Loppukesän kaunottaret

Hydrangea paniculata 'Vanilla Fraise'

  
Pihani loppukesän ykköskaunottariin kuuluu nyt ja aina syyshortensia Vanille Fraise. Tänäkin vuonna se on täynnä isokokoisia vaaleanpunaisia kukintoja, jotka näkyvät kauas. Keväällä syyshortensiat heräävät vähän hitaasti ja joka vuosi pyörin niiden ympärillä hiukan huolestuneena, onko talvi kenties vienyt kaunottareni. Murehtiminen on ollut turhaa. Nukkuvat ilmeisesti vähän pidempään, jotta jaksavat kukkia pitkälle syksyyn.

Hydrangea paniculata

Hienosti kukkivat myös etupihan kaksi tavallista syyrhotensiaa. Kuvan yksilön järsi myyrä muutama vuosi sitten ympäriinsä aivan maarajasta. Silloin olin valmistautunut heittämään pensaalle hyvästit ja tyytymään sen vieressä kasvavaan sisareen. Niin vain syyshortensia työnsi maasta uusia versoja, jotka ovat kasvaneet ja vahvistuneet. Kaverinsa lailla yhtä puumainen tämän toisen yksilön runko ei vielä ole, mutta eiköhän tuo sellaisen ehdi kehittää. Hienosti kukkii jälleen kerran.
 

Hydrangea paniculata 'Vim's Red'

  
Tämä Vim's Redin kuva on otettu elokuun alussa. Sen jälkeen kukkiin on tullut enemmän viinipunaista sävyä. Kukat näyttävät jäävän tänä vuonna edellisvuotista pienemmiksi, mutta kukkien runsas määrä korvaa kyllä koon.

Hydrangea paniculata 'Mustila' - Mustilanhortensia

  
Mustilanhortensian ostin kaksi vuotta sitten. Tänä kesänä se on yltynyt hurjaan kasvuun. Siitä tulee kuulemma kaksi ja puolimetrinen pensas. Saa kasvaa, tilaa sille on.

Hydrangea arborescens - Pallohortensia

Pallohortensian ostin 2016 markkinoilta neljällä eurolla 15 cm:n kokoisena taimena. Se olla möllötti lähellä sisäänkäyntiä, kunnes päätin viime kesänä siirtää sen parempaan paikkaan lähelle kahta muuta syyshortensiaa. Pallohortensia tykkäsi siirrosta, alkoi kasvaa ja teki tänä kesänä ensimmäiset kukkansa. Kahteen latvaan kehittyi valkoiset puolipallot, jotka ovat kestäneet todella pitkään. Vähitellen siitä näyttää kehkeytyvän ihan oikea pallohortensiapensas. Kannatti siirtää.

Hydrangea arborescens 'NCHA2' Pink Annabelle®. - Vaaleanpunainen pallohortensia

Moni bloggaaja osti Puutarha Tahvosten vierailulta pallohortensia Pink Annabellen. MInä en ostanut, sillä ehdin hankkia sellaisen kuukautta aikaisemmin. Jälkikäteen olen pohtinut, että mahtuisi meille toinen, ellei kolmaskin pinkki pallohortensia. Pistetään idea korvan taakse jatkoa varten.

Pink Annabelleni saapui meille heinäkuun helteiseen aikaan. Kastelin istutustani ahkerasti, mutta ehkä sille olisi voinut virittää myös jonkinlaisen varjon vasten pahinta paahdetta. Osa sen lehdistä kuivui ja varisi pois ja pelkäsin jo puskan tekevän kuolemaa. Niin ei onneksi tapahtunut. Kaikkia lehtiä se ei edes pudottanut ja varret pukkaavat jo uutta lehteä. Onpa jännää nähdä, kukkiiko se jo ensi kesänä.

Syyshortensiat ovat helppoja ja kauniita pensaita. Maistuvat myös jäniksille ja siksi suojaan omat hortensiani verkoilla tarveksi. Keväällä leikkaan vanhat kukinnot pois, sillä sen sanotaan tekevän kukinnasta runsaan ja kasvattavan kukinnon kokoa.

Viikonloppuna elokuu vaihtuu syyskuuksi. Etenkin rannikolla vietetään venetsialaisia, vaan mikä estää meitä muitakin viettämästä kesäkauden päättäjäisiä. Puutarhaelämähän ei elokuuhun pääty. Eihän!

Mukavaa viikonloppua kaikille!
 

Tämän kesän ruukkukukkani

Petunia

Viime kesän alituisen kastelukannushown tiimoilta päätin, että seuraavina kesinä vähennän ruukkukukkien määrää. Sinänsä asiallinen päätös, jolla ei ollut kummoisiakaan vaikutuksia. Ruukkuja on tänäkin kesänä vähän joka nurkalla, joskin kastelutarve ei ole ollut ihan viime kesän luokkaa. Jostain syystä kaikki ruukkukukkani eivät ole voineet lihavasti, mutta iloa on jokaisesta ollut ainakin hetken.

