 |
| Jäätynyt vesitippa norjanangervossa 15.4. |
On jälleen aika kukistaa Tuplasti terapiaa -blogin Pirjon laittama Kuusi kuvaa kesästä -haaste. Tänä vuonna haasteen aiheena on luonto.
Tämä haaste on jo usean vuoden ajan ollut odotettu ja mieluinen. Pirjo ei päästä haastamiaan helpolla, vaan kunkin vuoden teemalla asettaa bloggaajat miettimään kuvavalintojaan tarkasti ja syvällisesti. Tämän vuoden luonto-teema on minulle aika vaikea, koska koko kesä on kulunut omissa nurkissa ilman retkiä ja reissuja. Luonto on toki läsnä kotipihassakin. Ei kuitenkaan yhtä villi ja vapaa, kuin metsissä, rannoilla ja pellon laitamilla.
Mietin, mikä kesässä on yhteistä niin ympäristön luonnolle kuin kotipihaan rakennetulle puutarhalle. Kiteytän ne seuraavasti:
 |
| Hiirenkorvat 18.4. |
Tuoksut
Kesään kuuluu ehdottomasti erilaiset tuoksut, voimakkaatkin. Kukat tietenkin tuoksuvat kukin omalla tavallaan. Minusta parhaimpia ja unohtumattomimpia kesään liittyviä tuoksuja on koivunlehtien tuoksu, jonka aistii jo hiirenkorvissa ja viimeistään saunavihtaa tehdessä. Hyvänä kakkosena tulee ruohon tuoksu, jonka haistaa jo kaukaa silloinkin, kun naapurit leikkaavat nurmikoitaan.
 |
| Kurjet 8.5. |
Äänet
Kauneimmat kesään kuuluvat äänet ovat mielestäni lintujen tuottamia. Miten innokkaaasti sitä odottaakaan joka kevät saapuvien kurkien, joutsenten ja hanhien laulua. Kun ensimmäiset törähdykset kuuluvat puiden latvojen takaa, nousee katse etsimään taivaalta lintujen auraa ja sen löydettyään seuraa lentoa, kunnes se etääntyy pieneksi pisteeksi kohti pohjoista.
Mustarastaan luritusta koskettavampaa kevätääntä on vaikea löytää. Huilumainen laulu on aina yhtä odotettu merkki kesän saapumisesta. Mustarastasta kuunnellessa voi itsekin kuoriutua talvitunnelmista ja antautua täysillä lisääntyvään lämpöön ja valoon.
Peipposten konsertit ovatkin sitten valmista kesää. Silloin kaikki huilistit, sirkuttajat ja koko iso orkesteri on paikalla juhlistamassa vuoden hienointa aikaa.
 |
| Kotkansiivet 24.5. |
Valo
Valo on asia, joka keväällä ja kesällä on yksi parhaista elementeistä. Valoa riittää parhaimmillaan läpi vuorokauden. Aamuvarhaisesta iltamyöhään se tulee korkealta ja kirkkaana. Ihanimmillaan valo on keväällä ja alkukesästä, talven pitkän pimeyden jälkeen. Valo siivilöityy kauniisti yhä suuremmiksi kasvavien puidenlehtien välistä. Valo saa värit ja varjot leikkimään kasveissa ja tuomaan niiden yksityiskohdat hienosti esille.
 |
| Ötökkä tulppaanilehdellä 30.5. |
Värit
Värit ovat kesäistä ilotulitusta. Puutarha kylpee värikylläisyydessä, eikä luonnossa mikään väri ole keinotekoista tai luonnotonta. Usein pihalla istuessani ihmettelen, miten valtavasti vihreän eri sävyjä kasveissa ja ympärillä onkaan. Värimaailmassakin on runsaasti erilaisia vihreäpohjaisia sanoja: sammalenvihreä, merenvihreä, metsänvihreä, lehtivihreä. Värien runsaus on yksi kesään hienoimpia asioita.
 |
| Sadepilvet 1.7. |
Lämpö
Mitä olisi kesä ilman lämpöä, ei ainakaan kesä. Lämmöstä kertovaa kuvaa oli äärimmäisen vaikea keksiä. Toimikoon taivaalle kertyvät sadepilvet lämmön kuvaajina, sillä useinhan pitkä lämmin kausi päättyy ainakin väliaikaisesti ukkoseen ja rankkasateeseen. Menneenä kesänä ei kovin kummoisesti ukkostanut. Sadetta kyllä saatiin, mutta jälkikäteen muisteltuna ihan sopivasti.
 |
| Orava kriikunassa 27.8. |
Kaikenkarvaiset ötökät
Kesä tuo myös kaikenkarvaiset ötökät esiin koloistaan. Useimmat niistä kuuluvat luontoon ja puutarhaan. Niiden seuraaminen tuottaa iloa ja herättää kiinnostusta tutustua syvemminkin erilaisten ötököiden merkitykseen ja vaikutukseen.
Yleensä kesällä tulee tehtyä kaikenlaisia retkiä. Myös muita kuin puutarharetkiä. Mennyt kesä oli poikkeuksellinen sekä koronan että muutaman muunkin syyn vuoksi. Onneksi on oma piha, jossa kesästä voi nauttia. Onneksi oma piha on käytännössä keskellä ympäröivää luontoa, joka on kaiken aikaa läsnä omassa kesässä.
Laitan Kuusi kuvaa kesästä -haasteen seuraaville blogeille:
Kottikärryn kääntöpiiri
Navettapiian Puuhamaa
Saaripalsta
Kuusi kuvaa kesästä -haasteen teemana on tänä vuonna luonto ja säännöt seuraavat: