Sivut

tiistai 12. maaliskuuta 2019

Kuka kulki?


Taas on saatu uutta lunta. Ei se nyt ihan vanhan surmastakaan käy, sillä pakkasta on ollut sen verran, ettei mikään sula. Ei vanha eikä uusi. 
 
Tuoreessa lumessa näkyy hyvin pihalla kulkeneiden eläinten jäljet. Naapurin kissa tekee säännöllisesti kierroksen meidän pihassa. Se jahtaa aktiivisesti pikkulintuja, mistä en pidä. Mutta se jahtaa hyvin myös hiiriä ja myyriä, mikä taasen sopii minulle hyvin. 

Mustarastas tepasteli tästä pihan poikki

Mustarastaat ovat jokapäiväisiä vieraita siemenautomaateilla. Tai pikemminkin niiden alla, sillä ahkerasta harjoittelusta huolimatta mustarastaat eivät pysty takertumaan siemenautomaattien reunoihin tai talipallotelineiden metalliruudukoihin. Ilmeisesti ovat kuitenkin tehneet yya-sopimuksen muiden lintujen kanssa. Varsinkin tiaiset räpistelevät syödessään melkoisesti siemeniä ympäriinsä ja niitä sitten mustarastaat pomppivat napostelemassa.

Oravalla on varpaat harollaan.

Kotimaan marakatit eli oravat loikkivat automaatilta toiselle. Toisinaan ne ylittävät talon keittiön ikkunan edustalla olevalta siemenautomaatilta vieressä kasvavaa tuijaa pitkin katolle kiiveten. Kaksi oravaa on viime aikoina melkein jokapäiväinen näky siemenautomaatilla.

Oravan jälkiä nämäkin


Yhtenä päivänä kuului keittiöön saakka takkahuoneesta kova kolaus. Keltasirkku oli lentänyt ikkunaa päin ja kyyhötti ikkunan edessä olevassa keinussa. Annoin linnun olla, sillä toisinaan ne tokenevat pienen levähdyksen jälkeen. Tämä lintu taisi saada kunnon tällin ja hautajaiset on nyt edessä. Ressukka oli tainnut eksyä reitiltään lumipyryssä.


Moni on jo postannut huonekasvien mullanvaihdosta. Minä en ole päässyt aikomusta edemmäs. Keltainen kliivia on minua aikaansaavempi ja tunkee lehtiensä välistä aukenevia nuppuja. Edellisellä kerralla se kasvatti pitkän varren, jonka päähän kukat aukesivat. Nyt on näköjään niin kiire, että on jättänyt yhden vaiheen kokonaan väliin.


Olen saanut itämättömistä kelloköynnöksistä jonkin sortin päähänpinttymän. Ostin turvenappeja kokeillakseni, saisinko kelloköynnöksen niissä itämään. Kuvassa turvenapit ovat vasta imeneeet itsensä vedestä pulleiksi. Kelloköynnöksen siemenet ovat likoamassa ja pääsevät kohta kokeilemaan itämisen makua nappeihin. Lupaan, että tämän jälkeen en tänä keväänä enää enempää kelloköynnöksiä idätä. Riittäköön ne neljä itänyttä. Alkaa pian aikakin loppua.


Näissä jorinoissa alkaa jo olla "tikusta-asiaa" -maku. Kovasti näpeissä polttelee päästä pihatöihin ja kevään tuoksuja aistimaan. Vaan turha on elämää kiirehtiä. Lumen sulamista odotellessa voi vaikka uppoutua unelmoimaan.

34 kommenttia:

  1. Harmi keltasirkkua. Kyllähän neljä kelloköynnöstä on jo ihan hyvin. Ja vinkiksi, että niistä voi ottaa pistokkaita, kun vähän kasvavat, ja saada niin nopeammin uusia taimia kuin siemenestä kasvattamalla. Nuo turvenapit on käteviä, mutta lopetin niiden käytön kahdesta syystä: joilain kasveilla juuret ei jaksa tulla harsosta läpi ja tuo harso on todennäköisesti muovia (kannattaa tarkistaa pakkauksesta, en tiedä onko kaikilla valmistajilla), joten sitä ei kannata laittaa maahan tai kompostiin, korkeintaan vaan hajoaa mikromuoviksi, ja siinäkin kestää useampi vuosi. Jos harson poistaa ennen uudelleen istuttamista, niin sitten ne on ok. Kevättä täälläkin odotellaan, toivottavasti saapuisi pian :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voisinkin ottaa pistokkaita, kunhan kelloköynnökset vähän kasvavat. Olen kuullut väitteen, etteivät pistokkaat kukkisi samalla tavoin, kuin siemenestä kasvatetut, mutta eiköhän sekin selviä kokeilemalla.

