Sivut

tiistai 18. helmikuuta 2020

Kuinka he voivat?


En kysele näiden kauniiden tulppaanien vointia. Ostin niitä edullisesti ison nipun kylän kaupasta viikonlopun piristykseksi. Sen sijaan tein kellarissa ja autotallissa talvetettavien kasvien suhteen tilannekatsauksen.

 
Kellarissa talveaan on viettänyt kaksi isoa pelaguuta. Toinen pelaguista on itse asiassa hyvin räikeän värinen, joten ajattelin, että ihan sama selviääkö. Pelaguupariskunnan lehdet ovat melko hailakan värisiä johtuen kellarin pimeydestä. Aloitin lauantaina taimikasvatuksen kellarissa ja siksi sytytin kasvivalaisimen. Pelaguut pääsivät sen läheisyyteen virkistymään.

Sisällä talvehti yhdeksän pelaguuta, joista kuusi on jo sanonut hyvästit. Pikkuisen kyllä harmittaa, sillä menetin monta vuotta onnistuneesti talvehtineet itse siemenestä kasvatetut kuin myös tummasävyisen erikoisuuden. Kolme pelaguuta näyttää selvinneen talvesta hyvin ja ovat alkaneet pukata uusia lehtiä.


Autotallissa talvehti kaksi isokokoista verenpisaraa ja kärsimysköynnös. Tavallisesti vien autotallissa olevat kasvit pakkasten tultua kellariin. Tänä talvena ei sellaisia pakkasia ole ollut. Lämpötila autotallissa on ollut alimmillaan +8, joten kasvit ovat saaneet nauttia ikkunasta tulevasta luonnonvalosta. Sekä verenpisarat että kärsimysköynnös ovat pudottaneet lähes kaikki lehtensä. Verenpisaroissa on kuitenkin uutta kasvua tulossa, joten ne lienevät elossa. Kärsimysköynnöksestä en tässä vaiheessa osaa sanoa mitään. Siirsin kasvit autotallista kellariin kasvivalaisimen lähelle. Lämpötila kellarissa on nyt +14.

Verbena bonariensis - Jättiverbena

Innostuin kokeilemaan jättiverbenan kasvatusta. Kylvin 26.1. muutamia siemeniä potteihin, jotka laitoin takkahuoneen pöydälle kasvilampun alle. Toisen satsin laitoin jääkaappiin 31.1. Jääkaappikylvöksessä ei näy mitään eloa. Kasvilampun alla on noussut 9 pikkuista tainta, jotka vein sunnuntaina  kellarin taimipöydälle.

Rhodochiton atrosanguineus - Keijunmekko

Keijunmekkoa kylvin niinikään 26.1. Niistä nousi samoin 9 tainta, jotka ovat nyt kellarin taimipöydällä.

Tomaateista ja kurkuista olen jo tehnyt kylvösuunnitelman. Muita tulevan kesän valikoimiin ajattelemiani siemeniä lajittelin esikasvatettaviin ja suorakylvettäviin. Josko seuraavaksi saisin aikaan ihan systemaattisen suunnitelman.


Siemenshown vauhdittamiseksi keitin iltapäiväkahvit, joista nautimme Pojan tyttöystävän leipoman mustaherukkakääretortun kera. Hyvää oli.

Kukkaisia ajatuksia teille kaikille!


27 kommenttia:

  1. Herkullisen näköistä torttua! Sinä sait hienon tuloksen jättiverbenasta ja keijunmekosta, onnittelut! Itse en ole näitä kumpaakaan kokeillut kasvattaa, eivätkä ne kuulu tämän kauden suunnitelmiin, mutta joskus täytyy yrittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Toivottavasti tuurini keijunmekon ja jättiverbenan kanssa jatkuu. Ovat vielä niin pikkuisia taimia, että kastelun vaatii hellää otetta.
      Näin täällä puutarhablogissa voi käydä; vaikka joku ei olisi omissa suunnitelmissa, huomaat yhtäkkiä kasvattavasi juuri sitä.

