Postireissulla bongattua

Betula - Koivu

Vapaa-aika menee nyt puutarhassa. On se vaan kummallista, että aina riittää tekemistä, vaikka kuinka olisi syksyllä laittanut kaiken valmiiksi. Ja päättänyt, ettei keväällä sitten taas rohmuta ylenmäärin uutta istutettavaa. Eikä siirretä tai jaeta vanhoja. Uusi taimipotteja on ilmestynyt ihan huomaamatta. Pää vilisee kaikenlaisia juttuja, joita ei välttämättä ole minuutilleen pakko tehdä, mutta niin vain löytää itsensä kaivamassa, kärräämässä ja nyppimässä. Innostuneena ja kaikenlaista uutta kehittämässä.

Picea abies - Kuusi

Niin houkutteleva paikka kuin piha ja puutarha onkin, pakko on hoitaa myös arkiset velvollisuudet. Monet välttämättömätkin asiat on voinut tehdä verkossa tarpeettomien kontaktien vähentämiseksi. Ruokakauppaa ja puutarhamyymälää lukuunottamatta ostosreissut ovat jääneet lähes kokonaan pois. Rahaa säästyy, kun ei synny yllätyshankintoja. 

Printteri kaipaa kuitenkin välillä mustekasetin ja romppujakin olen joutunut tilaamaan. Kirjastojen ollessa suljettuna tilasin kirjakaupan alesta luettavaa. Postimerkitkin pääsivät loppumaan. On siis kipaistava vähän väliä kylän asiamiespostiin tai kolmessa eri paikassa sijaitseviin Smartposteihin.

Pinus sylvestris - Mänty

Jollei noudettava posti ole kovin painavaa tai kummallisen muotoista, pyrin hoitamaan postireissut kävellen. Puutarhatyöt ovat usein rankkoja ja varsinkin näin keväällä tuovat esiin uusia lihaksia. Käveleminen on hyvää vastapainoa puutarhakuntoilulle. Postireissusta tulee edestakaisin noin kuuden kilometrin retki. Ukkokullan kanssa kävellessä saatamme kiertää pidemmän kaavan mukaan, sillä kylän lähituntumassa on kolme järveä ja luontokohteita, joissa on kiva tarkkailla vuodenaikojen vaihtelua.

Larix - Lehtikuusi

Lähes aina minulla on kamera mukanani. Koskaan ei tiedä, mitä mielenkiintoista tulee vastaan. Vuosien mittaan olen taatusti kuvannut samat kasvit, kivet ja männynkävyt kymmeniä kertoja. Etenkin näin keväällä luonto näyttää parastaan, pitkän talviunen jälkeen kasvien herääminen on jotenkin lumoavaa. En kyllästy lainkaan katsomaan silmujen muuttumista hiirenkorviksi ja lehdiksi. Vuohenputkienkin voimallinen vihreys tuo hymyn huulille - kunhan eivät kasva omassa kukkapenkissä. 

Tapaan kävellä reipasta tahtia pysähtyen välillä tähtäämään kameralla yksityiskohtia. Yksin kulkiessa pysähtelen enemmän ja otan samasta kohteesta useampia kuvia. Ukkokullan kanssa liikkuessa en voi jäädä pitkäksi aikaa yksittäistä valkovuokkoa kuvaamaan, koska samassa ajassa Ukkokulta on ehtinyt jo pitkälle. Tästä meidän "intervalliliikunnastamme" olen kertonut aiemminkin. Kuvaussessioideni jälkeen joudun laittamaan töppöstä toisen eteen rivakkaan tahtiin saadakseni Ukkokullan jälleen kiinni. 

Aegopodium podagraria - Vuohenputki

Luonnossa liikkuessani ja kävelyillä olen yhtä utelias ja tiedonhaluinen kasvien, lintujen ja ötököiden suhteen kuin kotipihallakin. Olisi kiva tuntea paljon enemmän kasveja. Kotiin päästyäni saatan kaivaa kasvikirjan esiin tai avata netin selvittääkseni kävelyreissulla näkemäni nimettömän. Tänä päivänä tiedon hankkiminen on todella helppoa. Netti on täynnä tietoa ja kirjasto pullollaan opuksia. 

Caltha palustris - Rentukka

Asiointiretkien jälkeen on aina tosi kiva palata kotiin ja kotipihaan. Iloitsen tavattomasti ajasta, jolloin sää sallii elämän laajentumisen pihamaalle. Ajasta, jolloin ei tarvitse pukeutua paksuihin vaatteisiin ja valmistautua siirtymään sisätiloihin varhain saapuvan pimeyden takia. Nyt nuo hetket ovat käsillä ja aina vain paranee. Kevään keikkuminen aiheuttaa välillä harmistuksen tunteita, jotka kuitenkin haihtuvat auringonpaisteen palatessa.

Prunus sargentii - Rusokirsikka

Tällaisia tuumasin postireissullani. Millaisin ajatuksin ja tunnelmin sinä otat kevään vastaan?