      Tarkistin omien turvenappieni harson, joka näyttää olevan maatuvaa kuitua. Leikkaan sen joka tapauksessa pois, sillä minullakin on kokemusta juurien huonosta läpäisevyydestä harsossa. Enkä laita harsoa kompostiin, vaan sekajätteeseen. Multaan kylväminen on edelleen etusijalla, mutta pitääpä välillä kokeilla muitakin keinoja.

      Kyllä se kevät sieltä saapuu, vaikka malttamattomuutta onkin hankala sietää.

      Poista
  2. Teillon pihalla monellaasta kulukijaa. Nelijä kelloköynnöstä mäki oon saanu itämähän. Näillä mennähän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viime päivinä jälkien tekijöiksi on lisätty pupujussit. Niiden jälken on ristiin rastiin pitkin pihaa.
      Ihan hyvä, että neljäkin kelloköynnöstä iti. Mikähän ihme siemenissä oli viime vuonna, kun itävyys oli niin huimaa.

      Poista
  3. Paljon on liikennettä pihallanne. Meillä on lähinnä Mortin jälkiä. Kaikki kylvöt ovat osaltani tekemättä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noiden jälkien kuvaamisen jälkeen pihasta on tullut pupujussien moottoritie.
      Hyvin vielä ehtii kylvää. Vastahan se homma on aluillaan.

      Poista
  4. Trafiikkia riittää pihallakin, hassut nuo oravan käpällykset.
    Mustarastaita on ikävä, niiden ääni tekee kevään niin todeksi. Nyt näyttää lähinnä ikitalvelta, pikkupakkanen pitää huolen, etteivät öisin kasvavat kinokset kutistu yhtään. Tylsää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mustarastaan laulu on minusta yksi kevään hienoimpia asioita. Meillä mustarastaita on ollut pihassa läpi talven. Kaikki eivät enää muuta etelään.
      Tänään mittari näytti aamulla taas -9 astetta, eikä plussalle ole menty laisinkaan. En kyllä annan ikitalven minua nujertaa. Älä anna sinäkään.

      Poista
  5. Harmi keltasirkun kohtaloa, ei nähnyt uutta kevättä. Minä kuulemma olen saamassa kelloköynnöksen siemeniä , niitä en ole koskaan kasvattanut ennen . Olen lukenut että muillakin on ongelmia niiden itämisessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka keltasirkkujakin on pihassa runsain mitoin, silti yhden onneton kuolema vähän surettaa.
      Mukava kuulla, että saat kelloköynnöksen siemeniä. Samanlaista niiden kasvattaminen on kuin muidenkin kasvien. Hiukan taitavat olla nirsoja. Toivotan sinulle onnea kasvatukseen.

      Poista
  6. Söpö kliivia ja ihanat tulppaanit <3 Eläinten jälkiä on mielenkiintoista seurata. Meillä ei vielä mustarastaita ole näkynyt. Ehkä jo kuun lopussa saattaisi näkyä. Niiden laulu tuo kevään. Toivottavasti kelloköynnöksesi vihdoin itäisivät. Minäkin olisin ehdottanut pistokaslisäystä, mutta Pihan vuosi ehti ensin :) Aurinkoista viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuoreessa lumessa näkyviä jälkiä on tosiaan kiva katsella ja arvuutella niiden tekijöitä. Kuvieni jälkien tekijät näin, joten ei tarvinnut miettiä.
      Mustarastaat talvehtivat täällä päin ja niitä pyörii pihassa jatkuvasti. Mustarastaan laulu on yksi kevään kauneimpia asioita.
      Ainakin on jo neljä itänyttä kelloköynnöstä, joten en sure, vaikka uudet kylvöt eivät itäisikään. Taidanpa kokeilla pistokaslisäystä, kunhan taimet saavat vähän enemmän mittaa.

      Aurinkoista viikkoa sinullekin!