Tänä kesänä unohdan turhat ennakkopäätökset. Tulkoon ruukkuja se määrä, mitä on kulloinkin tullakseen. Jos kerran kukkasista iloitsee, turha niiden määrää on etukäteispäätöksillä rajoittaa.

Pelaguut ylävasemmalta: Explosive, Emma, Inspire Pink, keskirivi vasemmalta: tuntematon tumma, Hot Pink, tuntematon, alarivi vasemmalta: Casdade Snow, räikeä toripelaguu ja samainen Explosive.

Pelaguut eivät tykänneet alkukesästä. Taisin viedä ne ulos vähän liian aikaisin ja kärsivät viileästä jaksosta. Kunnon kukintaa sai odottaa, mutta lämpimien säiden myötä ovatkin sitten kukkineet kiitettävästi. Osa pelaguista on siemenestä kasvatettuja ja talvetettuja. Osa keväällä pistokkaina ostettuja. Hyvien talvetuspaikkojen puutteessa yritän välttää pelaguuhurmokseen joutumista, mutta muutama pelaguu pitää aina olla.

Daaliat, vasemmalla nimetön oranssi ja oikealla Hartenaas.

Daalioita oli talvehtimassa kellarissa useampi erilainen. Niistä vain kaksi lähti kasvuun ja toinen panttaa nuppujensa avaamista edelleen. Nimetön oranssi, joka kasvaa mullassa kasvimaan kupeessa, availee nuppujaan tasaiseen tahtiin ja huitelee puolessatoista metrissä. Vaaleanpunainen Hartenaas on kevään ostos. Se on sopivan matala ja on kukkinut kiitettävästi. Messuilta ostettu Cafe au Lait ei itänyt laisinkaan. Kaivoin sen pari päivää sitten ruukusta ja totesin mukulan kiinteäksi ja hyväkuntoiseksi. Ei vain ilmeisesti halunnut vihertyä.

Fuchsia - Verenpisarat: Ylävasemmalla Henry Gray ja oikealla Sir Matt Busby, alavasemmalla niinikään Sir Matt Busby ja oikealla Rocket Fire.

Verenpisaroita ostin pistokkaina summanmutikassa lähinnä riippuvia lajeja. Latvoin parhaiten kasvavia jo keväällä kellarissa saaden useampia yksilöitä. Istutin osan amppeleihin ja osan laatikkoon. Sisäänkäynnin puolella on sopiva paikka verenpisaroille.

Mirabilis jalapa - Japanin ihmekukka

Monta vuotta sitten ostin kevätmessuilta porkkananmallisia japanin ihmekukan mukuloita. Menin halpaan myyjän kehuessa kasvin kukkivan sadoin ellei tuhansin kukkasin ja olevan pihan näyttävin kasvi. Ei nyt sentään näyttävin, joskin ihan mukiinmenevä kukkija. Ostin valkoisena ja punaisena kukkivia mukuloita. Valkoisia kukkia on tullut joka kesä muutama kappale, punaisia hieman useampi ja kaikki muut sitten keltaisia. Kukat ovat nupulla päivisin ja avautuvat illalla. Niissä on hyvä tuoksu, joka ei ole ollenkaan liian voimakas. Kasvista kasvaa melkoinen puska, joten ihan pieneen ruukkuun mukuloita ei kannata laittaa.

En oikein tiedä, tykkäänkö japanin ihmekukasta vaiko en. Arvostan sen varmuutta ja sinnikkyyttä. Joka kevät on ikäänkuin pakko katsoa, herääkö mukulat henkiin ja aina ovat heränneet. Talvetan mukulat daalioiden lailla kellarissa.

Krasseja mix-siemenpussista

Krassi tuo mieleen lapsuuden kesäkukat. Se on helppo kasvi, joka etenkin loppukesästä kukkii runsaana ja verhoilee helposti tylsemmänkin näkymän vehreäksi. Tämän kesän krassini ovat edellisten kesien siemenpussijäämiä ja kukinnan jälkeen kerättyjä siemeniä. Hölmöyksissäni tungin krassin siemeniä alkukesästä muutamien kesäkukkaruukkujen paljaisiin kohtiin sillä seurauksella, että ovat vallaneet koko ruukun ja syrjäyttäneet muut kasvit. Krassi ei siis ole hyvä renki, jos ei isäntäkään. Se ansaitsee oman ruukkunsa ja kasvupaikkansa.

