Laukaten kesäkukkiin

Sateen ropistessa ikkunoihin on aikaa katsella kukkakuvia tältä kesältä vähän taaksepäinkin. Kolean kevään jälkeen saapunut helle laittoi puutarhan tapahtumat vauhdilla eteenpäin ja siksipä monen kasviryhmän osalta raportointi jäi vähiin tai kokonaan väliin.

Allium atropurpureum - Viinilaukka

Ukkolaukkojen kukinta meni aika nopeasti ohi. Tulihan niitäkin kuvattua, mutta tänä vuonna vähemmällä intensiteetillä. Kuvan viinilaukka kavereineen kasvoi tavallista suuremmaksi ja korkeammaksi. Aika hieno väri, vai mitä!

Allium christophii - Tähtilaukka

Ensimmäisen kerran istutin tähtilaukkaa. Sipulipussi oli tarttunut jostain myymälästä sen kummemmin pohtimatta ja vasta kukkavarren venyessä ja kukan kehittyessä aloin ihmettelemään, mikä jätti sieltä oikein putkahtaa. Itse kukan halkaisija on noin 25 cm. Silti kukka ei ole mikään möhkäle vaan siro ja ilmava. Istutin useita eri sipuleita kasvimaan reunalle, aivan aidan viereen. Tilaa siellä kyllä on, mutta omasta näkökulmasta ehkä enemmän puutarhan takamaata. Kenties joku puistossa kävelijä pääsi nauttimaan tähtilaukasta minua enemmän.

Allium nevskianum

Lähikuva kertoo hyvin, miten osuva nimi tähtilaukka on. Oikeastaan joukko lilasävyisiä tähdenlentoja. Tämä laukka kukki aika pitkään. En olekaan muistanut katsella tarkemmin, millainen siemenkota kukinnosta on kehittynyt.

Allium caeruleum - Sinilaukka

Jos on tähtilaukalla kokoa ja näköä, tämän kesän sinilaukka oli sitäkin pienempi. Ja edellissyksyjen sipuleista nousi ainoastaan yksi. Taisi jäädä penkissä vauhdilla kasvavien ja rehottavien perennojen jalkoihin. Konkreettisesti, sillä päivänliljojen lehdet ovat vallaneet tilaa entistä enemmän.

Allium veniále - Hietalaukka

Hietalaukkaakin istutin muutama vuosi sitten useamman, mutta yksi ainokainen nousi tänäkin vuonna ilokseni.

Lathyrus odoratus - Tuoksuherne

Jos olemme saaneet sateita yllemme, myös tuuli on ollut säännöllinen vieraamme. Muutaman kerran on ollut suorastaan myrskyistä. Jos sateen välissä ehtiikin muutaman räpsyn kukistaan ottaa, navakka tuuli aiheuttaa kuvatarkkuuden suhteen ongelmia. Tuoksunherneitä kuvatessa tuli sellainen olo, että ne yrittävät  paeta pois kuvauspaikalta - tuulen mukana.

Lathyrus odoratus - Tuoksuherne

Kerrankin tuoksuherneiden kylvö ja kasvatus on mennyt nappiin. Istutin esikasvattamani tuoksuherneet kahteen suureen ruukkuun, joista toinen on kasvarin nurkalla ja toinen porakaivon kannella. Esikasvatuspoteissa kullakin tuoksuherneellä oli nimilappu. Isoon ruukkuun siirrettäessä nimet menivät sekaisin.

Papaver somniferum - Pioniunikko

Lila pioniunikko seikkailee puutarhassani ja sitä on nykyisin vähän joka penkissä. Pari päivää sitten kävin sadekuurojen välissä kiskomassa muutaman ison pioniunikon pois sipulien ja tillien välistä. Kokeilen, miten pioniunikot pärjäävät maljakkokukkina. Poimimissani unikoissa oli jo isot nuput, joten uskoisin niiden myös avautuvan.

Centaurea cyanus - Ruiskaunokki

Niinikään esikasvatin ruiskaunokkia. Mix-pussillisesta tuli valkoista, perinteistä sinistä ja jännää tummaa ruiskaunokkia. Pussin loput laitoin kasvimaalle parsojen väliin. Alkavat pian avata nuppujaan.

Centaurea cyanus - Ruiskaunokki

Rankkasateiden ja kovan tuulen vuoksi ruiskaunokeista iso osa on makuuasennossa. Tänä kesänä tuettavaa onkin riittänyt. Harva se päivä pitää viritellä kaikenlaisia tukisysteemejä, kun perinteiset keinot ja välineet on jo käytetty lukuisten kasvien pystyssä pitämiseksi.

Dahlia

Tänä vuonna en istuttanut  maahan ainuttakaan daalia. Kaikki daaliat ovat isoissa terassiruukuissa. Vanhoista daalioista vaaleanpunainen kaktusdaalia on aloittanut kukinnan.

