tiistai 23. huhtikuuta 2019

Sekaisin keväästä

Kirjokevättähti - Scilla forbesii

Pääsiäisviikko on tarjonnut puutarhahörhöille sellaista mannaa, ettei parempaa voisi toivoa. Aurinko on paistanut ja lämpöä on riittänyt yli odotusten. Niin vain jalat vievät pihamaalle ja mikä tahansa tehtävä ulkona houkuttelee luokseen. Syksyllä samat tehtävät voivat jo vähän tylsistyttää, mutta ei näin keväällä, ei laisinkaan.


Olen tehnyt puutarhakierroksia niin paljon, että kohta on ura askelten jäljiltä. Kamera kulkee välillä mukana, mutta kirkas auringonpaiste ei ole minulle paras mahdollinen kuvaussää. Silmiä häikäisee ja valon ja varjon ero on liian voimakas. Vaan pitäähän kukista nauttia, vaikka ei kameraa omistaisi laisinkaan. Miten innostavaa onkaan katsoa mullasta nousevien piippojen määrää ja voimaa. Miten jännittävää onkaan pohtia, mitä mistäkin nousee ja seurata piipon kasvamista ja nuppujen aukeamista.

Kirjokevättähti - Chionodoxa Pink Giant

Lämpö olisi mahdollistanut kellarissa asustavien taimien ulkoiluttamisen, mutta siihen en ole ehtinyt. Viritin kasvihuoneeseen harsoista teltan valmiiksi vastaanottamaan taimet. Viime vuonna siirsin tomaatit kasvihuoneeseen 5.5., eikä sen jälkeen yöpakkasia ollut. Samalta näyttää sääennusteet runsaan viikon eteenpäin, joten ehkä tänäkin keväänä kasvarikausi alkaa monia vuosia aiemmin.

Posliinihyasintti - Puschkinia scilloides
  
Kävin läpi kellarissa talvehtineet daaliat, lukinliljat, tuoksumiekkaliljat, gladiolukset ja mitä sieltä nyt löytyikään. Laitoin kaikki vanhat ja kaikki tämän kevään aikana hankitut juurakot ja mukulat multaan. Osa jäi kellariin, osan vein kasvihuoneen harsotelttaan. Viime vuotisista daalioista useimmat olivat vähän heikossa hapessa. Suurin ja vanhin sen sijaan voi hyvin. Sen laitan suoraan penkkiin, kunhan maa vielä lämpenee.

Scilla

Hurjan paljon sain aikaa kulumaan ruukuttamiseen ja ruukkujen siirtelyyn. Sekä sen pohdintaan, minkä jätän toistaiseksi kellariin, minkä uskallan viedä kasvariin. Purkkeja on taas kertynyt, vaikka niin vannoin, etten tänä kesänä hanki liikaa kasteltavaa. Lyhyt on meikäläisen muisti, vaan enpä ryhdy sitä murehtimaan.

Crocus species Blue Pearl menee aina illalla nukkumaan.

Ruukutuksen jälkeen päätin pestä pation ja pergolan puulattian. Lämpömittari näytti +20 astetta ja patiolaudat kuivuivat hetkessä. Kun kerran olin saanut itseni vauhtiin, päätin jatkaa kunnostushommia öljyämällä pation. Viime kesänä öljyäminen jäi väliin, kun tierempasta leijui jatkuvasti hurjat määrät pölyä. Teippasin leveän ja muhkean maalisudin harjanvarteen, jolloin puuöljyn levittäminen sujui helposti selkää säästäen. Äkkiä patio oli öljytty ja iltaan mennessä jo kuivunutkin.
 
Iris Harmony

Pitkäperjantaina oli tarkoitus ottaa rennosti ja loikoilla vaikka taivaalla lipuvia pilviä katsellen. Pilvet eivät kuitenkaan lipuneet näkyvästi mihinkään, vaan taivaan peitti ohut pilviharso. Niin haihtui loikoiluajatukset ja päähän putkahti idea ryhtyä ikkunoita pesemään. Kuinka hienoa olisikaan katsella kirkkaiden ikkunoiden läpi vihertyvää luontoa. Siis pesurätit, ikkunalastat ja muuta vempaimet esiin ja hommiin. Mikä oli ikkunoita pestessä, kun peippo ja mustarastas kilpaa konsertoivat lähistöllä. 

