Sekalainen seurakunta

Trifolium pratense - Puna-apila

Pionien ja ruusujen loiston ihastelun lomassa on kiva nostaa esille myös puutarhan muita kukkijoita. Ensimmäisen kuvan puna-apilaa en ole puutarhaani istuttanut, vaan ihan omin voimin se yrittää moneen paikkaan itseään tunkea. Nätti kukka, joka kyllä valtaa pian koko paikan. Tulee siis kitketyksi.

Dianthus plumarius - Sulkaneilikka

Vuosia sitten sain vanhempieni pihalta harmaanvihreää kasvustoa, jota isä kutsui kartanonruohoksi. Kasvin tunnistaminen vei aikansa ja sulkaneilikaksi olen sen tulkinnut. Viihtyy hyvin kuivassa ja paahteisessa rinteessä.

Dianthus deltoides - Ketoneilikka

Ketoneilikka asustaa vaaleanpunaisen sulkaneilikan lähellä samassa rinteessä. Sekään ei pane pahakseen auringon porotusta ja kuivuutta. Jossain vaiheessa ketoneilikka oli vähän hätää kärsimässä, mutta parin viime vuoden aikana sen kasvusto on vankistunut ja kukinta lisääntynyt. Sähäkkä väri, joka näkyy pitkälle.

Dianthus gratianopolitanus 'Pink Jewel' - Vuorineilikka

Vaaleanpunainen vuorineilikka kuuluu niihin markettikukkiin, joista jaksan olla iloinen. Istutin tämän Pink Jewelin teresanruusun kupeeseen ja siihen se kotiutui. Kivasti kukkivat samaan aikaan, jolloin neilikka toistaa ylempänä kukkivan ruusun sävyjä.

Armeria maritima 'Splendens Perfecta' - Tarhalaukkaneilikka

Myös rinteessä kasvava pinkki tarhalaukkaneilikka on edullinen markettiostos. Viime kesän kuivuudessa se ei kukkinut laisinkaan ja ajattelin kasvin jättäneen minut. Vaikka nytkin alkaa olla rutikuivaa, nousi tämä neilikka mullasta ja ryhtyi kukkimaan.

Dianthus barbatus - Harjaneilikka

Harjaneilikkaa olen sekä esikasvattanut että kylvänyt siemeninä. Sen jatkuvuuden suhteen ei voi mennä takuuseen, sillä se joko ilmestyy tai sitten ei. Eri värisinäkin olen sitä kylvänyt, mutta jostain syystä tämä voimakas pinkki nousee kaikkein varmimmin. Harjaneilikka ei viihdy märässä, joten se suositellaan istutettavaksi rinteeseen tai kohopenkkiin. Minun harjaneilikkani tykkäävät makaamisesta. Kuvan harjaneilikoista näkyy vain osa lopun varren kiemurrellessa tuoksumataran joukossa.

Gilia capitata - Pallerokiurunkukka

Pallerokiurunkukkaa olen kasvattanut ennenkin, mutta tänä kesänä se on erityisen vahvakasvuinen ja kaunis. Istutin sitä kahteen paikkaan testatakseni sen viihtyvyyttä. Rinteessä se aloitti kukinnan aikaisemmin, mutta pian Syyspenkissä asuvat kirivät kaverinsa kukinnassa kiinni. Pallerokiurukukan sanotaan houkuttelevan hyönteisiä.

Veronica austriaca subsp. teucrium - Loistotädyke

Loistotädykettä ostin pari vuotta sitten Honkkarin pikkuperennavalikoimasta. Välillä niiden joukosta tekee kivoja löytöjä, mutta useimmiten perennarullakon äärellä tulee suru silmään kuivuudesta kärsiviä kasveja katsellessaan. Loistotädykkeen sininen väri on kaunis.

Knautia macedonica - Etelänruusuruoho

Etelänruusuruohoa kasvatin viime kesänä siemenestä. Itäminen onnistui hyvin ja niin onnistui kasvin juurtuminenkin. Kuivuudesta huolimatta etelänruusuruoho kukki ahkerasti heti ensimmäisenä kesänään.

Knautia macedonica - Etelänruusuruoho

Tänä vuonna etelänruusuruoho nousi runsaana ja vikkelänä. Vartta kasville on tullut pari lähes pari metriä ja nuput huitelevat korkeuksissa. Kukan koko on noin pari senttiä. Se on avautumisen ensivaiheessa enemmän viininpunainen, mutta täysin auetessaan väri vaalenee. Yllättävän hyvin etelänruusuruoho pysyy pystyssä.
 

