Sivut

keskiviikko 26. kesäkuuta 2019

Sekalainen seurakunta

Trifolium pratense - Puna-apila

Pionien ja ruusujen loiston ihastelun lomassa on kiva nostaa esille myös puutarhan muita kukkijoita. Ensimmäisen kuvan puna-apilaa en ole puutarhaani istuttanut, vaan ihan omin voimin se yrittää moneen paikkaan itseään tunkea. Nätti kukka, joka kyllä valtaa pian koko paikan. Tulee siis kitketyksi.

Dianthus plumarius - Sulkaneilikka

Vuosia sitten sain vanhempieni pihalta harmaanvihreää kasvustoa, jota isä kutsui kartanonruohoksi. Kasvin tunnistaminen vei aikansa ja sulkaneilikaksi olen sen tulkinnut. Viihtyy hyvin kuivassa ja paahteisessa rinteessä.

Dianthus deltoides - Ketoneilikka

Ketoneilikka asustaa vaaleanpunaisen sulkaneilikan lähellä samassa rinteessä. Sekään ei pane pahakseen auringon porotusta ja kuivuutta. Jossain vaiheessa ketoneilikka oli vähän hätää kärsimässä, mutta parin viime vuoden aikana sen kasvusto on vankistunut ja kukinta lisääntynyt. Sähäkkä väri, joka näkyy pitkälle.

Dianthus gratianopolitanus 'Pink Jewel' - Vuorineilikka

Vaaleanpunainen vuorineilikka kuuluu niihin markettikukkiin, joista jaksan olla iloinen. Istutin tämän Pink Jewelin teresanruusun kupeeseen ja siihen se kotiutui. Kivasti kukkivat samaan aikaan, jolloin neilikka toistaa ylempänä kukkivan ruusun sävyjä.

Armeria maritima 'Splendens Perfecta' - Tarhalaukkaneilikka

Myös rinteessä kasvava pinkki tarhalaukkaneilikka on edullinen markettiostos. Viime kesän kuivuudessa se ei kukkinut laisinkaan ja ajattelin kasvin jättäneen minut. Vaikka nytkin alkaa olla rutikuivaa, nousi tämä neilikka mullasta ja ryhtyi kukkimaan.

Dianthus barbatus - Harjaneilikka

Harjaneilikkaa olen sekä esikasvattanut että kylvänyt siemeninä. Sen jatkuvuuden suhteen ei voi mennä takuuseen, sillä se joko ilmestyy tai sitten ei. Eri värisinäkin olen sitä kylvänyt, mutta jostain syystä tämä voimakas pinkki nousee kaikkein varmimmin. Harjaneilikka ei viihdy märässä, joten se suositellaan istutettavaksi rinteeseen tai kohopenkkiin. Minun harjaneilikkani tykkäävät makaamisesta. Kuvan harjaneilikoista näkyy vain osa lopun varren kiemurrellessa tuoksumataran joukossa.

Gilia capitata - Pallerokiurunkukka

Pallerokiurunkukkaa olen kasvattanut ennenkin, mutta tänä kesänä se on erityisen vahvakasvuinen ja kaunis. Istutin sitä kahteen paikkaan testatakseni sen viihtyvyyttä. Rinteessä se aloitti kukinnan aikaisemmin, mutta pian Syyspenkissä asuvat kirivät kaverinsa kukinnassa kiinni. Pallerokiurukukan sanotaan houkuttelevan hyönteisiä.

Veronica austriaca subsp. teucrium - Loistotädyke

Loistotädykettä ostin pari vuotta sitten Honkkarin pikkuperennavalikoimasta. Välillä niiden joukosta tekee kivoja löytöjä, mutta useimmiten perennarullakon äärellä tulee suru silmään kuivuudesta kärsiviä kasveja katsellessaan. Loistotädykkeen sininen väri on kaunis.

Knautia macedonica - Etelänruusuruoho

Etelänruusuruohoa kasvatin viime kesänä siemenestä. Itäminen onnistui hyvin ja niin onnistui kasvin juurtuminenkin. Kuivuudesta huolimatta etelänruusuruoho kukki ahkerasti heti ensimmäisenä kesänään.

Knautia macedonica - Etelänruusuruoho

Tänä vuonna etelänruusuruoho nousi runsaana ja vikkelänä. Vartta kasville on tullut pari lähes pari metriä ja nuput huitelevat korkeuksissa. Kukan koko on noin pari senttiä. Se on avautumisen ensivaiheessa enemmän viininpunainen, mutta täysin auetessaan väri vaalenee. Yllättävän hyvin etelänruusuruoho pysyy pystyssä.
 