Keisarinpikarililja - Fritillaria imp. Rubra

 Ihan en kaikkia ikkunoita pessyt, sillä siinä menisi kokonainen päivä. Jos riittäisikään. Jokaisessa ikkunassa on kuusi pintaa ja pesun lisäksi tavaroiden siirtämistä ja jälkien siistimistä riittää. Pihanpuolen ja keittiön ikkunat tuli pestyä. Jääköön vähän toiseenkin kertaan.

Köynnöskuusama - Lonicera 'Dropmore Scarlet'

Pitäähän pääsiäisenä myös vähän herkutella. Leivoin rahkapersikkakakun ja sitruunaisen kuivakakun, jossa sitruunanmaku tulee Lemon curdista. Tarkoitus oli tehdä jokin suolainen piirakka, mutta ainekset loppuivat kesken. Monet kaupat ovat pääsiäisenäkin auki, mutta yhden ruokakerman takia en kauppaan lähde.

Sinivuokko - Anemone hepatica

Lämpö on kiihdyttänyt luonnon vihertymistä. Melkein voisi kuulla kohinan, kun varsia ja versoja työntyy ylös mullasta ja kasvaa vauhdilla. Mikä voima kasveihin kätkeytyykän. Puskevat itsensä läpi kuivuneiden lehtien ja koppuraisen maan.

Tulipa, vaan mikä niistä?

Kasvit ovat kauniita täyskasvuisina ja kukkiin verhoutuneina. Vaan kyllä niitä kannattaa katsella kasvun muissakin vaiheissa ja ihastella monia yksityiskohtia. Tulppaanien lehtien kurkistaessa mullasta ne tuovat minulle mieleen pullonokkadelfiinit. Lehtien pyöreän sulavassa muodossa on samaa iloista leikkisyyttä, kuin delfiinien kisailussa meren aalloilla.

Töyhtöangervo - Aruncus dioicus

Entä tämä töyhtöangervo sitten? Sehän on kuin kukon tai kanan heltta. Onko pääsiäisnoidalla ollut luudallaan kissan sijasta kana, joka liian innokkaasti kotkottaessaan on pudonnut puutarhaani ja uponnut multaan. Ja mistä kummasta tämä kana nyt mieleeni putkahti? Ehkä Rakkautta ja maan antimia -blogin kanoja käsittelevästä postauksesta. Olipa mielenkiintoista ja runsasta tietoa kanoista, käykää lukemassa.

Vaahteravauvat

Kevät ja alkukesä on meidän puutarhassa vaahteravauvojen esiinmarssin aikaa. Heleänvihreät kippuraisina taimina penkeissä ilmoille kurkottavat vaahteravauvat on paras napsaista heti pois, sillä niiden juuri kasvaa melkoista vauhtia ja pian joutuu jo käyttämään voimaa saadakseen pikkuisen taimen kokonaisena pois. Vaahtera on tuottelias siementäjä. Voisin aivan surutta laulaa "Miljoona, miljoona, miljoona vaahteraa". Yhtään en valehtelisi.
 
Talvivalkosipuli
  
Talvivalkosipulit ovat heränneet. Vaikka vasta kaksi versoa on näkyvissä, uskon hyvän valkosipulisadon olevan taas tulollaan. Poistin niiden päältä kuivan lehtikerroksen, jotta maa sulaa ja lämpenee. 

Mustarastas vaahterassa

Mustarastailla on aiempina kesinä ollut tapana laulaa naapurin kuusenlatvassa. Kuuset kaatuivat syksyllä ja mustarastas valitsi uudeksi lurituspaikakseen talomme toisessa päässä kasvavan ison vaahteran. Kiittelin sitä kauniista sävelistä ja kehotin rauhassa jatkamaan.

Tuomi hiirenkorvalla

Mustarastasta tiiraillessani huomasin vaahteran lähellä kasvavassa tuomessa hiirenkorvat. Ensin taivastelemme viikko tolkulla kevään hitautta ja sitten se räjähtää hetkessä ympärillemme kasvuna, kukoistuksena ja täynnänsä kaikkea ihasteltavaa. Nyt on nautittava kiirehtimättä ja elettävä tässä hetkessä. Keväästä ei voi saada kyllikseen.

