Sivut

perjantai 6. syyskuuta 2019

Sukkia vähän sinnepäin


Mikäs on käsitöitä tehdessä, kun luovat ihmiset keksivät hienoja malleja ja julkaisevat niitä sitten kaikelle kansalle kirjoina. Uusin hankintani on Pirjo Iivosen Jämälankasukat -kirja. Kirjassa on hyviä ohjeita, joihin voi tuhlata käsityökorista löytyvät jämälankakerät tai vaihtoehtoisesti juuri haluamistaan väreistä hankitut langat. Kirjan ohjeet ovat selkeitä ja helppoja.


Ensimmäisenä tein kirjasta Marmelaadit (s. 95). Tosin minun pitää aina mennä soveltamaan hyviäkin ohjeita ja niinpä jätin nilkasta yhden mallikerran pois. Lisäksi toteutin "värinauhat" yksivärisenä kirkkaanpunaisella. Kirjan ohjeiden ideana on käyttää jämälankoja, jolloin nuo punaiset voisi korvata useilla eri väreillä. Pienet lankanöttöset saa hyvin käytettyä muutaman kerroksen värinauhoina.


Seuraavaksi otin työn alle mallin Valonpisaroita (s. 57). Kudoin sukan luonnonvalkoisena, kuten ohjeessakin tehdään. Sukan valmistuttua jokaiseen varsiresorin nurjaan silmukkariviin virkataan iloisenvärisiä ketjusilmukoita. Pari riviä sain aikaan ja sitten iski laiskuus. Liian hidasta minun temperamentilleni. Saa kelvata valottomina pisaroina.


Kolmas aktivoiva malli oli Miss Farkku (s. 33). Alkuperäisessä ohjeessa luonnonvalkoisten kerrosten väliin sijoittuvaan pitsineuleeseen on käytetty kolmea eri väriä. Lankojen päättely ei ilahduta, joten päätin käyttää kirsikanpunaista. Tosin kirjassa on erinomainen neuvo, miten lankaa jatketaan, jolloin päätteleminen vähenee oleellisesti. Näissäkin oioin ohjetta siten, että jätin kärkiosasta pitsineuleosion pois. 


Ihan hauskat sukat näistä tuli. Niin kivat, että luultavasti teen samalla mallilla jossain muussa värissä. Ehkä jopa jämälangoista.


Kun aikansa seuraa tietyn kirjan ohjeita, on välillä mukava päästää itsensä vapaaksi eli valita malli jostain muistin syvennyksistä tai muuten vain helppo ohje, jonka parissa ei tarvitse liikoja silmukoita laskea. Kirjoista ammennettavat ohjeet ovat käytännössä hiukan vaikeita seurata, kun kirja pitää tukea pysymään pystyssä ja avoinna sohvatyynyjen avulla ja sittenkin se välillä luiskahtelee sohvan taakse.


Olen saanut lämpimiä sanoja ja apua ihmiseltä, jolle halusin antaa jotain kiitokseksi. Lempiväriä minulla ei ollut tiedossa ja silloin luonnonvalkoinen on turvallinen väri. Nilkan resorin korvasin nirkkoreunalla ja kuvioksi laitoin isommasta mallista ottamani sydämen.


Villasukkaryhmässä näin kauniit Sirkka-sukat. Sellaisia olen kutonut ennenkin ja ohje löytyi mapista. Vaan näistä Sirkoista tuli kummalliset siksi, että olin kopioinut ohjeen nurinperin. Ihmettelin kyllä ohjetta katsoessani, että kuva ja sanallinen ohje eivät oikein täsmää. Siitä huolimatta ryhdyin kutomaan sanallista ohjetta noudattaen. 

Epäilyksen noustessa pintaan pitäisi aina pysähtyä miettimään, mikä sen aiheuttaa. Niin en tehnyt. Kutomisessa mallineuletta luetaan oikealta vasemmalle ja alhaalta ylöspäin. Olin purkanut kuvallisen ohjeen sanallisesti väärinpäin ja siksi sukista tuli omituiset Sirkat. Huomasin virheen jo ensimmäisen sukan puolivälissä, mutta enpä viitsinyt purkaa. Tein toiseen samanlaiset virheet. 

Yhtään ei jaloissa tunnu Sirkan virheet. Samalla tavalla lämmittää. Seuraavat sitten oikeaa ohjetta noudattaen. Pääsenpähän vertaamaan, kumpaa virheet haittaa enemmän, jalkoja vai päätä. 