Begoniat, vasemmalla nimetön keltainen ja oikealla valkoinen riippabegonia.

Begonioita olen monena kesänä kasvattanut mukuloista pergolan amppeleihin. Kukkivat hyvin, eivätkä vaadi erityistä hoitoa. Samat mukulat ovat kiertäneet kellarista amppeleihin jo pidempään ja joitakin uusia tulee välillä valikoimaan mukaan. Täksi kesäksi ostetut punainen ja valkoinen riippabegonia ovat rumasti roikkuvia yksilöitä, joka sotkevat aivan mielettömästi. Kuvan mukaan niiden piti olla kerrottuja jota ne eivät ole. Keltainen nimetön sen sijaan on viehättävä. Sen kukat ovat valtavia ja kestävät pitkään. Kerman värinen Wummi on vasta nyt tehnyt ensimmäiset nuppunsa. Hidas kaveri.

Calendula officinalis - Kehäkukka

Kehäkukkia pitää kasvimaalla olla. Ne kuuluvat kesään ja sopivat hyvin kasvimaalle. Voi niitä muuallakin kasvattaa. Kehäkukat pysyvät tanakasti pystyssä ja ovat myös hyviä leikkokukkia.

Vasemmalla kosmoskukka ja oikealla kesämalvikki

Niinikään minun kasvimaallani on joka kesä kosmoskukkaa ja kesämalvikkia. Viime kesän lailla kosmoskukan kukkimista sai odottaa ja odottaa, joten ensi kesäksi on ajatus esikasvattaa sitä. Oudon mataliksi sekä kosmoskukat että kesämalvikit jäivät. Ehkä viljelylaatikoiden multa alkaa olla väsähtänyttä, ehkä paikka on liian kuuma ja tuulinen. En tiedä.

Helianthus annuus - Puna-auringonkukka

Monta vuotta varastossa pyörinyt punaisen auringonkukan siemenpussi pääsi koekäyttöön ja kaksi siementä iti hyvin. Laitoinko edes enempää, en muista. Kasvimaan kupeessa multaan päästyään ne aloittivat hurjan kasvun ja varsillekin tuli paksuutta oikein kunnolla. Nuppuja on paljon ja kukkia avautuu toinen toisensa perään. Yksi kukka kestää melko kauan ja kerää runsaasti pörriöisiä luokseen. Ei ehkä mikään puutarhan kaunotar, vaan hauska hujoppi kuitenkin.

Malva slvestris mauritiana - Maurinmalva

Maurinmalvakin on kuulunut jokavuotisiin esikasvatettaviin. Tänä vuonna istutin puolet ruukkuun ja puolet maahan. Kummassakin kasville tuli korkeutta, mutta maamullassa melkein tuplasti enemmän. Maurinmalva on kukkinut valtavasti. Nyt siemenet alkavat olla kypsän näköisiä, joten pitäisi käydä keräämässä niitä talteen. Ruukussa maurinmalva vaati paljon kastelua, joten maahan istuttaminen on helpompi ratkaisu.

Gladiolus - Miekkalilja

Vuoden takainen bonuspussi sisälsi gladioluksia. Joskus olen laittanut niitä kukkapenkkiin, nyt ruukkuun. Ihan nätit kukat, mutta ilmeisesti gladioluksen pitäisi kasvaa keskellä pihaa, jotta valoa tulisi joka suunnalta. Talon seinustalla olevassa ruukussa niin lehdet kuin kukkavanatkin ovat kaiken aikaa vaakatasossa.

Hymerocallis festaris - Lukinlilja

Lukinlilja on omanlaisensa "hippikukka". Se ei ole kaunis, mutta varsin sympaattinen kasvi. Samat sipulit olen saanut talvetettua jo useamman vuoden ajan. Tuntuu mukavalta, kun mullasta nousee vihreät lehdenkärjet ja lopulta myös kukkavana. On kuin vanhan tuttunsa tapaisi jälleen.

Tagetes patula 'Jolly Jester'

Tämä kesä ei ole ollut samettikukkien kesä. Ainakaan meillä. Kyllä ne ovat kukkineet runsaasti, mutta lehdistö on osassa sammareita mennyt ihan kuivaksi. Kaikki samettikukkani olen kasvattanut siemenestä. Osan istutin terassille isoon ruukkuun, sitäkin enemmän kasvimaalle hyötykasvien kumppaniksi. Jatkossa taidan unohtaa ruukkusammarit ja keskittyä niiden kasvattamiseen kasvimaalla.

Tagetes erecta 'Vanilla' F1

Myös Vanilla on ollut alkukesän jälkeen alamaissa. Kukinta on ollut vaisua ja senkin lehdistö on ruskettunut ja kuivunut. Ruukuissa olleet kukat ovat saaneet vaaleanpunaista kastelulannoitetta samalla tavoin, kuin kaikkina muinakin kesinä. Mikä lienee mennyt pieleen?