      Poista
  7. Vaihteeksi lisää lunta, mutta tähän aikaan vuodesta talvipostikorttimaisemat eivät enää jaksa innostaa. Talviruokinta jatkukoon vielä. Samoja vieraita täälläkin näkee automaateilla, onneksi Nero ei jahtaa lintuja, mustan kissan on melko mahdotonta edetä lumella huomaamattomasti.
    Onnea itävyydelle! Minä vasta aloittelen esikasvatusta. Kevään merkkejä odotellaan kiihkeästi. Mukavaa viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, nyt sitä mieli halajaa jo vihreämpiä postikorttimaisemia. Jatkan talviruokintaa, kunnes maa alkaa paljastua kunnolla ja pakkaset ovat ohi. Lintujen ja oravien seuraamisesta on ollut paljon iloa tämänkin talven aikana.

      Minullakin kylvöt ja esikasvatus ovat saamassa vauhtia. Kelloköynnökset olen sentään kylvänyt jo tammikuun lopulla. Itävät tai eivät idä. Onneksi on ne neljä itänyttä.

      Mukavaa kevään odotusta ja maaliskuun jatkoa sinulle ja Nerolle!

      Poista
  8. Täälläkin on pari vainajaa tullut ikkunaan lentämisen seurauksena :(
    Yksi kelloköynnös on itänyt!! kahdeksasta, ehkä nyt saan kasvatettua edes yhden pitkästä aikaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina välillä linnut lentävät päin ikkunoita. Onneksi ei sentään kovin usein, mutta silloin tällöin täytyy niitä haudata maahan.

      Onnea ainokaiselle kelloköynnöksellesi. Kummallista, miten huonosti ne ovat tänä vuonna itäneet. Tässäkin suhteessa vuodet eivät ole veljeksiä.

      Poista
  9. Minun kelloköynnöksistä 5 iti noissa turvenapeissa ja 3 tavallisesti. Tyhjäksi jäi monen monta nappia ja samoin taimimultakylvöjä. Joten ehkä se vika on lähinnä siemenissä? Harmillista. Onnea sinulle tähän viimeiseen kylvöön!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika hyvä tulos sinulla kelloköynnösten itämisessä. Ehkä se syy huonoon itävyyteen on juuri siemenissä. Tappiot pitää huomioida ja siemenpusseja ostaessa, sillä minun pusseissani oli 9 siementä/pussi. Onneksi minulla on sentään neljä itänyttä kelloköynnöstä, ellei uusimmat kylvöt onnistu.

      Poista
  10. Kaikenlaisia kulkijoita.
    Onnea itämiselle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maarit! Elleivät uudet kylvökset idä, on ainakin neljä itänyttä kelloköynnöstä.
      Kulkijoita pihassa riittää. Kaikkia ei edes näe, ainoastaan jäljet kertovat niitä olleen.

      Poista
  11. Kovasti vaikeasti taimettettavalta kuulostaa tuo kelloköynnös.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kelloköynnöksen itävyys näyttää olevan vähän työlästä. Kunhan ovat itäneet, kasvatus onnistuukin jo ihan mallikkaasti.

      Poista
  12. Oravan jäljet veikeät,ekakuva oisko "susi" :(
    Kun aurinko paistaa,ikkunoihin heijastuu taivas/ouut ?,lintu rukat lentävät pahki.Joka kevät/ syksy joku tapaturma sattuu,joskus selviät,ja joskus ei :(
    Minä olen joku vuosi yrittänyt kelloköynöksiä,turhan itämättä jäi:(Aika konstikas idätettävä??
    Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensimmäisen kuvan jäljet ovat naapurin kissan. Näen sen aamuisin kulkevan tarkastamassa pihamme tilanteen.
      Viime vuonna kasvatin kelloköynnöksiä onnistuneesti. Kaikki kylvämäni itivät ja sain nauttia upeasta kukinnasta kesän ajan. Tänä vuonna itäminen onkin sitten toisenlaista, mutta onneksi sentään neljä iti.
      Mukavaa viikkoa sinullekin!

      Poista
  13. Kivoja kuvia pihan kulkijoiden jäljistä. Ja voi pientä linturukkaa. Näin käy valitettavasti meilläkin joskus, onneksi harvoin.
    Kelloköynnöksiä välttelen itse, mutta peukkuja pidän teille toisille!
    Mukavaa viikon jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi näitä lintuhaavereita ei usein tapahdu. Pihalla lentelee kuitenkin paljon pikkulintuja.
      Saapa nähdä, miten kelloköynnökset kasvavat ja kukkivat. Toivotaan tosiaan parasta.
      Mukavaa viikkoa sinullekin!

