Sivut

maanantai 24. kesäkuuta 2019

Silkkaa juhlaa näiden kukkien kanssa

Paeonia lactiflora Coral Charm
  
Joka vuosi iloitsen valtavasti kasvieni menestymisestä ja niiden hyvinvoinnista. Vaan olenkohan tänä kesänä jotenkin erityisen herkistynyt, sillä meinaan suorastaan pakahtua liikutuksesta seisoessani kutakin kukkaa ihastelemassa. Oli sitten kyse tulikellukasta, ahomansikasta, idänunikosta tai näistä avoimiksi poksahtelevista pioneista.

Paeonia lactiflora Red Charm - luultavasti

Ruusupioni ehti ensimmäisenä avaamaan nuppunsa. Yhdestä ainoasta kukasta tuli poikkeuksellisen pieni ja se kuihtui ennätyksellisen nopeasti. Seuraavana kukkaan ehtikin messuilta vaaleanpunaisena Alexander Fleminginä ostettu mysteeripioni, jonka lukijani ovat tunnistaneet Red Charmiksi. Sen nimen pitäköön, kunnes joku jonkun toisen keksii. Red Charmia minulla ei ollutkaan, joten mitään vahinkoa pionibingosta ei aiheutunut.

Paeonia lactiflora Coral Charm

Coral Charmiin ihastuin heti sen nähdessäni ja niin siitä tuli tyypillinen "pakko saada" -kasvi, joka pian pakon ilmestymisen jälkeen muutti pihallemme. Itse asiassa en ollut uudelle pionille edes kovin tarkkaan paikkaa miettinyt ja niinpä istutin sen Pikkupuutarhan Kivipenkkiin. Ei ollut hyvä ratkaisu. Sinne se jäi melkein unohduksiin. Ei näkynyt kunnolla ohikulkijoille, eikä itsellekään, kun Pikkupuutarhaan pitää varta vasten mennä. 

Pionipolku

Kun syksyllä 2017 keksin rakentaa Olopihan isoa Allaspenkkiä halkomaan uuden huoltopolun, syntyi siinä ohessa myös sopiva paikka pioneille. Olopiha on käytetyin alue tontillamme, sillä se on osa pation ja pergolan kokonaisuutta. Paikka, jonne pihaovi avautuu ja jonne elämä kesäaikaan laajenee. Vanhemmatkin pionit asustavat olopihalla, puutarhaportin oikealla puolella sijaitsevassa Syreenipenkissä. Tuntui järkevältä koota pionit lähelle silmäniloksi. No, muutama pioni on sentään alapihallakin. Kurgaanissa asustaa Jan van Leeuwen ja kaksi toistaiseksi nimetöntä valkoista pionia.

Paeonia lactiflora Coral Charm

Kaksi Coral Charmia siis muutti Pikkupuutarhasta Olopihan uuteen Pionipenkkiin. Saivat seurakseen ruusupionin, kuolanpionin, Louis van Houtten, Bowl of Beautyn ja Bartzellan sekä nyt uudelleen nimetyn Red Charmin. Kaikki lähtivät hyvin kasvuun ja osa viime kesänä jo kukkikin. Tänä kesänä Pionipenkissä kukintaa on vähemmän, mutta Coral Charmissa on kahden jo avautuneen lisäksi nuppuja odottamassa vuoroaan.


Paeonia lactiflora Festiva Maxima

Vaikka aamulla pionit olivat vielä tiukassa nupussa, yllättäen illansuussa Syreenipenkin valkoiset Festiva Maximat olivat alkaneet avautua. Kuvaaminen oli hieman hankalaa, kun en päässyt ihan lähelle kyetäkseni pitämään kukan varresta kiinni ja navakka tuuli huojutti pionia jatkuvasti estäen tarkennuksen.

Paeonia lactiflora Sarah Bernhardt

Näyttää vahvasti siltä, että myös Sarah Bernhardit ovat pian auki. Väri on jo selvästi näkyvissä ja puuttuu vain loppupamaus niin kukka on täysin auki.




Miten minusta tuntuu, että pionit ovat tänä kesänä valtavan korkeita. Pitänee käydä mittaamassa, jotta saan konkreettista tukea ajatukselleni tai toisaalta voin todeta niiden olevan tavanomaisia hujoppeja. Nuppuja on todella paljon ja nyt jännittääkin, riittävätkö tuet pitämään painavat kukinnot pystyssä. Millään en ehdi jokaisen leuan alla kättäni pitämään. Toivottavasti ei ainakaan rankkasadetta juuri kukinnan aikaan saada. Silloin on raahattava auringonvarjo kellarista kaunokaisia suojaamaan.


Papaver orientale Royal Wedding

Vaaleanpunaisista Princess Victoria Louise -idänunikoista osa on vielä nupulla ja osa pudottaa terälehtiään. Valkoisista Roydal Wedding -unikoista on avautunut vasta yksi. Jännityksellä odotan, ovatko loput nuput sittenkin Victoria -prinsessoja, vai saako tämä ainokainen valkoinen muita samanlaisia kaverikseen.



Idänunikoiden kukinta on tänä kesänä ollut kerrassaan loistavaa. Muutama punainen unikko vielä punertaa penkissä. Useimmista on jo terälehdet leijailleet käytävälle ja muiden kukkien vihreille lehdille. Hienot siemenkodat ovat tulleet esille. Näillä kavereilla on komeat, samettikoristeiset lakit päässään. Sisällä kypsyy sadoittain pikkuruisia unikon siemeniä.


Hydrangea anomala subslp. petiolaris - Köynnöshortensia

Köynnöshortensiaan on tarttunut muiden kasvien riehakkuus, jonka seurauksena se on ilmeisesti päättänyt peittää kaikki vihreät lehtensä valkeilla kukilla. Köynnöksen lähellä kulkiessa kukista kuuluu melkoinen surina ja pörinä, kun kymmenet mehiläiset ja muut hyönteiset tekevat valtauksiaan. Luonto tarjoaa oman musiikkikattauksensa, kunhan vain keskittyy kuuntelemaan.


Hydrangea anomala subslp. petiolaris - Köynnöshortensia

Puutarhan anti on tällä hetkellä sanalla sanoen yltäkylläistä. Ei ehdi yksi kasvi vielä lopettaa, kun toinen on jo täydessä vauhdissa. Aivan kuin kasvit olisivat yhteisestä sopimuksesta päättäneet laittaa parastaan. Versoja Vaahteramäeltä -blogin Riina taisi jossain postauksessa tai kommentissaan todeta, että kaikista raportoidakseen pitäisi tehdä kolme postausta päivässä. Juuri siltä nyt tuntuu. Jälkijunassa ollaan kaiken aikaa, vaan ei haittaa. Kaikki kauneus tallentuu päähän ja se, minkä ehtii, kameralle. Laittakaa ystävät kalliit nyt kamera laulamaan, jotta talven pitkiksi illoiksi on kesäistä muisteltavaa.

Hydrangea anomala subslp. petiolaris - Köynnöshortensia

Jos olin huhtikuussa sekaisin keväästä, nyt olen totaalisesti pyörällä päästäni kauniista kukista.