Lathyrus odoratus

Tuoksuherneiden esikasvatus ja siirto ulkoruukkuun sujui hyvin. Samassa ruukussa asustaa 'Cupani' ja 'Jet set mix' -pussukan yksilöt. Ovat kukkineet runsaasti. Ehkä tulevina kesinä istutan tuoksuherneitä ruukun sijaan runsain määrin kasvimaalle. Kasvimaa on alapihalla ja sinne on erikseen mentävä kukkia ihailemaan. Ei haittaa, istun kasvarin edessä muutenkin lämpiminä päivinä.

Petuniat

Työhuoneen ikkunan alla ja terassin reunalla oleviin kukkalaatikoihin istutin tänä vuonna kolmea erilaista petuniaa. Valkoista, vaaleanpunaista ja kaksiväristä. Ihan on kaupasta ostettuja taimia ja hyvin ovat kukkineet koko kesän. 

Verililjapuu, valkoinen lumihiutale ja pinkki ahkeraliisa

Sisäänkäynnin korkeisiin ruukkuihin laitoin kumpaankin kaksi edullista verililjapuuta, valkoista lumihiutaletta ja keittiön ikkunalaatikkoon hankituista ahkeraliisoista ylijääneet. Murattiakin jäi yli, joten tyrkkäsin taimet kumpaankin ruukkuun. Verililjapuut eivät ole kasvaneet, vaan eivät kuolleetkaan. 

Impatiens walleriana - Ahkeraliisa

Keittiön ikkunan alla oleviin kukkalaatikoihin laitan yleensä joko ahkeraliisaa tai Guinean liisaa. Tänä vuonna pinkkiä ahkeraliisaa, joka tuo väriä muuten tummaan ja varjoisaan paikkaan. Olen kokeillut näissä laatikoissa monia muitakin kesäkukkia, mutta ei siinä oikein mikään viihdy. Päädyn aina takaisin ahkeraliisaan.

Freesia

Kellarissa oli talvetuksessa myös viime kesäisiä freesian mukuloita, vai sipuleitako ne ovat? Pidän freesioista, niitä oli aikanaan hääkimpussanikin. Tämän jälkeen taidan unohtaa niiden kasvattamisen. Gladiolusten tapaan nämä ovat laiskoja retkottajia, joiden suosikkiasento on vaakataso. 

Leikkimökin edustalle istutin kahteen ruukkuun valkoista ja punaista kukkaa, joiden nimeä en tiedä. Kukinnan jatkumisen takaamiseksi kuihtuneet kukat on muistettava poistaa. Alkukesästä punaiset kukat olivat vallalla, elokuussa valkoiset kukkivat voimallisemmin. Vaikka olen tasapuolisesti nyppinyt kuihtuneet pois.

Viola - Orvokki

Muutama toukokuinen orvokkikin kukkii yhä, kunhan muistaa nyppiä kuihtuneet pois ja estää siemenkotien syntyminen. Joinakin kesinä olen leikannut orvokkikasvuston matalaksi uudistaakseni kukintaa. Nyt orvokkeja on sen verran vähän, että ahkera nyppiminen on riittänyt.

Euphorbia hypericifolia - Poutapilvi

Korkeaan rautapallotelineeseen istutin poutapilveä ja pari murattia. Poutapilvi rönsyää kesäisten pilvien lailla ja peittoaa muratit allensa. Muratit ovat kuitenkin hengissä ja saan niistä sopivaa materiaala syksyisiin asetelmiin.

Oxalis deppei - Onnenkäenkaali

Oxalis on yksi rakkaimpia kesäkukkiani. Sen pienet kukat ovat nättejä, mutta vielä enemmän pidän lehdistä. Illan tullen oxaliksen lehdet käpertyvät rullalle nukkumatin lailla. Aamulla ne taas avautuvat auringosta nauttimaan. Pergolan pöydällä olevassa ruukussa oxaliksella on tuuhea kasvusto. Myös kasvihuoneen reunustan hyllyssä on pari pienempää oxalista. Syksyn tullen putsaan pikkuiset mukulat/sipulit ja laitan ne kellariin talvehtimaan. Ensi kesänä on taas onnenkäenkaali ilahduttamassa pergolassa.

Passiflora caerulea - Kärsimyskukka

Kesäkuun alussa edullisella hinnalla ostettu kärsimyskukka kukkii ja kukkii. Samanlainen kukka minulla on ollut aiemminkin, mutta hyvä jos pari kukkaa ovat kehittäneet. Nyt nuppuja ilmestyy kaiken aikaa uusia ja nuput myös avautuvat. Yksittäinen kukka ei pitkään kestä, eikä niitä samanaikaisesti ole kahta enempää avoinna. Saisinkohan tällä kertaa kärsimyskukkani talvetettua, ettei aina tarvitse ostaa uutta. Edellisinä vuosina olen saanut kukan pidettyä hengissä tammikuuhun saakka ja sitten se on pudottanut lehtensä ja kuivunut kokonaan. 

Kärsimyskukan ulkomuoto ihmetyttää ja ihastuttaa joka kerran yhtä paljon. Luontoäiti ei ole osannut päättää väreistä ja muodoista, vaan on laittanut kaikki samanaikaisesti yhteen kukkaan. Hieno!

Helianthus annuus - Auringonkukka

Tavallista auringonkukkaa en ole kylvänyt ollenkaan. Linnut ovat hoitaneet tehtävän puolestani. Ruoka-automaattien alapuolella kasvaa parissakin paikassa auringonkukkia, joskin melko matalana. Automaateista pudonneet siemenet ovat itäneet ja alkaneet vihdoin myös kukkimaan. Onneksi en ole kitkenyt rikkaruohoina pois.

Copaea scandens - Kelloköynnös

Kelloköynnösten kanssa minulla on menossa toinen kesä. Ensimmäisenä keväänä itäminen ei onnistunut. Viime keväänä yli odotusten ja tänä vuonnakin riittävän hyvin. Kasvusto ei ole yhtä rehevää, kuin viime kesänä, mutta nuppuja ilmestyy koko ajan uusia ja ne avautuvat ensin vaaleina ja muuttuvat vähitellen sinisiksi. Yksittäinen kukka ei pitkään köynnöksessä pysy, vaan putoaa pian pois. Se lienee köynnökselle ominaista.

Borago officinalis - Kurkkuyrtti, kylväytyy tehokkaasti itsekseen

Kokosin kesäkukkani yhteen postaukseen tulevia kesiä ajatellen. Uuden kevään ollessa käsillä olen taas unohtanut kaikki edellisen vuoden ajatukset. Niin positiiviset kuin negatiivisetkin. Kuvien myötä saatan - toivottavasti - muistaa, mitä kannattaa laittaa ja mitä ehdottomasti välttää. Kuten jo aiemminkin olen todennut, ehkä palaan enenevässä määrin monivuotisten kasvien käyttöön kesäkukkina. Iloitsen niistä kesän ajan ruukuissa ja syksyllä siirrän maahan. Siinä on hyvää aikaa pohtia, mikä olisi sopiva loppusijoituspaikka ja samalla perennat saavat tilaisuuden kasvattaa itselleen muhkeat juuret.
 

Lavatera trimestris - Kesämalvikki

Kiva, jos jaksoit tämän maratonpostauksen loppuun saakka. Ymmärrän, jos harppasit turhat jorinat yli ja laskeuduit helpotuksen huokauksin lopun kesämalvikkikuvaan.

Millaisia kesäkukkakokemuksia sinulla on? Kerro. On kiva löytää uusia vinkkejä ja pohtia vaihtoehtoja omille, usein luutuneillekin valinnoille.

 

Bermudankolmio työn alla

Talomme sisäänkäynnin yhteydessä on istutusalue, jonka olen joskus vuosia sitten nimennyt Bermudankolmioksi. Istutin pihakäytävää reunustamaan kuunliljaa ja jostain kumman syystä tuohon kulmaukseen osui muita suurempi kuunlilja. Se on voinut hyvin, mutta kaikki muut kasvit ovat kärsineet kuivuudesta ja luultavasti myös kilpailusta lähellä kasvavien puiden juurien kanssa.

Kasvit ovat kaivanneet jakamista ja multatila möyhennystä ja uudistamista. Reunakivet olivat painuneet kovin alas, kun vuosien aikana on pihakäytävien kivituhkapintaa uusittu. Kulmakuunliljasta on kumpaakin suuntaan kuuden metrin käytäväreunus. 

Koko alue reunakivistä marjakuuseen ja syyshortensiaan on uusittava. Jostain on aloitettava, joten kaivoin toisen kuusimetrisen sivun reunimmaiset kasvit ylös noin 70 cm:n leveydeltä. Käänsin ja puhdistin mullan, jota itse asiassa oli ihan reilusti. Se oli vain tiivistynyt todella tehokkaasti.

Turveharkkoreunus, joka jää myöhemmin lisätyn mullan ja kasvien alle.