      Poista
  14. Minä kans ilolla bongailen jälkiä lumelta. Tosin puuttuvat jäljet ilahduttavat kaikkein eniten - ei ei kauriita eikä jänöjä puutarhassa! Ihan arboretumin laidalla on pupujussi hyppinyt, mutta mitään ei ole (vielä) syönyt. Ilveksiäkään ei ole tälle talvelle käynyt, mikä omien kissojen osalta kyllä helpottaa. Ei ne kyllä paljoa nokkaansa ulos laita, mutta kerran päivässä käyvät asioillaan pikaisesti.

    Kevättä odotellaan siellä ja täällä. Alkaa tämän lumen kanssa tuppurointi jo syletyttää. Talvi on aina liian pitkä, jolloin siihen ehtii kyllästyä. Kaipaan kasvukautta ja pihapuuhia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilves onkin kissan kannalta vaarallinen. Nuuksion kansallispuisto on lähellä ja sieltä ilveksiä silloin tällöin kylällekin eksyy. Kerran Juuson kanssa eläinlääkärissä käydessäni sinne tuotiin hoitoon kissa, jonka häntä oli vain muutamalla säikeellä kiinni. Omistaja sanoi ilveksen purreen kissaa, mutta arka ilves oli säikkynyt ihmisiä ja kissa pelastui. Siitä tuli töpöhäntäinen kissa.
      Tänään herättiin -16 asteen pakkaseen. Tämän jälkeen pitäisi olla leudompaa luvassa. Jospa kevät vihdoin alkaisi ja pääsisimme lumesta.

      Poista
  15. Pupujusseja loikkii meidänkin pihalla runsaasti, ja aika usein näkyy myös repolaisen jättämiä helminauhoja. Oraviakin näkee paljon, mustarastaita sen sijaan ei. Minulla on kylvöhommat vasta ihan alulla ja ainostaan kaksi pientä akileijan tainta on putkahtanut mullan pinnalle. Mutta kyllä se siitä! Onnea sinulle kylvöihin, toivotaan runsaasti kelloköynöksiä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tammi-helmikuussa pupujusseja ei pahemmin täällä näkynyt, mutta nyt piha on täynnä niiden jälkiä. Eilen illalla pihavalo syttyi ja ikkunasta katsoessani tuijotimme hetken pupun kanssa toisiamme silmiin. Sitten se loikki tyynesti kohti alapihaa. Onneksi olen verkottanut kaikki puut ja tärkeimmät pensaatkin.
      Kiitos, toki olen tyytyväinen neljään kelloköynnökseen, mutta kiva olisi nähdä niitä enemmänkin.

      Poista
  16. Harmillisesti täälläkin linnut lentelee välillä ikkunoihin, mutta enemmän kesäaikaan.
    Mulla tais itää kaikki kelloköynnöksen siemenet mitä laitoin, mutta pari jäi pikkuisiksi rupuiksi. Katotaan miten käy, saako kukintaa tälle kesälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saapa nähdä, millainen kesä on tulossa. Viime kesä helli niin tomaatteja kuin kelloköynnöksiäkin. Aina sentään kesä suosii jotain kasviryhmää, joten ilman elämyksiä tuskin jäämme.

      Poista
  17. Jäläkiä miekin seurailen kulukiissani. Meillä ei jäniksiä eikä kauriita oo pihassa kulukenu koko talaveen. Syykin on selevinny. Ilivesksiä on kaksin kappalein pyörinä tällä kylällä. Esikasvatuksessa on miullakin siemeniä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilvesten vieralu sitten selvittääkin jänisten ja kauriiden jälkien puuttumisen. Jälkiä on kyllä mukava seurata ja arvuutella, mikä milloinkin on kulkenut. Iso rusakko on näköjään muuttanut meidän pihaan. Iltaisin se makailee joko keittiön ikkunan alla tai lähellä olevan marjakuusen kupeessa. Napostelee siellä lintujen pudottamia siemeniä. Rusakolla on todella herkät aistit, sillä verhon vähäinenkin heilahdus saa sen loikkimaan piiloon. Yhden surkean kuvan sain siitä napattua.

      Ahaa, sinä olet laittanut esikasvatukseen jo muutakin. Ostin eilen oxaliksen mukuloita ja ajattelin laittaa ne ensi kuussa multaan. Tykkäsin viime kesänä kovasti oxaliksesta.

      Mukavaa viikonloppua sinulle!

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!