Allium caeruleum - Sinilaukka

Sinilaukkaa istutin viime syksynä vähän lisää. Se aloittaa kukintansa ukkolaukan jo lopetettua. Sininen väri näkyy jo ja odottelen nuppujen täydellistä avautumista.

Allium oreophilum - Lehtolaukka

Pikkuinen lehtolaukkakin on aloittanut kukintansa. Lehtolaukkaa minulla on vaaleanpunaisena ja keltaisena. Tämä pikkuinen sipulikukka kannattaa istuttaa penkin reunaan, sillä matalana se jää helposti isompien kasvien alle.

Persicaria affinis 'Sarjeeling red' - Vuorikonnantatar

Vuorikonnantatarin istutin muutama vuosi sitten aluksi Päivänliljapenkkiin. Olisi kannattanut ennen istutusta tutkia kasvin ominaisuuksia, sillä melko matalana se jäi auttamattomasti päivänliljojen jalkoihin. Kasvin nimessä esiintyvä sana tatar aiheutti hiukan kylmiä väreitä selkäpiihin, sillä vuosien ajan olen taistellut päästäkseni eroon japanintatarista. Vuorikonnantatarin kanssa ei kuitenkaan ole ollut ongelmaa. Tuskin tuleekaan. Ihan eri sorttisesta tatarista on kyse. Nykyisin vuorikonnantatar asustaa Vasenrinteessä ja näyttää viihtyvän hyvin.

Hesperis matronalis - Illakko

Illakon olen kasvattanut siemenestä. Sen pitäisi miellyttää erityisesti yöperhosia, yökkösiä ja kiitäjiä. Illakko kuuluu vanhojen maatiaisperennojen aatelistoon. Sen pitäisi kylväytyä itsestään ja menestyä oman onnensa nojalla. Illakon miellyttävän tuoksun vuoksi sitä suositellaan istutettavaksi ikkunan läheisyyteen, jotta kasvista voisi nauttia lämpiminä kesäöinä. Odotan kovasti hajuaistini palaamista, jotta voisin iloita myös nätin kasvin tuoksusta.

Thalictrum delavayi - Jaloängelmä

Jaloängelmästä pidän ehkä eniten nuppuisena. Sen sievät pallomaiset nuput avautuvat nopeasti tähtimäisiksi kukinnoiksi. Jaloängelmä on asunut meillä jo neljä vuotta. Ostin sen Kotkan puutarhoissa vieraillessani vuonna 2015. Olisi pitänyt ostaa heti useampi kappale, jotta olisin nopeammin saanut runsaan pehkon. Hyvin näyttää viihtyvän, mutta toivoisin leviävän nopeammin. Ostin puutarhamessuilta uusia siemeniä, jotka odottavat kylvämisen innostusta.
 
Lonicera 'Dropmore Scarlet' - Köynnöskuusama

Alapihan aitaaminen loi uusia istutusmahdollisuuksia. Toissakesänä istutin aitaa vasten edullisesti löytämiäni villiviinejä ja köynnöskuusamia. Tulikuusama Dropmore Scarlet tykästyi aurinkoiseen ja tuuliseen paikkaan. Se kukkii nytkin runsaasti ja kasvattaa versoja kohti korkeuksia. 

Lähellä tulikuusamaa asustaa henrynköynnöskuusama (lonicera henryi). Se on ikivihreä köynnös, jonka talvehtiminen on meillä epävarmaa. Aitamme vieressä henrynköynnöskuusama on pysynyt hyvin hengissä nyt kahden talven yli, mutta eipä se kovin innokas ole kasvamaan. Se on nyt liian aurinkoisessa paikassa ja löydettyäni siitä lisätietoa, köynnöksen siirto on edessä.
 
Aristolochia macrophylla - Piippuköynnös

Piippuköynnöksen meinaan aina unohtaa. Se kasvaa talon tienpuoleisella seinustalla köynnösristikosta ponnistaen kohti korkeuksia. Piippuköynnöksessä ei ole tarttuvia kärhiä ja se tarvitsee tuen, johon kietoutua ylös päästäkseen. Alkuun piippuköynnös on hidas, mutta kotiuduttuaan kasvaa nopeasti reheväksi. Olen uudistanut köynnöksen leikkaamalla sen muutaman vuoden välein alas.

Allium oreophilum - Lehtolaukka

Näyttäviä pioneja ja tuoksuvia ruusuja on helppo ihastella. Puutarhassa on paljon muutakin kaunista ja jännittävää, joihin kannattaa välillä suunnata huomionsa. Aika moni meilläkin odottaa vielä vuoroaan.

 

40 kommenttia:

  1. Ihanan monenlaisia kukkia! Hui, onpa sinulla korkea etelänruusuruoho. Täällä se pysyy noin metrisenä, mutta leviää kyllä nyt muutaman vuoden jälkeen joka suuntaan, pitäisi istuttaa se sitä tukevien kasvien keskelle. Siementaimia on tullut kiitettävästi, joten sen alkuperäisen emokasvin voisikin joskus kaivaa jo pois, ellei sitten häviä omia aikojaan - perennatkaan eivät ole ikuisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Etelänruusuruoho yllätti korkeudellaan. Hyvin se pysyy pystyssä, mitä auttaa sijainti ison kiven vieressä. Voi alkuvarrellaan nojata kiveen. Se voisi olla hauska kermanvalkoisen töyhtöangervon kaverina.
      Ei ole perennat ikuisia. Milloin mistäkin syystä niitä katoaa omaan kasviavaruuteensa.

      Poista
  2. Nämä suloiset kukat kannattaa todella nostaa esiin puutarhan vakioprinsessojen rinnalle. Pienet sipulikukat ja vaikkapa tädykkeet ovat helppoja kasvattaa ja leviävävät kiitettävästi. Sopivaa kasvupaikkaa niille kannattaa todella suunnitella, muuten ne jäävät piiloon. Minullakin on syyskylvönä kylvettyä illakkoa odottamassa kukinnan alkua. Se on yksi ihanista vanhan ajan tunnelman tuojista. Ilahduttavaa, että puna-apilakin pääsi esiin!
    Onpa tuo tumma tulikuusama dramaattinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Illakko oli helppo kasvatettava. Ajattelin hankkia lisää sen siemeniä.
      Muiden puutarhassa tulee usein ihasteltua ja kummasteltua pienempiä ja välillä outojakin kasveja. Omassa puutarhassa niihin ei riittävästi kiinnitä huomiota, vaikka moni on todella kestävä ja kiitollinen kasvi. Puna-apila on kaunis. Kukkapenkissä se tosin leviää liiaksi ja on vaikea kitkettävä. Siksi en sitä ihan joka paikkaan päästä.

      Poista
  3. Ihana seurakunta! <3
    Sulkaneilikka ja lehtolaukka hurmasivat erityisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sulkaneilikka on hauska sotkutukka. Sen harmaanvihreä kasvusto on kukinnan lisäksi jännän näköinen.

      Poista
  4. Neilikat on varmoja kukkijoita, harjaneilikka tekee uutta tulemistaan, ainakin tuntuu siltä. Eteläruusuruoho on ihana, se sopii mainiosti muiden sekaan, on sellainen vähän hentoisempi, vaikka pysyykin pystyssä, mutta on minusta parhaimmillaan muiden seassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harjaneilikka on ainakin minulle jo lapsuudesta tuttu kasvi. Se ansaitsee uuden tulemisensa.
      Etelänruusuruoho sopii parhaiten tosiaan muiden joukkoon. Hentoisen vartensa vuoksi se ei yksinään täytä ja näytä runsaalta, mutta muiden joukosta noustessaan on hieno.

      Poista
  5. Ihania! Tuo loistotädyke on hyvä ja kaunis kasvi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Loistotädykkeen sininen väri on oikeastaan aika maaginen. Minulla on myös unelmatädykettä, mutta se kukki tänä vuonna aika heikosti. Pitää ehkä siirtää vähän parempaan paikkaan.

      Poista
  6. Kauniita kuvia jälleen. Neilikat ovat kyllä mukavia kukkia. Tuo sulkaneilikka on hauskan näköinen, en ole sellaista nähnytkään. Lehtolaukka on upea. Mukavaa viikon jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Neilikat ovat hyvin monipuolinen kasviryhmä. Löytyy varmasti joka makuun jokin. Sulkaneilikoitakin olen nähnyt erilaisia. Omani alkuperää en tiedä. En älynnyt kysyä sitä aikoinaan isältä ja nyt isän muisti ei enää toimi ollenkaan.
      Eilen satoi ja tänäänkin sataa, mistä kuivan maan vuoksi iloitsen tällä kertaa erityisen paljon. Mukavaa viikkoa sinulle!

      Poista
  7. Niin paljon kaikkea kaunista taas kerran.
    Illakko on tosi viehättävä perinneperenna ja sillä näyttää olevan nyt uusi tuleminen.
    Loistotädyke on tosi kaunis, sellainen pitää jostain hankkia ja samoin pallerokiurunkukka, sekä sinilaukka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Molley! Olen kulkenut kameran kanssa puutarhassa niin ahkerasti, että kuvia tulvii koneelle.
      Pallerokiurunkukkaa en ole kaupoissa nähnyt, mutta siemenistä sitä on helppo kasvattaa. Sama taitaa koskea illakkoa. Harmi, etten haista mitään. Olisi kiva kokea illakon tuoksu.

      Poista
  8. Neilikat oli hyvä muistutus kuivan paikan kasveista, sellaisille on tarve. Minun sinilaukka kärsii kuivuudesta eikä oikein kuki kunnolla. Harjaneilikat on kauniita vaikka niille motkotan lamoavasta kasvutyylistä. Pitäisikin kuvata uudet tummat jotka kukkivat ensimmäistä kertaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinilaukassa on tavallista pienempi kukka. Lieneekö se kuivuuden syytä. Nyt onneksi sataa ja maa saa tarvitsemansa kastelun.
      Harjaneilikoiden maata nuoleva kasvutapa on kyllä vähän ärsyttävä. Niiden tukeminenkin on hankalaa, kun varsi on jo pienestä pitäen kiemurainen. Laitapa kuvia tummista harjaneilikoisasi. Jospa joskus onnistuisin niitäkin kukittamaan.

      Poista
  9. Vastaukset
    1. Kiitos Marketta! Tämä kesä on tarjonnut kauneutta yltäkylläisesti. Ammennetaan sitä nyt täysillä talvenkin varalle.

      Poista
  10. Hienoa, että nostit vähäisemmät katseenvangitsijat esille, pieninä ja muiden katveessa kasvavina unohdamme helposti niiden kuvaamisen, vaikka ovat yksilöinä aivan ihania. Pallerokiurukukka näyttää upealta, laitoin heti ylös hankintalistalle! Sinilaukat täälläkin availevat kuintojaan, olen aivan hurmaantunut niiden kauneudesta, keltaisia ja vaalenapunaisia lehtolaukkoja minulla ei myöskän ole, jatkossa voi hyvinkin olla:) Jaloängelmä on viime kesän hankinta, mutta sen hailakkaan väriin olen pettynyt, lehdet ja nuput ovat kauniit. Kivoja, hienoja, kesäisiä kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaloängelmän kukinta meni todella nopeasti ohi. Ehkä lämpimällä säällä oli siihen syynsä. Nuppuvaihe on jaloängelmässä minusta hieno.
      Itse asiassa yllätyin, miten paljon puutarhassa on pieniä kaunottaria, joita ei tule tarpeeksi huomioitua. Moni jäi esittelemättä.

      Poista
  11. Erilaiset neilikat ovat ihania jo osin hyvin miellyttävän tuoksunsa ansiosta. Sulkaneilikkaa kylvin aikoinaan usein siemenistä. Nyt siemeniä näyttää olevan harvoin tarjolla tai sitten ne eivät vain ole yksinkertaisesti sattuneet osumaan silmiini.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Useimmissa kaupoissa näyttää olevan vakiovalikoima siemeniä. Jotain erilaista halutessaan täytyy näköjään selata nettikauppojen tarjontaa. Neilikka on kyllä monipuolinen ja kaunis kasviryhmä.

      Poista
  12. Kanista ja mopuolista kukintaa puutarhasta löytyy. Illakosta olen haaveillut pitkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yllättävän paljon vähemmän huomiota saavia kukkia löytyy varmaan jokaisen puutarhasta, kun alkaa systemaattisesti niitä katsomaan. Oli kiva retki katsella kameran kanssa niitä läheltä.
      Illakko on nätti. Toteuta siis haaveesi sen suhteen.

      Poista
  13. Kaunista kukintoo ja neilikat etenkin. Mie oon mehästäny lehtoängelmee, vaan ei oota myyvvään tiälläpäin. Harjaneilikat on ihania kasveja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen metsästänyt lisää lehtoängelmää, vaan ei ole tullut vastaan. Tuon ainokaiseni ostin muutama vuosi sitten Kotkassa käydessäni eräältä kotipuutarhurilta. Kevätmessuilta ostin ängelmän siemeniä, joita olisi tarkoitus kylvää.
      Harjaneilikoista minäkin tykkään. Viime vuonna niitä kukki enemmän, mutta ehkä siemenet odottavat mullassa ensi kesään. Toivon niin.

      Poista
  14. Mukavaa kun esittelit vähemmän huomiota saavia kukkiasi. Suurinosa minulle tuntemattomia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti joku postauksen kasveista innostaa myös sinua. Muilta saadut vinkit ovat oivallisia ja niistä minäkin ammennan ideoita omaan pihaan.

      Poista
  15. Ihana postaus, kiitos.