Nostin käytävän reunakiviä ylemmäs ja toisen pitkän sivun rajasin turveharkoilla. Näin sain nostettua ja tasattua multatilaa, joka muuten viettää käytävältä marjakuuselle vähän liikaa. Kekkilän pussissa on neljä turveharkkoa, jotka halkaisin sahalla pitkittäin puoliksi. Turveharkot pysyvät hyvin kasassa ja kestävät sahaamisen. Ne myös pysyvät vuosia kuosissaan. Lisään työn lopuksi penkkiin multaa, jolloin turveharkot naamioituvat paremmin. Myös kasvillisuus aikanaan peittää harkot.

Lopuksi kärräsin uutta multaa sekoitettavaksi vanhaan. Jaoin kuunliljat ja jaloangervot ja istutin niistä osan valmistuneeseen osioon. Tuin ylös nostettuja ja uudelleen asennettuja reunakiviä kivituhkalla, jota täytyy kärrätä vielä lisää, kunhan työ kokonaisuudessaan on loppusuoralla.

Puolet kuudesta metristä tehty.

Ensimmäisen kuuden metrin sivuun meni lähes kokonainen päivä. Välillä piti käydä syömässä ja kahvillakin. Puoli kahdeksalta illalla ymmärsin lopettaa ja lähteä suihkuun. Naamakin oli mullasta mustana, kun tuli pyyhittyä otsalle pursuavaa hikeä pölyisillä hanskoilla.

Seuraavan osion aloittaminen onnistui vasta pari päivää myöhemmin. Tässä reunassa istutusalue on erotettu käytävästä laudalla. Painekyllästetty lauta on kestänyt maatumatta lähes 30 vuotta, mutta se on auttamattomasti liian matala ja vähän jo vinoonkin kallistunut. Tarkoitukseni oli ostaa uusia reunakiviä, mutta keksin käyttää tierempan yhteydessä portiltamme hyödyttömiksi jääneet vesikourukivet. Huomasin, että kääntämällä kivet pystyyn vesikourupuoli multaan päin, ne käyvät erinomaisesti reunakivestä.

Jälleen sama kaivaminen ja mullan puhdistus. Sivun toiselle reunalle turveharkkoja rajaamaan tätäkin aluetta samalla tavoin, kuin toisella sivulla. Kivien huolellinen asennus ja lopulta kasvien jakaminen ja istutus takaisin sekä kastelua. Aikaa oli vain yksi ilta, joten homma jäi auttamattomasti kesken. Jatkamaan pääsen vasta muutaman päivän päästä tai ensi viikolla. Puolet jälkimmäisestä kuudesta metristä on tekemättä. Se sujunee jo helpommin, kun rutiini on hallussa ja kaivettavana pelkästään kuunliljoja. 

Projekti ei vielä sittenkään ole valmis, sillä seuraavaksi on kohennettava pitkien sivujen keskelle jäävä kolmiomainen alue. Siinä kasvaa syysleimuja, jaloangervoa, päivänliljaa, iristä sekä sipulikukkia. Maanpeitekasvina kevätkaihonkukkaa. Ja jos jonkinlaista rikkaruohoa sekä maahumalaa ihan liikaa. Tarkoitus on kaivaa säästettävät kasvit ylös, putsata niiden juuret ja multa sekä tuoda uutta multaa lisäksi. Myös tämän kolmion mallisen alueen rajaan turveharkoilla, jotta saan multatilasta tasaisemman. Ja samalla selkeän rajan marjakuusen alle tulevalle kuorikatteelle.

Perennojen takana kasvaa isokokoinen marjakuusi ja siitä vasemmalle kaksi syyshortensiaa sekä norjanangervoita ja juhannusruusua. Niiden alustalla kasvaa kevätkaihonkukkaa, joka kevätkautta lukuunottamatta kärsii muun ajan kuivuudesta. Marjakuusi ja syyshortensiat ovat olleet paikoillaan vuosikausia, joten niiden tyvi on juuria täynnä. Siellä ei mitään juuria vahingoittamatta kaivella. Ajattelin laittaa marjakuusen ja syyshortensioiden alustalle kuorikatetta. Se toisi niille vähän enemmän kosteutta ja siistisi alueen ulkonäköä. Siellä täällä kuivina nököttävät kevätkaihonkukat eivät ole mieltä ylentävää katsottavaa.

Istutusalueiden uusintaprojektit ovat raskaita. Työ sisältää monta erilaista asiaa. On kaivettava vanhoja kasveja ylös, jaettava niitä ja jakaessa selvitettävä kasvien kunto. Kasveja saattaa joutua välivarastoimaan, kunnes paikka on kunnostettu uusintaistutusta varten. Kaivettu tila on putsattava rikkaruohoista ja multaakin on yleensä tuotava lisää. Työhön tarvitaan lapiota, kottikärryjä, ämpäreitä ja astioita kasveja varten, ja monenmoista pienempää työkalua. Vesiletkukin on vedettävä työmaan viereen. Myös yllätyksiin on syytä varautua. Aina ei kaikki mene siten, kuin on suunnitellut. Puhumatakaan siitä, että työn edetessä suunnitelmat saattavat muuttua ja uusia ideoita putkahdella.

