Sivut

torstai 28. helmikuuta 2019

Mitähän kivaa taas puutarhaan istuttaisi?


Lumen ja jään vähitellen sulaessa on hyvä hetki järjestellä päässään poukkoilevia kasvisuunnitelmia. Viime vuonna postasin vinkkilistan purkamisesta jo 4.1. eli silloin listasin kasveja, joita olin ihastellut monissa blogeissa ja joita olin ajatellut hankkia omaan pihaani.

Komeamaksaruoho - Sedum 'Herbstfreude'

Niinhän siinä sitten kävi, että vinkkilistan ehdokkaista hankituksi tuli vain syyskimikki Brunette. Sekin vasta syksyn loppumetreillä. En hankkinut loistokärhö First Lovea, en myöskään rusokirsikkaa, enkä punaluppiota tai pallohortensia Pink Annabelleä. Koko kesä meni toipuessa tapaturmasta, surressa karvakaverini muuttoa paremmille hiirestysmaille ja kärvistellessä kuivuuden keskellä. Suunnitelmia on kiva laatia ja niiden toteutumista mukava tavoitella. Kunhan muistaa, että välillä tulee syystä tai toisesta esteitä ja takapakkia.

Kelloköynnös - yksi neljästä itäneestä.

Viime keväänä kylvöjen kanssa onni suosi tätä rohkeaa. Kelloköynnökset itivät esimerkillisesti ja yhden keijunmekonkin sain kasvamaan ja kukkimaan. Nyt tuuri näyttää toisenlaiselta. Olen kylvänyt kolme pussillista kelloköynnöksiä, yhteensä siis 27 siementä. Niistä on itänyt neljä ja viidennestä on hentoja viitteitä. Keijunmekoista ei ainuttakaan havaintoa. En ole luopunut toivosta, sillä kelloköynnökset ovat hitaita itämään. Joka aamu käyn toiveikkaana kylvöksiä tutkimassa ja henkisesti niiden itämistä tukemassa.

Punahattu - Echinacea purpurea

Vaan millaisia ovat suunnitelmat tulevan kesän istutuksille? Sehän on selvää, ettei aina ole tarvetta hankkia mitään. Puutarha ei tule koskaan valmiiksi. Vähintäänkin luonto tekee tepposiaan ja harventaa kasvustoa. Ja tunnettu juttuhan puutarhureiden keskuudessa on kasvien kierrättäminen pitkin tonttia. 

Purppurapunalatva - Eupatorium purpureum.

Sitten viime kevään aikomusten hankintalista on saanut uusia houkutuksia. Tuurenpihlaja on nyt ykkösenä ja sille on jo paikkakin katsottuna. Hyönteisten olosuhteita ja syyskukintaa ajattelin parantaa istuttamalla alapihalle purppurapunalatvaa. Sitä on jo vähän yläpihalla, jossa se viime kesän kuivuudessa jäi matalaksi ja kukki vaisusti. 

Syyshohdekukka - Helenium Autumnale-ryhmä

Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa ihastuin elokuussa loistavan oranssinpunaisina kukkiviin syyshohdekukkiin. Syyshohdekukkaa minulla ei ole laisinkaan ja se on juuri sellainen katseenvangitsija, joka sopii syksyyn valmistautuvaan puutarhaan. Eikä kyllä sovi unohtaa komeamaksaruohoa ja punahattuja. Niistä pörriäiset ja perhoset tykkäävät ja niistä tykkään minäkin. Niin paljon, että entisten lisäksi voin uusiakin istuttaa.

Syyshortensia - Hydrangea paniculata 'Vanille Fraise'

Tässä viime kesän kuvia selatessa esiin tulivat myös syyshortensian kuvat. Voinko sittenkään olla hankkimatta pinkkiä pallohortensiaa? Ajoittain kuvittelen, ettei meille enää mitään mahdu, mutta kun tarpeeksi lapion kanssa tonttia kiertää, eiköhän aina joku kolo pallohortensialle löydy. Ja loistokärhö First Lovelle. Kaipa nyt yksi, kaksi tai kolme punaluppiotakin jonnekin väliin saa tungettua. Onhan tässä pari-kolme kuukautta aikaa miettiä, kunnes tulee aika ryhtyä toimeen.

Lemmikki - Myosotis sylvatica

Viime kevään kuivuuden vuoksi on paras varautua tappioihin. Saattaapi siis käydä niin, että yhden jos toisenkin aukkopaikan joudun uusilla kasveilla täyttämään. Puhumattakaan sisäänkäynnin Bermudankolmiosta, jonka uusimistarpeesta jo 5.2. olen kertonutkin.

Joko sinun ajatuksesi askartelevat lapion varressa ja multakasan kupeessa? Mitä sinä suunnittelet istuttavasi?