitaan varmasti paksua rahapussia. Pelkästään lämmittäminen on tyyristä, muista toimista puhumattakaan.

      Poista
  2. Engelin Helsinki on kauneinta Helsinkiä, vaikka siellä monen monta muutakin hienoa paikkaa on. Mutta niissä kortteleissa on sitä jotakin, ja Aleksanterin patsas (kuten myös katu) kuuluvat ilman muuta Helsingin historiaan, ihan älytöntä miettiä poistamista!
    Upea paikka tuo Ritarihuone näköjään on, mahtavan hienoa päästä sinne noin tutustumaan opastuksen kera pienessä ryhmässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Engelin Helsinki on tosiaan kauneinta Helsinkiä. Yllättävän kattava rakennusten kokonaisuus löytyy Tuomiokirkon ympäristöstä. Saattaa olla, että kaupunginmuseo on järjestänyt kävelyretkiä Engelin hengessä. Täytyypä kysyä ja ehdottaa, jos aiemmin ei niitä ole tehty.

      Poista
  3. Upea Ritarihuone.
    Olisipa mielenkiintoista tietää onko oman sukuni esi- isän ( Von Hohenthal) sukuvaakuna tuolla seinällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Von -etuliite kertoo aateluudesta, joten sillä perusteella sukuvaakuna pitäisi löytyä Ritarihuoneelta. Ota yhteyttä Ritarihuoneen kirjastoon ja kysy. Varmasti olisi mielenkiintoista saada lisää tietoa omasta suvusta.

      Poista
  4. Mielenkiintoista päästä käymään tuolla ritarihuoneella.Edesmenneen mieheni esi-isät olivat myös aatelisia mutta heidän sukuvaakunansa on Tukholmassa ritarihuoneella eikä tullut käytyä mieheni eläessä siellä, josko tyttäreni innostuisivat joskus sukunsa juurista. Nuorempi tyttäreni on kyllä kiinnostunut historiasta ja minua myöskin kiinnostaa mennyt maailma.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ritarihuoneen retkellä kerrottiinkin, että osa suomalaisista aatelisista löytyy Tukholmasta. Usein sukuhistoria alkaa kiinnostaa vasta myöhemmällä aikuisiällä. Tyttäresi ehtivät vielä innostua.

      Poista
  5. Mielenkiintoinen paikka!
    Mukavaa uutta viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli tosiaan mielenkiintoinen paikka.
      Mukavaa viikkoa sinullekin!

      Poista
  6. Olipa kiva päästä kurkistamaan Ritarihuoneelle kuviesi kautta. Ohi olen kulkenut monesti, mutta koska sisään ei noin vaan pääse, on talo jäänyt vieraaksi. Mukavaa alkanutta viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivasti historia aukenee, kun pääsee konkreettisesti paikkoja katsomaan. Itsekin olen monen monta kertaa Ritarihuoneen ohi kulkenut.
      Mukavaa alkanutta viikkoa sinullekin!

      Poista
  7. kiitos tästä mielenkiintoisesta postauksesta Between. olen täysin samaa mieltä, menneisyys ei muutu patsaita kaatamalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa, että pidit. Oli kyllä hienoa päästä tutustumaan rakennukseen historiatietoineen.

      Poista
  8. Hienoja kohteita on siellä piäkaupunkiseuvulla. Upea tuo parkettilattia. Ennenvanhaan immeisiin kauneudentaju ol jottain ihmeellistä. Niin rakennuksissa kuin sisustuksessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhdessä Ritarihuoneen saleista olisi hienoja kattomaalauksia, mutta 70-luvulla ne oli rumina päätetty maalata umpeen likaisen vihreällä maalilla. Tulevassa remontissa kattomaalaukset on ajateltu otettavan esiin. Toivottavasti niin tapahtuu. Kauneuskäsitykset muuttuvat, mutta ehdottomasti vanhaa kannattaa säilyttää.

      Poista
  9. Olipa ihana retki! Tahtoisin myös käydä tuolla joskus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Retki oli tosiaan hieno. Toivottavasti saan mahdollisuuden päästä tutustumaan muihin vastaavanlaisiin paikkoihin.

      Poista
  10. Onpa todella hienon näköistä! Kiitos esittelykierroksesta! Tuo on varmasti ollut ihana retki. Mukavaa helmikuun loppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tiiu, Ritarihuone oli hieno ja mielenkiintoinen paikka. Mukava, että pääsin retkelle mukaan.
      Leppoisaa helmikuun loppua sinulle!

      Poista
  11. Kiitos tästä tietoiskusta! Kylläpä olisi kiva lähteä myös Engelin jalanjäljille katselemaan rakennuksia!

    VastaaPoista
  12. Ihana postaus. Oletpas päässyt käymään upeassa paikassa. Kiva kun jaoit nämä kauniit kuvat. Kävimme viime viikolla kansallismuseossa ja huomasinkin että yhden taulun edessä ihmisillä oli virtuaalilasit. Enpä valitettavasti kiinnittänyt asiaan sen kummempaa huomiota, olisi kyllä kannattanut.

    VastaaPoista
  13. Oi että, kiitos kun päästit meidät kurkistamaan mukanasi. Minä rakastan vanhaa Helsinkiä ja joskus kun aika on suotuisa, vietän pari päivää ihan vaan turistina siellä käyden kaikissa niissä museoissa ja kohteissa joihin en ole 'saanut aikaiseksi' lähdettyä.

    On aivan valtavan lyhytnäköistä vaatia poistoon patsaita, eihän se meidän historiamme ne piilottamalla muutu miksikään. Hakaniemen Maailmanrauhapatsas on kieltämättä kauhea ;-)

    VastaaPoista
  14. Olipa sinulla mielenkiintoinen retki! Ihana paikka tuo Ritarihuone - tuttua vaakunaa hain kuvistasi 😉 Merimetsoa. Helsingissä on aina paljon ja kaunista nähtävää, sinne on helppo suunnitella teemamatkojakin vaikka ihan itsekseen!

    VastaaPoista
  15. Kertoiko Ritarihuoneen kohdeopas neitsyapulaitoksesta?

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!