Amiraali tykkää kallionauhuksesta.

Vielä en voi helpotuksesta huokaista, sillä työtä on edessä toinen mokoma. Olo on kuitenkin jo parempi, kun olen saanut pitkään mieltä vaivanneen projektin käyntiin. Tiedän, että työn valmistuttua ihmettelen, miksi en tarttunut siihen jo aiemmin. Joskus aloittaminen vaatii oman muhimisaikansa. Kyllä se kiitos siellä lopussa taas seisoo.

Viikonloppuna voi ihailla vaikka loppukesän vierailulle saapuneita perhosia.
Aurinkoista viikonloppua kaikille!

Syyslannoitteet levitetty

Anomone - Syysvuokko

Ei ole vielä syksy, ei missään nimessä. Ei, vaikka syysvuokko on aloittanut tavallista varhaisemman kukinnan ja syyslannoitteet on levitetty. Kerrankin sopivaan aikaan, sillä levittämistä seuraavana päivänä satoi useaan kertaan kunnolla. Lannoitepussissa ohjeistetaan kaivamaan multaan pieni kuoppa ja laittamaan lannoiterakeet sinne. Jos niin olisin tehnyt, hommaan menisi useampi viikko. Niinpä vain ripottelin rakeita koittaen saada niitä mahdollisimman kattavasti kaikille kasveille.

Helenium autumnale rotgold hybrid - Syyshohdekukka

Kukinnassakin vuoroon ovat astuneet syyskukkijat. Syyshohdekukka jännitti hiukan, sillä istutin sen viime syksynä, enkä yhtään tiennyt, mitä on odotettavissa. Väri sopii erinomaisesti taaempana kasvaviin oranssinkeltaisiin syyssädekukkiin.

Gaillardia aristata 'Kobolt' - Syyssädekukka

Oranssit ja keltaiset värit ovat ihan yllättäen hiipineet Syyspenkkiini. Sopivat hienosti lyheneviin päiviin tarjoamaan pörriäisille tankkausmuonaa ja laskeutumispaikan. Vasten kunnan puiston vähäväristä avaruutta syyskukkijoiden runsaus on tervetullutta.

Cosmos - Kosmoskukka

Kasvimaalaatikoissa kesämalvikit ja kehäkukat ovat kukkineet jo pidempään, mutta kosmoskukat vasta aloittelevat. Josko ensi keväänä esikasvattaisin kosmoskukkia päästäkseni nauttimaan niistä aiemmin. Näin teki mm. Kottikärryn kääntöpiiri -blogin Päivi. 

Jonkun verran kesän aikana blogeissa on keskusteltu siitä, kuuluvatko kesäkukat hyötykasvimaalle. Kuuluvat tai eivät, mutta kuka tai mikä estää niitä sinne kylvämästä? Ei kukaan. Oma hyötyviljelyni on tänä(kin) kesänä ollut kuivuuden vuoksi (kasteltu on) aika aneemista. Mielessä väijyy ajatus, että kesäkurpitsan ja sipulin lisäksi voisi keskittyä kasvattamaan kukkia. Jos tie miehen sydämeen vie vatsan kautta, naisen sydämeen se taitaa sujua kukkaisia näkymiä tarjoamalla.

Hemerocallis 'Crimson Pirata' - Päivänlilja

Ehdin jo muutama postaus sitten pohtia, että päivänliljoilla menee kotiutumiseen aikaa, eivätkä ne välttämättä kuki ensimmäisenä vuonna. Sain heti korjauksen sanomisiini, kun syksyllä Ovaalipenkkiin istutettu Crimson Pirate kehitti nuppuja, jotka myös avautuivat. Paikka on aika kuiva ja kukka ehkä tavallista pienempi. Täytyy harkita kasvin siirtämistä, mutta olkoon nyt toistaiseksi noilla sijoilla.
 

Clematis 'Pink Fantasy'

Loistokärhö Pink Fantasy on yleensä kukkinut jo paljon aikaisemmin. Niinpä ajattelin, ettei se tänä kesänä kuki laisinkaan. Kyllä kukkii ja runsaasti. Ei nyt mitään sellaista kärhön kukkien räjähtävää runsautta, jota Puutarhan lumo -blogissa on tänäkin kesänä nähty. Epäilen, että Kruunuvuokolla on pätevien istutus- ja hoito-ohjeiden lisäksi hallussaan jokin maaginen kikkakolmonen.
 