Kellarin klapipino on kaunis.

Päätin palauttaa sivun, jonne olen koonnut loppuvuodesta 2014 lähtien kutomani villasukat, tumput ja pipot. Kaikista kuvista en löytänyt alkuperäistä, joten kollaasit ovat osittain vähän sinne päin. Kaikenlaista sitä on tullut väsättyä ja tulee väsättyä vastedeskin.
 

35 kommenttia:

  1. Aah, täällä taas "kateellisena" kateselen kutomiasi sukkia! Aivan ihania! Olen tänä syksynä kutonut Kuukunalle kahdet pikkusukat. Ihan tavalliset perussukat. Mutta toisten kanssa ihan revittelin! Kantapää ja varpaankärjet ovat eri värillä! Siihen minun taitoni juuri ja juuri riittää! ='D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tavallisista perussukista minäkin lähdin liikkeelle. Kiva opetella uutta, eikä silti tarvitse tavoitella maailman parhaan titteliä.
      Sitäpaitsi sinulla on ruoanlaiton taito hyppysissäsi, jota minä puolestani kadehdin.

      Poista
  2. Se on kyllä totta, että jos tulee epäilyksen tunne niin pitäisi pysähtyä ja tutkiskella asiaa tarkemmin.Usein on minulle tullut sama tunne ja melkein yhtä usein en ole pysähtynyt`:D.Tosi kauniita sukkia olet neulonut!Minä lainasin juuri eilen kirjastosta saman kirjan ja seuraavaksi aion kokeilla jotain mallia:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitäisi luottaa omaan tuntemukseen, ettei nyt kaikki mene kohdilleen. Tällä kertaa lopputulos oli ihan hyvä, mutta aina ei suinkaan niin käy.
      Iivosen kirja on aika kiva ja sieltä löytyy muutamia hyviä vinkkejä, jotka aion ottaa käyttöön. Meidän kirjastossa kirjaa ei vielä ollut, joten ostin sen itselleni.

      Poista
  3. Upeita!
    Juuri näinhän se on muidenkin ohjeiden kanssa, aina sitä tulee jotain omaa laitettua myös peliin. Se on mahtavaa luovuutta ja tuo lopputulokseen persoonallisuutta.
    Välillä tosin mun persoonallisuus luo hieman outoja lopputuloksia keittiössä, kun sovellan välillä reseptejä tarvikkeilla, mitä sattuu kaapista löytymään.;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai sinullakin luovuus keittiössä aiheuttaa välillä "ihmetystä". Pakko soveltaa, kun aina ei kaapeissa ole kaikkea tarvittavaa, eikä kesken kaiken ehdi kauppaankaan lähtemään. Totuuden nimissä sanottakoon, että joskus säveltäminen tuottaa onnistumisia - vaan ei aina.

      Poista
  4. Todella kauniita! Sääli etten itse osaa kutoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sussi. Sinäpä osaatkin paljon sellaista, mitä minä en.

      Poista
  5. Ihania sukkia! Nuo punavalkoiset ovat aivan ihanat.
    Itsekin juuri tein villasukat, joissa vahingossa aloitin toisen sukan kantapään mallineuleen kerran puolikasta liian aikaisin. Kun mallineule on värillistä, niin eron tosiaan huomaa. Koska mallineule jatkuu jalkaosassakin, piti myös varvasosa aloittaa puoli mallikertaa aiemmin. Eron silmä huomaa, mutta jalka ei - siitä huolimatta, että toisen sukan varsi on puoli mallikertaa eli muutaman kerroksen lyhyempi. Jalkaan ne istuvat kuin valettu. Onneksi en ollut suunnitellut antavani niitä lahjaksi, silloin olisi harmittanut enemmän. Moka kun tuli huomattua vasta kantapään valmistuttua ja minulle se oli liian pitkällä, jotta olisin alkanut purkaa. Varren puolivälissä, kuten sinulla, ei todellakaan ryhdytä purkamaan! Etenkään, kun sukista tuli noin kauniit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lahjaksi haluaa antaa onnistuneet sukat, vaikka saaja ei välttämättä virhettä huomaisikaan. Omissa jaloissa pääasia on, että sukat tuntuvat mukavilta jaloissa ja lämmittävät. Onneksi noita kömmähdyksiä ei sentään alituiseen tule, eikä sukkavarasto näinollen pursu omaan käyttöön tarkoitettuja luomuksia. Purkaminen on tosi tylsää. Mietin aina viimeiseen saakka, voisiko virheen jotenkin korjata purkamatta. Vaikka nopeammin purkaisi ja kutoisi alusta uuden.

