Sivut

torstai 12. joulukuuta 2019

Taivaanpalo ja muita huomioita


Kenties säästä puhumisen voisi jo lopettaa kokonaan, sillä sen keikkumisen perässä on ihan mahdoton pysyä. Heti, kun ehtii kiitellä auringonvaloa ja valkeaa hankea, tummuu taivas ja vettä tulee kaatamalla. Ollaan sitten ilmastomuutoksesta mitä mieltä tahansa, nykyisin täällä etelärannikolla on turha odottaa jouluksi "hankia korkeita nietoksia". Ei ainakaan ennen vuodenvaihdetta.

Joulukuun 3. päivän iltana auringonlasku sai länsitaivaan palamaan tulenpunaisena. Ilta- ja aamuruskosta on monenlaisia sanontoja, mutta säätieteilijöiden mukaan tällaisessa tapauksessa ilmakehässä on yleensä päivän tuulien jälkeen pölyä tai muita pieniä hiukkasia sirottamassa valoa. Silloin iltarusko ei enteile sadetta. Eikä keskiviikkona satanutkaan. Perjantaina ja lauantaina sitäkin enemmän.

Papaver nudicaule - Siperianunikko
  
Puutarhassa on tässä vaiheessa kuvattu kaikki mahdollinen, jopa useampaan kertaan. Kierrän ajoittain pihalla ja puutarhassa katsomassa, että kaikki on kunnossa. Tai vain ajankuluksi ja huviksi. Näistä kierroksista kyllä puuttuu keväälle ominainen jännittävä odotus ja löytämisen ilo. Jos jotain löytää, niin lähinnä tuulen nurmikolle lennättämiä oksia. Ja naapurin kissan hengiltä ottamia päästäisenraatoja.

Vinca minor 'Illumination' - Kirjavalehtinen pikkutalvio

Syksyllä siirsin Päivänlilja-penkistä vähän kirjavalehtistä pikkutalviota Hortensiapenkkiin, Vanille Fraisen tyveen. Päivänlilja-penkissä pikkutalvio jää kesän edetessä muiden kasvien jalkoihin. Kovin kiivas se ei ylipäätään ole leviämään. Ajattelin, että Hortensiapenkissä sillä olisi enemmän mahdollisuuksia päästä esille ja saada tilaa itselleen. Kuvassa pikkutalvio on joutunut häkkiin, mutta tuskin se siitä pahastuu. Onpahan hortensioiden kanssa turvassa jänisten hampailta, vaikka eivätpä jänikset aiemminkaan ole talvioita järsineet. 

Sempervivum - Mehitähti

Pari-kolme kesää sitten laitoin muutaman mehitähden palluran yläpihalle johtavien portaiden viereen Oikearinteeseen. Paikalla on rinteeseen upotetun olohuoneen maton päällä ohuen hiekka-multakeroksen lisäksi kaistaleen verran kiviä, jotta kasvit eivät intoutuisi kasvamaan kiinni portaisiin. Mehitähdet ovat sopivan matalia kivien välejä somistamaan. Mehitähdet ovat viihtyneet paahteisessa paikassa ja lisääntyneet mukavasti. Palluroita on vierinyt itsestään ja rinnettä siistiessä uusiin paikkoihin. Nyt niiden lomassa näkyy olevan lintujen pudottamia aroniamarjoja, puunlehtiä ja yllättäen myös auringonkukansiemeniä, vaikka lähimpään lintubuffettiin on useampi metri matkaa.

Sempervivum - Mehitähti

Mehitähtiruukun olen joka syksy siirtänyt tuijan kupeeseen talveksi. Niin ruukku kuin mehitähdetkin ovat pärjänneet tähän saakka talven yli hyvin. Nyt ruukku näyttää kiukustuneen vaihtelevista pakkasista ja vesisateista. Keräsin irronneet ruukunpalaset pois. Pohdin, josko kaivaisin mehitähden multaan, mutta maa on paria senttiä syvemmältä jäässä. Ehkä vesisateet sulattavat maata sen verran, että saan vielä mehitähdet siirrettyä multaan. Ruukusta niille ei enää iloa ole.


Puutarhahetki - suurien unelmien puutarhablogin Tiiu postasi 8. päivän joulukalenteriluukussaan erilaisista kransseista. Siellä on ihailtavana lukuisa määrä kauniita kransseja, joista voi ottaa vaikka itselleen ideoita. Ehdin jo ennen Tiiun postausta väkertää itselleni kranssin syksyllä leikatuista tuijanoksista. Havut sidoin niinikään loppusyksyllä leikatun piippuköynnöksen varresta tehtyyn ympyrään. Lopputulos on turhan hapsottava. Omaa pedanttisuuttahan tässä on tarkoitus höllentää, joten olkoon kranssi tuollainen - ainakin toistaiseksi.

Kuunsirppi joulukuun alussa

Viime viikonloppuna haravoin alapihalla. Mieli teki lähteä lenkille, mutta taivaanrannassa uhkaavasti kasvavat sadepilvet kehottivat pysymään lähellä kotiovea. Aikani kuluksi rapsuttelin nurmikkoa ja siistin istutusalueiden kanttauksia. Kukkapenkit saivat olla entisellään. Niillä on nyt talvilevon aika.

Taas on viikonloppu edessä. Jouluun on vain lyhyt matka, eikä tammikuukaan kovin kaukana ole. Jos talvi kuluu yhtä nopeasti, kuin syksy, kohta ollaan taas keväässä. Sitä ennen kaikille hyvää loppuviikkoa!