Melkein täysikuu 18.4.

Taidan olla sekaisin keväästä. Kokeilkaa tekin. Varsin mukavaa sekaisuutta!
 

38 kommenttia:

  1. Ihania keväisiä kuvia :) mukavaa viikon jatkoa Sinulle !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Suvi! Kevät on nyt parhaimmillaan, eikä siitä voi olla nauttimatta.
      Mukavia päiviä sinulle!

      Poista
  2. Kyllä tästä keväästä sekoaa varmaan jokainen!

    Ihanasti sinulla on kaikenlaista kukkiaa siellä. Meillä ei kuki muut kuin sinivuokot, mutta nehän onkin kauniita!

    Hienoja helttoja teillä maasta pukkaa! 😂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinivuokot ovat kauneimpia kevään kukkijoita. Niitä ei joka pihalla edes ole. Täällä monta päivää kestänyt auringonpaiste ja lämpö on edistänyt kevättä melkoisesti. Tänään meni +20 astetta rikki, joten ihan kesäistähän tämä jo on.
      Onneksi mullassa nököttävä heltta ei ole sinun kanojesi, vaan ihan töyhtöangervo siitä kasvaa.

      Poista
  3. Eilen tuli vietettyä kauan aikaa ulkona tehden pihahommia.Sää oli mitä parhain siihen hommaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö ole ollutkin loistava pääsiäinen säiden puolesta. Elämä siirtyy yhä enemmän pihamaalle. Mukavaa!

      Poista
  4. Ihanat kuvat! Kyllä vaan kevät on sellaista aikaa että sekaisin menee varmasti moni:) Ihana kun aurinko paistaa ja on valoisaa! Siellä kasvaa jo vaikka mitä! Meillä on vieläkin pikkuisen lunta maassa vaikka noita kinoksia on kyllä ahkerasti levitelty jotta sulaisivat nopeammin:) On kyllä mukava katsella näkymiä kirkkaiden lasien takaa...täällä ikkunan pesu on juurikin odottamassa sitä sopivaa innostusta:) Leppoisaa alkanutta viikkoa💖

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikkunanpesu kuuluu minulla inhokkihommiin, mutta ah sitä kirkkautta ja tyytyväisyyttä, kun vihdoin saa homman tehtyä. No, vielä on jokunen ikkuna pesemättä.
      Täällä lämpö on saanut kasvit hurjaan kasvuun, vaikka aika kuivaa kyllä on. Eiköhän sekin asia vielä korjaannu.

      Poista
  5. On se tää aika sellaista, että joka päivä saa kameran kanssa olla katsomassa mitä on noussut. Niin minäkin ennen. Niin sitä pitää nauttia keväästä. Ihanaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Emilie, nyt sinulla on aikaa puistoihin ja moniin paikkoihin, joihin ei oman pihan ääreltä oikein ehdi, eikä malta lähteäkään. Siinä on vieläpä sellainen plussa, että nautinnon eteen ei tarvitse haravoida eikä raataa itseään puhki.
      Kevät on ihanaa aikaa meille kaikille, pihallisille ja pihattomille. Nautitaan!

      Poista
  6. Jos en ole tällaista aiemmin maininnut, niin nyt on palautteen aika: kirjoitat johdonmukaista, elävää ja värikästä tekstiä, sitä on mukava lukea! Kiitos! Noin yleisesti pihahommat menee samankaltaisesti meilläkin, Mummukan jutustelua päivittynee tänään tietystä syystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos AnneliPunneli! Sinä olet mestari kirjoittamisessa ja nautin juttujesi lukemisesta.
      Mitähän jännittävää sinulle on tekeillä? Täytyykin käydä kurkistamassa.