      Poista
  2. Nam, mikä torttu, ihan vesi herahti kielelle.
    Minultakin menehtyi tänä talvena monta pelakuuta, vaikka yleensä ovat talvehtineet hyvin salissa kasvilampun alla. Siemenpussien rapina on täälläkin alkanut ja tuonut virtaa nuutuneeseen epätalvieloon. Mukavaa viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kääretorttu oli erinomaista.
      Ehkä pelaguutkaan eivät tykänneet tällaisesta epätalvesta. Siemenpussien hypistelyssä on taikaa.

      Poista
  3. Mukava kuulla, että hyvinvointiakin löytyy, ja söpöjä pikku taimia! Niin hetoisia, mutta siitä se lähtee. Todella harmillista, että monta pelakuuta meni, joukossa erityisiä. Se kirpaisee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erityisten kasvien menettäminen kirpaisee, mutta enpä jää siihen olotilaan junnaamaan. Kasvien kanssa touhuun liittyy aina riskinsä. Yleensä sitä jää kuitenkin plussalle.

      Poista
  4. Hyvin on siämenkylyvöt lähteny. Harmillista menettää pelargoonioota. Mullon kans muutama menetys....toistaaseksi. Onneksi valon määrä lisääntyy kaiken aikaa. Oi, mikä kääretorttu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suorastaan yllätyin keijunmekon ja jättiverbenan itämisestä. Saapa nähdä, kuinka tarina niiden kanssa jatkuu.
      Kääretorttu oli yhtä hyvää, kuin miltä näyttääkin.

      Poista
  5. Kääretorttu ihanuus, kyllä näyttää tyttöystävällä olevan jauhopeukalo paikallaan.
    Täällä on pelakuiden talvetusprosentti ihka täydet nollat. Neljällä pelakuulla yritin ja tulos oli tuo, joskus onnistaa ja joskus ei. Kesäkodissa voi pari olla hengissä? Luin jostain joskus, että nyt tässä vaiheessa kun verenpisarat aloittavat uuden kasvun ne monesti kuolevat kuivuuteen. Eli kastellaan sopivasti, ei liikaa eikä liian vähän. Tämä ohje oli pimeään kellariin, mutta ilmeisesti pisarat ovat tarkkoja näin keväisin kastelusta. Tsemppiä 😊
    Harmittaa nuo pelakuumenetykset, 👎 itse kutakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tyttöystävä on erinomainen kokki ja leipoja.
      Taitaa pelaguiden talvettaminen tavallisessa huonetilassa olla enemmän tuuria kuin muuta. Toivottavasti kesäkodissasi on iloisia yllätyksiä hengissä selvinneinä pelaguina. Kiitos tuosta verenpisaroiden kasteluvinkistä. Yritän olla tarkkana.
      Pikkuisen harmitti pelaguiden menetys, mutta sellaista se kasvien kanssa on. Jatkossa paremmalla tuurilla.

      Poista
  6. Kääretorttu oli todella hyvää. NAM minultakin.

    VastaaPoista
  7. Minun talvimenestyjä ;)tuo kärsimyskukka;)
    Sinulla näyttää olevan terhakoita alkuja ,talvehtimis-kukkajuttuissa;))
    Oi mikä herkkujen herkku;)Leipurimestari!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska kuulla, että kärsimyskukkasi on edelleen vireänä.
      Kääretorttu oli niin hyvää, että söimme sen porukalla vikkelästi.

      Poista
  8. Oho, hyvin sait jättiverbenan itämään ilman kylmäkäsittelyä. Minulla on nyt ekaa kertaa jättiverbenaa itämässä, ei ole mitään odotuksia kuinka käy, sen verran oikukkaaksi olen kasvin kuvitellut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvaa vaan,yllätyinkö itse jättiverbenan itämisestä. Vielä kun saisi sen hengissä kasvamaan ja kukoistamaan.