Dahlia Sneezy

Uusina daaliaostoksina ruukuissa on valkoista Sneezyä, jonka kuvan löysin Navettapiian puuhamaa -blogista. Hänellä tämä daalia on kukkapenkissä, jossa se olisi ehkä kauniimpi kuin ruukussa asuessaan. Tykkään matalammista daalioista, koska ne pysyvät paremmin pystyssä, eivätkä vaadi niin paljon tilaa.

Rosa Polyantha-ryhmä 'The Fairy' - Maanpeiteruusu

Keväällä tilasin nettikaupasta kolmen kappaleen paketin The Fairy -maanpeiteruusua. Vuosia sitten ostin samalla tavoin Sommerwind -maanpeiteruusua, joka vietti kesän ruukussa ja jonka siirsin syksyllä Vasenrinteeseen. Siellä se on viihtynyt hyvin ja juuri nyt se on täynnä pian avautuvia nuppuja.

Ruukussa maanpeiteruusu The Fairy

Olisi ollut viisaampaa istuttaa kukin kolmesta ruususta omiin ruukkuihinsa, mutta taimet olivat saapuessaan aika ressukan näköisiä. Eivät ole enää. Taitavat kohta vyöryä ulos ruukusta ja ryhtyä etsimään vakituista asuinpaikkaansa. Aion istuttaa nämä maanpeiteruusut rinteeseen. En vain vielä tiedä, istutanko Vasen- vai Oikearinteeseen.

Päivänliljapenkki

Paljon olisi puutarhassa tekemistä. Keskiviikkona siivosin yläpihan hiekkakäytäviltä tuulen riepottamia vaahteranoksia, käpyjä ja ties mitä roskaa, jota puista oli lentänyt. Sadevesi on myös muodostanut ruskeita puroja, jotka koostuvat lähinnä koivunsiemenistä ja muuta pienemmästä sälästä. Ihmeekseni sateeton hetki kesti sen verran pitkään, että ehdin jopa pikajuoksua leikata nurmikon. Viime metreillä lautasen kokoiset pisarat jo ropisivat olkapäille, mutta sainpa jotain konkreettista aikaiseksi.

Aristolochia macrophylla - Piippuköynnös

Sade ei suinkaan estä suunnittelemasta ja niinpä paperille on syntynyt luonnos kasvien siirtojärjestyksestä. Jonkinmoinen karuselli on taas tulossa. Ihan mistä tahansa ei voi aloittaa, koska siirrettävistä syntyy ketju. On siis ensin kaivettava jotain pois yhdestä paikasta voidakseen siirtää sinne jotain toisesta paikasta, jonne taasen on siirtymässä kasvi kolmannesta paikasta. Jokunen kasvi on myös purkeissa odottamassa istutusvuoroaan.

Sempervivum tectorum - Mehitähti

Perfektionistina minua häiritsee, etten pääse toteuttamaan siirtosuunnitelmiani puutarhassa. Ensin oli kuivuuden vuoksi parempi antaa kasvien olla paikoillaan ja nyt tulee päivä toisensa jälkeen vettä. En ole sokerista, joten kastuminen on pienin ongelma. Pikemminkin kaivaminen litimärässä mullasta ei innosta. Jatkuvissa sadekuuroissa on se hyvä puoli, ettei tule alituiseen kierreltyä katsomassa odottavia työmaita. Kunhan tulee päivä, jolloin on vähän pidempi tauko sateessa, ryntään aloittamaan urakkani. Näköpiirissä sellainen saattaa jo olla, joten enpä vaivu epätoivoon.

Henkisen puolen kannalta olisi hyvä päästä lapiohommiin ja saada ajatukset muualle. 87-vuotias äiti joutui maanantaina sairaalaan verenmyrkytyksen vuoksi ja 92-vuotias muistisairas, lähes sokea isä pääsi siksi aikaa hoivakotiin. Äiti on huonossa kunnossa, mutta hoito on alkanut purra. Isällä on ikävä äitiä. Kumpikin on hyvässä hoidossa

Sääherra saisi nyt rauhoittua ja löytää jonkinlaisen kohtuullisuuden. Torstaiaamuna mittari näytti +9 astetta, mutta päivän mittaan lämpötila sentään nousi +16 asteeseen. Lauantaiksi on luvassa jälleen kunnon sateita ja kovaa tuulta. En siis ainakaan olopihan puoleisia, täpläkuvioisiksi muuttuneita ikkunoita ala pesemään.

Mukavaa heinäkuista viikonloppua kaikille!

Pilvetön taivas ei sada,

maa ilman ihmistä ei kukoista.

- Kiinalainen sananlasku -