      Poista
  7. Sekaisin tässä menee kevään ihanuudesta. Tuntuu, ettei perässä pysy. Jännittävää huomata miten omassa pihassakin kevät saapuu eri aikoina eri kohtiin. Osassa puutarhaa ovat kevätkukat jo ylikukkineet kun taas osa on vasta vapautunut lumipeitteestä. Kierrettävää ja ihmeteltävää riittää siis pitkäksi aikaa. Iloisia puutarhapäiviä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saman huomion olen tehnyt omassa pihassani; kun toisessa päässä tonttia kevät on jo pitkällä, toisessa päässä tonttia vielä viimeiset lumet sulavat kasoissaan. Eikä meillä edes ole kovin suurta tonttia. Mukavaa, että katsottavaa riittää.
      Iloisia puutarhapäiviä sinullekin!

      Poista
  8. Kyllä sitä itsekin heräilee luonnon kanssa:) Jokainen uusi nuppu ja silmu on taas ihmetyksen aihe ja lintujen viserrys, nautittavaa konserttia.

    Hienoja kuvia kevään edistymisestä!
    Nautinnollista alkanutta viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sirpa! Ihan selvästi ihminen itsekin herää talviuniltaan kilpaa luonnon kanssa. Kevät on ihmeellistä aikaa ja tuntuu, että jokainen päivä on täynnä uutta ihmettelemistä.
      Mukavia kevätpäiviä sinulle!

      Poista
  9. Kevät otti todellakin aimo harppauksen eteenpäin pääsisäisen aikana. Tämä on parasta aikaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käyköhän tänä vuonna samoin, kuin viime vuonna eli kevät melkeinpä jää väliin ja siirrytään suoraan kesään. Ainakin tänään on siltä tuntunut, kun lämpö kipusi mittarissa yli +20 asteen.

      Poista
  10. Kiva postaus jälleen ja niin kauniit kuvat! Kyllä tunnistan tuon saman "sekaisin keväästä" ilmiön itsessäni. Olet saanut paljon aikaiseksi, minä en jaksa ajatellakaan ikkunoiden pesua (likaiset ovat) ennen kuin saan taimet pois ikkunoilta. Sisällä ei muutenkaan huvittaisi tehdä kuin pakollinen. Lämmintä viikkoa keväisessä auringossa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Päivi! Sekaisin keväästä -ilmiö on yleinen ja tarttuva tauti, huomaan. Minä olen vähän sellainen duracell-pupu, että koko ajan pitää mennä ja touhuta. Pidän sitten kokonaisia lepopäiviä välillä.
      Sisällä ei tosiaan paljon huvita olla. Ikkunanpesu lähti sekin ulkoruutujen pesusta ja siirtyi asteittain sisälle. Vielä on pestävää, mutta puuhataan välillä ulkona.
      Aurinkoa sinunkin kevätpäiviisi!

      Poista
  11. Kyllähän pää pyörälle menee kaikesta valosta, lämmöstä, kasvien aluista ja linnun lauluista! Mikäs sen mukavampaa! Hyvin olet kai toipunut, kun pystyn noin monenmoista tekemään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen toipunut aivovamman vakavuuteen nähden ihan hyvin, vaikka monenlaista vaivaa se toi elämääni. Osa ehkä poistuu jollain aikavälillä, osa jää pysyväksi. En anna vaivojen lannistaa minua ja pihatouhut ovat hyvää terapiaa.

      Poista
  12. Samoja oireita on täälläkin päin. Ihania kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kovin taitaa olla tarttuva tauti. Mutta sitäkin mukavampi.

      Poista
  13. On todella uskomatonta, miten nopeasti kaikki tapahtuu näin keväisin. Vielä viikko sitten tuskailin lumipeitteen kanssa ja nyt maasta puskee joka päivä esiin mitä kauniimpia kevään kukkijoita. Leppäkerttuja, perhosia ja kimalaisia näkee jo runsaasti. Ei meinaa perässä pysyä kaikessa tässä kasvussa. Mutta on tämä vaan ihanaa :)

    Sinä olet ollut ahkerana kun olet jo ikkunanpesunkin saanut alulle. MInäkin harkitsin sitä, mutta siirsin suosiolla tuonnemmaksi. Oli niin paljon mukavampia puuhia pääsiäispyhinä, että ikkunanpesu sai jäädä. Mukavaa viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leppäkerttuja olen nähnyt todella paljon. Eilen puutarhassa kulkiessani niitä mönki mullassa ja kiipeili puiden ja pensaiden rungoilla. Ihmeellistä.
      Meillä putsattiin hiekoitushiekat viikko sitten ja se innosti pesemään pölyisiä ikkunoita. Muuten tehtävä olisi siirtynyt, kunnes tie on putsattu. Vielä jäi joitakin ikkunoita pesemättä, vaan ehtiihän noita.

      Poista
  14. Täällä toinen sekaisin oleva :) Ahkerana olet ollut. Meillä pestään ikkunat vasta kun viereisten peltojen kylvöt on tehty, sitten on pahin pölyvaara ohi. Valkosipulit ovat talvehtineet todella hyvin, terhakaita piippoja on näkyvissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällaiset lämpimät päivät kannustavat ahkeroimaan, kun ei oikein osaa paikoillaankaan olla. Kuten tuossa Heidille totesin, ikkunat piti pestä myöhemmin, mutta kun hiekoitushiekka vihdoin putsatiin tieltä pois, uskaltauduin pesuprojektiin. Ja jäihän niitä vielä pestäväksi muutama myöhemmin.

      Poista
  15. Hauska tuo töyhtöangervo ja niin söpö posliinihyasintti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kasveilla on hauskoja värejä ja muotoja niiden ilmestyessä mullasta pikkuisina taimina.

      Poista
  16. Juurikin niin se on, kevät saa meidät puutarhurit sekaisin, eikä yhtään haittaa, mitä muut ajattelevat! Kuljetaan kumarassa, kamera kaulalla ja jopa hihkutaan ilosta, kun maasta pilkistää joku kauan kaivattu karvakorva! Ihania kuvia, kiitos niistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sirkku! Tässä vaiheessa kulku puutarhassa on enemmänkin kohti maata ja vähän kumarassakin, ellei sitten täysin kyykyssä. Pitää nähdä pienimmätkin mullasta nousevat ihmeet.

      Poista
  17. Eilen näin ebsimmäisen koivunkin vihertävän. Ei olllut tosin omassa pihassa, mutta olipa hämmästyttävää. Nämä muutamat lämpimät päivät ovat kyllä saaneet eloa kevääseen. Tulppaanien ja lauķkojen lehdet kasvaneet hurjasti parissa päivässä.

    Vaahterista muodostuisi helposti oma metsäkin, jos lakkaisi pieniä vaahteran alkuja nyppimästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä huomasin tänään rajalla kasvavan koivun olevan hiirenkorvalla. Vauhti on nyt hurjaa, mutta eipä se haittaa. Tuskin syksy yhtään sen aiemmin tulee, vaikka kevät olisi vähän aikaisessa.

      Vaahterametsä on ihan kaunis, mutta ei sentään kukkapenkissä. Isoja vaahteroita on muutama omalla tontilla ja toinen mokoma kunnan puolella. Syysruskaa aina tarjolla.

      Poista
  18. Ihania pieniä kevätkukkijoita ja kasvuun lähtijöitä. Vähemmästäkin menee sekaisin kuin joka puolella kohisten kasvavista kasveista ja sieltä täältä ilmestyvistä uusista kukista.

    Maasta puskevat piipot ja versonkärjet ovat joskus todella erikoisen näköisiä, mutta kai niidenkin ulkonäöllä jokin tarkoitus on. Vaahteravauvoja on jo ilmestynyt tännekin kymmenittäin, vaikka ei ole kuin yksi pienehkö vaahtera tontin takanurkassa. Sille on jo kaatotuomio annettu, mutta kasvakoon vielä yhden tai kaksi kesää, jotta siitä saa enemmän polttopuita :D Alkaa hiljalleen olla liian iso ja liian lähellä rakennuksia. Aurinkoista huhtikuun loppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin, ei ihme, että ihminen on sekaisin, kun jokaisen mullasta ponnahtavan kasvin kera täytyy vähän itsekin hyppiä.

      Vaahterat ovat kauniita puita, mutta ei niitä kukkapenkkiin sentään halua. Aikamoinen siementäjä näyttää pienikin vaahtera olevan ja meillä on monta isokokoista ympäri taloa. Nyt niitä vauvoja tulee kitkettyä, kun näkyvät kirkkaanvihreinä jo kauas.

      Aurinkoa ja lämpöä on riittänyt. Toivottavasti teilläkin päin.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!