      Poista
  9. Hyvin näyttävät kasvisi voivan. Pikkuisia taimiakin hyvin jo korkeuksiin ponnistamassa. Ethän ole viskannut pelakuitasi vielä menemään? Jos sieltä vaikka juuresta nousisi vielä uusi verso? Minä säilytän menetetyiksi tapauksiksikin luokittelemiani kasveja mahdollisimman pitkään, sillä koskaan ei voi tietää, jos juuristo onkin vielä sen verran elossa, että jaksaa versoa uudelleen. Minulla kaikki verenpisarat ovat tällä hetkellä aivan lehdettömiä, yleensä niissä alkaa näkyä elonmerkkejä vasta maaliskuun aikana.
    Herkullisen näköinen kääretorttu! Ihan alkoi vatsa kurnia ja tehdä mieli makeaa. Ehkä en kuitenkaan yötä vasten ala verottamaan pakastimesta vierasvaraa... Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heitin pelaguut menemään. Pitkään seurasin niiden vointia ja annoin monta mahdollisuutta, mutta mitään eloa ei löytynyt. Saapa nähdä, kuinka käy verenpisaroiden kanssa. Ovat nyt kellarissa kasvivalon vaikutusalueella.
      Toivottavasti jätit vierasvarat pakastimeen ja menit hyvällä mielellä nukkumaan. Kääretorttu oli kyllä oikein hyvää. Mukavaa viikkoa sinullekin!

      Poista
  10. Harmi kun pelakuita oot menettäny. Tappioita aina tulloo! Tuota jättiverbenoo oon monena vuotena kylyväny ja iliman kylymäkäsittelyy oon suanu kasvamaan. Kellarissa on muutamia juurakoita talavetuksessa ja kylyvös on itämässä. Sitä oon ihmetelly kun oon lukenu tuosta kylymäkäsittelystä, onko miulla ollu hyvä tuuri tuon kanssa.
    Herkullisen näköstä kiäretorttuu, jauhopeukalo on ollu asialla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahaa, siis sinäkin olet saanut jättiverbenan itämään ilman kylmäkäsittelyä. Huvikseni kylvin ja yllätyksekseni se iti. Toivottavasti saan niistä kesäksi komeat kasvit, jotta voin jatkossa kokeilla talvettamista.
      Pojan tyttöystävä on taitava kokki ja leipuri. Hyvää oli kääretorttu.

      Poista
  11. Muhkeat kääretortut!
    Minusta tuntuu, että pelakuiden kasvatus vaatii aikamoista kärsivällisyyttä. Minulla kellarissa vain kallan sipulit ruukuissaan.
    Jääkaappiin en ole koskaan kasveja laittanut ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika monta vuotta sain pelaguut hyvin talvetettua. Aina niistä joku heitti henkensä, mutta nyt tuli suurtappio. Ei muuta, kuin uusia pelaguita kasvattamaan.
      Jääkaappi on hyvä paikka kylmäkäsittelyä vaativien kasvien idättämiseen. Muuten siellä on meilläkin lähinnä lautaselle laitettavia kasviksia.

      Poista
  12. Ohoh, onpas herkullisen näköisiä kääretorttuja! Nam!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kääretorttu oli raikasta ja hyvää, nam tosiaan.

      Poista
  13. Siltä ne kukat ja silmut herää talviunesta.
    Kyllä on taas hauska aloittaa kukkien kasvatus.
    Ihanat tulppaanit ja herkullinen kääretorttu.
    Kaikkea hyvää sinne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helmikuu kääntyy pian maaliskuuksi ja taimikasvatus lisääntyy. Näin sitä taas on puutarhurinkin aika herätä talviunestaan.
      Kaikkea hyvää myös sinulle Sylvi!

      Poista
  14. Ooh, miten herkullisen näköiset kääretortut😋 Kyllä nyt täytyy käydä itsekin herkkukaapilla😂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvää oli ja äkkiä katosi herkkusuiden kitusiin.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!