      Poista
  6. Monet pitsiohjeet ovat helppoja. Sellaisista kannattaa aloittaa, niin ei heti väsähdä yrittämiseen. Perussukkiakin on tosi mukava tehdä. Värejä vaihtamalla ja vaikkapa raidoittamalla saa kauniita sukkia omia ja läheisten jalkoja lämmittämään.

    VastaaPoista
  7. Ihania sukkia! Niitä tehdessä saa iloita väreistä samalla tavalla kuin puutarhan avautuvia kukkia ihaillessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinäpä sen sanoit. Samanlaista väreillä leikkimistä lankojen kanssa kuin kukkienkin.

      Poista
  8. Ihania sukkia <3 Olet taitava! Jämälankoja tahtoo kertyä, joten tässäpä on mahtihyvä kirjavinkki. Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Jämälankoja kertyy väkisinkin. Siksi kivat vinkit niiden käyttöön ovat aina tervetulleita.
      Mukavaa viikonloppua myös sinulle!

      Poista
  9. Kauniita sukkia ja kiinnostava kirja! Minullekin on kertynyt iso korillinen kaikenlaista jämälankaa, jotka olisi kiva saada käyttöön. Kiitos kirjavinkistä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jämälankoja on aina välillä hyvä käyttää, sillä niistä saa yllättävän paljon tehtyä. Hyvät vinkit ovat aina tervetulleita!

      Poista
  10. Kauniita sukkia! Minulla on neulomiskieltoa joten puikot ovat saaneet levätä keväästä asti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Neulomiskielto on syytä ottaa vakavasti, vaikka kuinka tekisi mieli kutoa. Ehtii sitä myöhemminkin.

      Poista
  11. ..just oikein !!,! ;)Erittäin kauniita sukkia!!,
    Sinun puikoilta tippuu todella erimkois-hienoja sukkia!
    (en ensimmäistäkään sukkaa ossa kutua)
    Taitava neuloja olet!!
    hieno ,tasanen klapipino:))
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Liisa! Kutominen on mukavaa puuhaa ja siinä tehdessä oppii lisää.
      Mukavaa viikonloppua sinullekin!

      Poista
  12. Kyllä on tuas sukkatehas ollu käynnissä. Kauniita sukkia sie neulot! Lämmittää kovasti lahjan suajoo ja antajookin, sukkalahja. Voi voi kun minnuukin tuo kipinä purasis! Kovasti lämmittää koivuklapitkin talavella!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikä lie kutomiskipinä minua on purrut, kun ei ainakaan vielä yhtään huvita lopettaa.
      Koivuklapeilla lämpiää sauna ja varaava takka. Siksi klapeja pitää aina olla kellarissa.

      Poista
  13. Vastaukset
    1. Lankaväreillä onkin kiva leikitellä. Lopputuloksena sitten lämpöistä jaloille, käsille ja päälle.

      Poista
  14. Kauniita sukkia on taas valmistunut käsistäsi. Minullakin olisi paljon jämälankoja kudottavaksi. Pitää vain odottaa sopivaa aikaa ja inspiraatiota.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jämälankojen kuluttamiseen tarvitaan insipiraatiota ja kivoja malleja. Muuten langat tuppaavat vain lisääntymään.

      Poista
  15. Jämälankaideat ovat todella tarpeen, kun korin pohjalle kertyy langanloppuja. Tosin luonnonvalkoiset ovat ylelliset pitsillä tai ilman!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä; luonnonvalkoiset eivät kaipaa raitaa eivätkä ruutua.

      Poista
  16. Kauniita. Sinulla on oikea sukkatehdas siellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Satu! Ei ihan liukuhihnahommaa, mutta tasaiseen tahtiin valmista tulee.

      Poista
  17. Villasukkakausi alkaa taas ja siihen on hyvä varautua. :)
    Kauniita sukkia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maarit! Iltaisin on sateisina päivinä jo sen verran koleaa, että villasukat lämmittävät jalkoja mukavasti.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!