    Itsekin ilahduin valtavasti kun puolivilliltä pihaltamme pompsahti yllättäen esiin harjaneilikka ja palava rakkaus. Nehän ovat aivan perinnekasvien aatelia ja molempia olen nyt monta vuotta hyysännyt ja varjellut mm. saippuakukan rynnäköltä.

    Tänään ainakin meillä sataa, erittäin tervetullut päivä!
    Kivaa viikon jatkoa sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Löysitpä mukavia yllätyksiä. Harjaneilikkaa oli vanhempiemme ja heidän vanhempiensa pihoissa yleisesti. Suon sille lämpimästi uuden tulemisen. Minun palavarakkauksissani on jotain ötökkää, joka näyttää ahmivan kaikki nuput. Sen varoitettiin leviävän ärhäkästi, vaan eipä ole niin tehnyt.
      Sateen ropina on musiikkia korvilleni - ja puutarhan kasveille. Kunhan ei sentään viikkotolkulla ropise.
      Samoin sinulle kivaa viikkoa ja lähtölaukausta heinäkuuhun!

      Poista
  16. Erittäin kaunis ja värikäs seurakunta sinun puutarhassasi. Vuorikonnantatar on suloinen. Minulla kasvaa tavallista konnantatarta yhdessä penkissä ja sen kukinto on paljon vaatimattomampi. Pidän kyllä siitä silti kovasti :) Mukavaa torstaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin pidän tuosta vuorikonnantatarista. Se kukkii pitkään ja pysyy kauniina. Näyttää olevan varsin vaatimaton toiveissaan, sillä sen asuinpaikka on paahteinen ja kuiva. Hyvin pärjää.
      Eletään näkjöään jo lauantaita eli mukavaa viikonloppua sinulle!

      Poista
  17. Söpöliinejä! Minulla on selvästi puutarhassani aukko neilikoiden kohdalla. Ketoneilikkaa sentään löytyy ja nyt ensimmäistä kertaa pieniä harjaneilikan siementaimia. Kylläpäs etelänruusuruohosi onkin korkeaksi innostunut kasvamaan! Meillä ei muuten juuri nyt olekaan yhtään isoa tai näyttävää kasvia kukassa, joten pieniä väripilkkuja on tullut ihasteltua senkin edestä. Mukavaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin ehdit neilikoita puutarhaasi kerätä. Nythän sinulla alkaa muotoutua uusia alueita ja sen myötä ehkä myös kasvitarpeita. Neilikat ovat kyllä mukavan helppoja kasveja moneen paikkaan.
      Pienet väripilkut ansaitsevat ihastelun. Usein näyttävien kukinta on nopeasti ohi, joten pientä sievää pitää niiden lomassa ollakin.
      Mukavaa viikonloppua sinulle!

      Poista
  18. Upeita kuvia jälleen! Monet kauniit kukkijat meinaavat tosiaan jäädä suurempien varjoon. Tosi kaunis tuo sinilaukka! Lehtolaukkaan olen ihastunut ja istuttanut sitä useaan kukkapenkkiin. Hauskaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajattelin syksyllä lisätä lehtolaukkaa, sillä muiden kasvien istutuspuuhissa lehtolaukan pikkuiset sipulit ovat siirtyneet milloin mihinkin. Siitä ei pääse iloitsemaan, jos se kasvaa kukkapöheikön keskellä. Lehtolaukka on sopiva reunuskasvi moneen paikkaan.
      Hyvää viikonloppua sinulle!

      Poista
  19. Nyt tuli sellainen fiilis, että illakkoa olisi pakko saada myös Kesäpesälle. Nuo lehtolaukat on niin somia, ekalla kerrtaa tein sen virheen, että laitoin ne ihan väärään paikkaan, eivät näkyneet minnekään. Nyt niitä kasvaa paremmassa paikassa ja suunnitelmissa on syksyllä lisätä niitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Illakko sopisi palstallesi hyvin. Kasvatin sitä siemenestä ja onnistui kerralla. Ilmeisesti on helppo kasvatettava.
      Sanoin tuossa ylempänä Tiiulle, että kaivuhommien yhteydessä lehtolaukan sipulit ovat siirtyneet hankaliin paikkoihin. Pienenä sipulikasvina sen täytyy olla reunalla, jotta se pääsee oikeuksiinsa. Ajattelin minäkin lisätä lehtolaukkaa. Helppo ja kestävä kasvi sekin.

      Poista
  20. Kauniita!!!!!
    silmille iloa,ja paljon
    Hyvää viikonloppua:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näistä pienistä silmäniloista nautin suuresti.
      Hyvää viikonloppua sinulle Liisa!

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!