Allium caeruleum - Sinilaukka

Sinilaukkaa istutin viime syksynä vähän lisää. Se aloittaa kukintansa ukkolaukan jo lopetettua. Sininen väri näkyy jo ja odottelen nuppujen täydellistä avautumista.

Allium oreophilum - Lehtolaukka

Pikkuinen lehtolaukkakin on aloittanut kukintansa. Lehtolaukkaa minulla on vaaleanpunaisena ja keltaisena. Tämä pikkuinen sipulikukka kannattaa istuttaa penkin reunaan, sillä matalana se jää helposti isompien kasvien alle.

Persicaria affinis 'Sarjeeling red' - Vuorikonnantatar

Vuorikonnantatarin istutin muutama vuosi sitten aluksi Päivänliljapenkkiin. Olisi kannattanut ennen istutusta tutkia kasvin ominaisuuksia, sillä melko matalana se jäi auttamattomasti päivänliljojen jalkoihin. Kasvin nimessä esiintyvä sana tatar aiheutti hiukan kylmiä väreitä selkäpiihin, sillä vuosien ajan olen taistellut päästäkseni eroon japanintatarista. Vuorikonnantatarin kanssa ei kuitenkaan ole ollut ongelmaa. Tuskin tuleekaan. Ihan eri sorttisesta tatarista on kyse. Nykyisin vuorikonnantatar asustaa Vasenrinteessä ja näyttää viihtyvän hyvin.

Hesperis matronalis - Illakko

Illakon olen kasvattanut siemenestä. Sen pitäisi miellyttää erityisesti yöperhosia, yökkösiä ja kiitäjiä. Illakko kuuluu vanhojen maatiaisperennojen aatelistoon. Sen pitäisi kylväytyä itsestään ja menestyä oman onnensa nojalla. Illakon miellyttävän tuoksun vuoksi sitä suositellaan istutettavaksi ikkunan läheisyyteen, jotta kasvista voisi nauttia lämpiminä kesäöinä. Odotan kovasti hajuaistini palaamista, jotta voisin iloita myös nätin kasvin tuoksusta.

Thalictrum delavayi - Jaloängelmä

Jaloängelmästä pidän ehkä eniten nuppuisena. Sen sievät pallomaiset nuput avautuvat nopeasti tähtimäisiksi kukinnoiksi. Jaloängelmä on asunut meillä jo neljä vuotta. Ostin sen Kotkan puutarhoissa vieraillessani vuonna 2015. Olisi pitänyt ostaa heti useampi kappale, jotta olisin nopeammin saanut runsaan pehkon. Hyvin näyttää viihtyvän, mutta toivoisin leviävän nopeammin. Ostin puutarhamessuilta uusia siemeniä, jotka odottavat kylvämisen innostusta.
 

Lonicera 'Dropmore Scarlet' - Köynnöskuusama

Alapihan aitaaminen loi uusia istutusmahdollisuuksia. Toissakesänä istutin aitaa vasten edullisesti löytämiäni villiviinejä ja köynnöskuusamia. Tulikuusama Dropmore Scarlet tykästyi aurinkoiseen ja tuuliseen paikkaan. Se kukkii nytkin runsaasti ja kasvattaa versoja kohti korkeuksia. 

Lähellä tulikuusamaa asustaa henrynköynnöskuusama (lonicera henryi). Se on ikivihreä köynnös, jonka talvehtiminen on meillä epävarmaa. Aitamme vieressä henrynköynnöskuusama on pysynyt hyvin hengissä nyt kahden talven yli, mutta eipä se kovin innokas ole kasvamaan. Se on nyt liian aurinkoisessa paikassa ja löydettyäni siitä lisätietoa, köynnöksen siirto on edessä.
 

Aristolochia macrophylla - Piippuköynnös

Piippuköynnöksen meinaan aina unohtaa. Se kasvaa talon tienpuoleisella seinustalla köynnösristikosta ponnistaen kohti korkeuksia. Piippuköynnöksessä ei ole tarttuvia kärhiä ja se tarvitsee tuen, johon kietoutua ylös päästäkseen. Alkuun piippuköynnös on hidas, mutta kotiuduttuaan kasvaa nopeasti reheväksi. Olen uudistanut köynnöksen leikkaamalla sen muutaman vuoden välein alas.

Allium oreophilum - Lehtolaukka

Näyttäviä pioneja ja tuoksuvia ruusuja on helppo ihastella. Puutarhassa on paljon muutakin kaunista ja jännittävää, joihin kannattaa välillä suunnata huomionsa. Aika moni meilläkin odottaa vielä vuoroaan.