 |
| Lamprocapnos spectabilis - Särkynytsydän |
Vuosia alapihamme oli lähinnä nurmikkoa. Marjapensaat ja omenapuut kasvoivat paikallaan ja nykyisten lavakaulusten tilalla oli isokokoinen kasvimaa. Nurmikko oli helppo leikata, mutta aikaa siihen meni. Melko tylsääkin oli toista tuntia ravata leikkurin kanssa pihaa päästä päähän. Lasten kasvaessa yhtenäiselle nurmikolle ei ollut entisenlaista tarvetta. Ei tarvittu tilaa pallopeleille eikä eväsretkiviltin levittämiselle. Surutta napsin nurmikosta lohkoja istutusalueiksi. Syntyi uusia ja uusia kukkapenkkejä; Kiemurapenkki, Päivänliljapenkki, Hortensiapenkki, Kurgaani, Ovaalipenkki jne. Piti saada paikkoja, joihin istuttaa kivoja kasveja.
 |
| Kriikunapolku kulkee Hortensiapenkin halki |
Istutusalueiden rajaamisessa kokeilin erilaisia menetelmiä. Ensimmäiset kukkapenkit ympäröin kivillä. Se oli ihan nätin näköistä. Kuin helminauhat olisivat somistaneet penkkejä. Kummasti nurmikko kiemurteli kivien väleistä kohti kukkapenkkejä ja osoittautui varsin työlääksi nostella jokainen kivi pois paikaltaan saadakseen pois niiden alle ja ympäri luikertelevat rikat ja nurmikon. Yksi kerta uurastusta kesässä ei riittänyt, eikä aina kaksikaan.
 |
| Vasemmalla Ruusupenkki, oikealla Hortensiapenkin pää. |
Luovuin pian kivistä ja tein nurmikon ja istutusalueiden väliin syvänteen, jonne upotin maarakennuskankaan kaistaleen peittäen sen kivituhkalla. Ajatuksena oli, että ruohonleikkurin toiset pyörät kulkisivat kivituhkapintaa pitkin ja nurmikon reunan saisi näin siististi tasattua. Mutta, mutta. Kyllä ne rikat kasvavat kivituhkassakin, samoin nurmikolta heinä lähti jälleen luikertamaan kohti multavaa kukkapenkkiä. Jokaista istutusaluetta en edes ehtinyt kangas-kivituhka -yhdistelmällä ympäröimään, kun jo siitä menetelmästä luovuin.
 |
| Päivänliljapenkki |
Istutusalueiden kanttaus oli toki minulle tuttu termi, vaikka itse en ollut sitä kokeillut. Tuumasta toimeen siis. Käytin kanttaamiseen tavallista pistolapiota ja apuna laudanpätkää, jolla sain suunnan pysymään suorana. Myöhemmin ostin kanttausraudan, mutta jostain syystä tykkään mieluummin kantata lapiolla.
Alkuun työstä syntyi ämpäreittäin kompostitavaraa, kun kantatessa irtoavat nurmituppaat oli kiikutettava pois. Ensin siis pala nurmea pois ja sitten pienellä haralla multa möyheäksi. Sentti sentiltä ja kukkapenkki kukkapenkiltä etenin, kunnes kaikki istutusalueet oli kantattu. Hedelmäpuita ja marjapensaita myöten. Uudet istutusalueet olen oitis rakentanut kanttausta käyttäen.
 |
| Vasemmalla Kurgaani, oikealla Kiemurapenkki. |
Parina ensimmäisenä kesänä kanttauksia piti huoltaa aika tiiviisti, sillä näkymättömiä rikkoja ja ruohonpaloja jäi väkisinkin kanttausuriin. Nykyisin kanttaukset pysyvät siistinä melko vähällä työllä. Kun myöhään syksyllä ja varhain keväällä tekee työn kunnolla, voi kesän aikana kuljeskella lähinnä nyppimässä rikan sieltä toisen täältä.
Naapurin mielestä nurmikon leikkaaminen on hankalaa, kun pitää kiemurrella lukuisten kukkapenkkien välissä. Makuasia, nurmikonleikkuu on minulle yksi välttämättömyys monien muiden joukossa. Ruohonleikkurin kanssa kulkiessani ajatukset kulkevat omia teitään ja samalla teen havaintoja ympärilläni. Siinä ohessa saattaa syntyä ideoita. Eipä tarvitse kulkea tylsää suoraa, vaan matkassa on miellyttäviä mutkia. Vasta leikattu nurmikko ja siististi kantatut istutusalueet saavat koko puutarhan näyttämään hetken fiiniltä. Makuasia sekin, mutta minusta kanttaus kannattaa.
 |
| Puistopääty eli entinen Metsäpuutarha |
Yläpihalla ei kanttauksia ole. Kulkuväylät erottaa istutusalueista kestopuinen lauta. Kun lakkaan köyhtymästä laitan yläpihan istutusalueita reunustamaan kunnon kivireunuksen. Vieläpä niin, että kaarran pehmeämmin kaikki nyt terävät kulmat. Yläpihalla on kymmeniä ja taas kymmeniä metrejä reunustettavaa. Se tarkoittaa muhkeaa summaa kivimateriaaliin investoituna ja lisäksi aikamoisen määrän työtunteja. Koska köyhtymiselle ei satunnaisesta lottoamisesta huolimatta näy loppua, joutunen edelleen tyytymään lautareunuksiin. Eivät haittaa minua. Jos jotakuta haittaa, ei kannata tulla meille reunuksia katselemaan.