Clematis 'Madame Julia Correvon'

Viime kesänä minulla oli tavalliseen tapaan muutama edullisesti ostettu kärhö ruukuissa. Syksyllä istutin ne maahan. Kärhöt heräsivät keväällä hyvin. Paitsi Madame Julia Correvon ja Warszawska Nike. Juuri ne, joita odotin innokkaimmin. Niinpä sitten kaupassa käydessäni ostin uuden Julian. Warszawska Nikeä en löytänyt. Istutettuani Julian uudelle paikalle, päätti se viime vuotinenkin herätä. Tosin se oli mennyt Hagley Hybridin kanssa sekaisin, joten paikka oli vähän eri, mitä tietoihini olin merkinnyt. Ei haittaa. Nyt on sitten kaksi Madame Julia Correvonia. 

Clematis 'Madame Julia Correvon'

Warszawska Nike ei ole herännyt. Tahvosten vierailulla sellaisen näin ja niinpä se lähti mukaan. Hyvällä tuurilla viime syksynä istutettu keväällä herää ja sitten on tummalilakukkaisia Nikejäkin parittain. 

Kuvissa Madame Julia Correvonin kukat näyttävät aika suurilta. Eivät ole. Olen huomannut, että ensimmäisenä kesänä kärhöjen kukat ovat usein vähän tavallista pienempiä. Sekään ei minua haittaa, sillä jo kärhöjen selviytyminen talvesta ilahduttaa.

Clematis Purple Plena Elegans ja Clematis Jackmannii

Pionipolun pään köynnöstuessa kasvavat edellisen kesän ruukkuihin istutetut Jackmannii ja Purpurea Plena Elegans. Omituinen yhdistelmä ehkä jonkun mielestä. Saa olla. Minulla näitä puoliväliin jääneitä ratkaisuja riittää. Syksyllä on tarve löytää istutuspaikka ruukuissa asuneille ja löytämistä haittaa jonkinasteinen istutusväsymys. Kunhan monttuun saa ja hengissä pysymään. Aina voi seuraavana kesänä siirtää parempaan paikkaan. Vaan eipä tule kaikkia sitten siirrettyä.
 

Clematis viticella Purpurea Plena Elegans

Purpurea Plena Elegansiakin minulla on nyt kaksin kappalein. Toinen tosin talon toisella puolella. "Kun halvalla saa" -metodi tuottaa tällaisia harhalaukauksia, vaikka ilman muuta voisi olla mielenkiintoisempaa hankkia erilaisia kasveja.

Kesäkukkien kanssa minulla ei ole ollut paras mahdollinen kesä. Krassi on sentään takuuvarma kukkija, joka näin loppukesästä leviää tehokkaasti sinne tänne. Oravan kesäpesä -blogin Kati oli tehnyt kauniin asetelman porttiruukkuihin valkoisista punahatuista, keijunkukista ja heinästä. Monivuotisina niistä on maahan siirrettyinä iloa myöhemminkin. Aiempina vuosina olen harrastanut monivuotisten käyttöä kesäkukkina. Mihin se idea on taas hautautunut? Laitetaan siis korvan taakse tulevaa kesää varten.

Ukkospilvet 15.8.

Pari-kolme suurempaa projektia odottaa aloitusta. Kasvimaalaatikot on tarkoitus uusia ja muutenkin laittaa kasvimaata vähän parempaan kuosiin. Sisäänkäynnin Bermudankolmio on tontin valo-olosuhteiden ja kuivuuden myötä muuttunut varsinaiseksi murheenkryyniksi ja sen kunnostaminen on melkeinpä ykkössijalla. Lisäksi alapihan Hortensiapenkin toisessa päässä on osuus, joka niinikään kaipaa kohennusta. Niin ja tontin yhdestä nurkasta puuttuu pala aitaa, joka jänisten vakituisen kulkureitin vuoksi on korvattu väliaikaisella verkolla. Isoja hommia varten pitäisi olla pidempi vapaapäiväputki, jotta työn saisi kerralla edes jonkinlaiseen valmiusasteeseen. Sellaista putkea tässä olen odottanut. Syksyn saapuminen painaa päälle, mutta onhan tässä vielä aikaa. Eikö olekin?

Bloggaajatapaamisen yhteydessä tuli juteltua myös kissoista. Monilla bloggaajilla kun niitä on yksi tai useampi. Meidän Juuso kehrää pilven päällä, joten täytyy hoidattaa kissaterapiatarve muiden kissoilla. Olemme käyneet ruokkimassa tyttären Nemoa ja Lokia. Kuvassa Nemo noudattaa rapsutuskutsua lähestulkoon "pää kolmantena jalkana". Eiköhän sitä taas tällä kissa-annoksella muutaman päivän elä.

Aurinkoa ja iloa kaikille!