Johan tuli kesä ja kiire!

Vaahtera kukkii

 
Tiistaina saapui luvattu lämpö ja paiste. Itse asiassa jo maanantai-iltana huomasi säätyypin muuttuneen leudommaksi. Poissa oli kolea tuuli ja takatalven maku. Mielestäni olen tehnyt  keväthommia tasaiseen tahtiin, eikä sää ole kovin paljon tekemistä haitannut. Siitä huolimatta kesäinen sää sai vipinää kinttuihin. Tekemistä on riittänyt ihan kiireeksi asti. Ehkä kiireisen tunnelman on tuonut jossain sisimmässä muhiva pelko, että tämä on vain väliaikaista. No, väliaikaista toki, mutta vasta ollaan toukokuun puolella ja reilusti. Kaikki on edelleen edessä, vaikka vauhdilla nämä pari päivää ovatkin ohi liitäneet.

Anemone nemorosa 'Robinsoniana' - Hämyvuokko

Kuvaaminen on jäänyt kiireisiksi näppäisyiksi joko aamutuimaan tai illansuussa. Ihan outoa taas kuvata kirkkaassa auringonpaisteessa. Silmiä joutuu siristelemään ja jyrkkien varjojen väistelyssä on tekemistä. Hämyvuokkojen kuvaaminen vasta onkin kellontarkkaa touhua. Aamulla ne ovat sykkyrässä, samoin illalla. Jotta onnistuisi ikuistamaan heidät terälehdet levällään, on oltava vikkelästi paikalla täyden paisteen hetkellä.

Maanantaina vatvoin mielessäni, vienkö tomaatit jo kasvariin. Vai odotanko muutaman päivän, kenties viikon tai pari. Hyvinhän nuo olisivat kellarissa mahtuneet olemaan, mutta halu päästää tomaatit "vapauteen" oli liian voimakas. Tiistaina tein monta kottikärryreissua ylä- ja alapihan välillä saadakseni painavat laatikot riittävän varovasti kuskattua. Alkaa taas löytyä talven kadoksissa olleita lihaksia, kun ravaa kellarin portaita ja porhaltaa tonttia ristiin rastiin lukemattomia kertoja puutarhaan liittyviä töitä tehdessä.

Tomaatit, kurkut ja paprikat ovat nyt kasvarissa. Laatikot ovat aika tiiviissä rykelmässä, jotta saan tuplaharson hyvin niiden peitteeksi illan suussa. Aamulla harso on käytävä ottamassa pois. Samoin olen pitänyt kasvarin oveakin päivisin auki, tosin ovensuussa on harso suoraa auringonpaistetta estämässä.

Yölämpötila hieman huolestuttaa. Vaikka päivällä ollaan ylitetty helleraja, öisin lämpötila putoaa alapihalla alle +8 asteen. Koska helteet tuskin pitkään jatkuvat, harkitsen väliaikaisen lämmittimen laittamista yöksi kasvariin.

Narcissus Bella Vista

Myös kesäkukkia olen rahdannut patiolle. Daaliat ovat surkeita, sillä olen laittanut ne multaan aivan liian aikaisin. Kasvivalaisimesta huolimatta daalioista on kasvanut kellarissa ruipeloita, joita latvoin ja poistin nuput. Nyt daaliat ovat tuplaharsojen suojassa talon seinustalla. Päivällä raotan harsoa siten, ettei aurinko pääse suoraan paistamaan kasveihin. Jos saavat kylmää, olkoon niin. Eipä niistä kauniita kellarissakaan kasva.

Narcissus Rip van Winkle

Sipulit laitoin myös multaan. Muutama jäi vielä pussiin, kun kasvimaan kartta odottaa vielä tarkennuksia. Mittasin kasvilavassa mullan lämpötilan. Noin 10 cm:n syvyydessä mittari näytti +12 astetta. Ehkä siihen on uskottava, sillä aurinko porottaa mustaan multaan koko päivän. Kylvöjä voisi siis alkaa jo tehdä. Viritin metallikaaretkin harsoja varten.

Tiistai-iltana leikkasin nurmikonkin kevään ensimmäisen kerran. Kaikkialla ei nurmi ollut vielä täydessä kasvussa, mutta monenmoista rikkaa sieltä kyllä nosti päätään innokkaana. Kylläpä näkymä siistiytyi hetkessä. Jossain välissä pitäisi ehtiä kunnostamaan kanttauksia. Huomasin ruohon hiipivän useassa paikassa istutusalueille, vaikka sinne on ehdoton kielto kurottautua.

Viime kesänä kaivoin Oikearinteen, portaiden vierustan mehikasvialuetta lukuunottamatta, kokonaan auki, kun siellä tuntui kasvavan enemmän rikkaruohoja kuin mitään muuta. Istutin rinteen yläosaan kolme Fairy-peittoruusua, joiden ympärille laitoin kuorikatetta pidättämään kosteutta ja tuomaan fiinimpää ilmettä muuten ankeaan paikkaan. Linnut ovat penkoneet ja viskoneet katteet ympäri rinnettä, eikä fiineydestä taida olla mitään jäljellä.

Myös mehitähdet olivat saaneet osansa kuorikatteesta kuin myös kaikenlaisesta muusta roskasta. Mietin, miten saisin roskat sopivan hellästi pois vahingoittamatta mehitähtiä. Noita pikkuruisia mehitähtipalleroita joitakin irtosi, mutta niitä laitoinkin sitten uusiin paikkoihin.

Maalipensseli osoittautui päteväksi työvälineeksi mehitähtialueen putsaamisessa. Parhaimmillaan työ sujui portailla istuen, vaikka siinä joutuikin vaihteeksi vasen käsin puuhaan. Ehkä olisi pitänyt mehitähtiä istuttaessa miettiä tämäkin asia oikeakätisen kannalta. Ei vaan, kukapa sitä moisia kriteereitä istutuksilleen asettaisi.

Anemone blanda mix - Balkaninvuokko

Balkaninvuokot ovat laittaneet tänä keväänä parastaan. Olen istuttanut niitä parina syksynä useamman pussillisen. Tässä taas huomaan, kuinka pikkusipuleita ei mielestäni kannata ripotella yhtä sinne ja toista tänne. Kauneimmillaan nämä kevätkukkijat ovat isoina ryppäinä. Taas kerran ihmettelen mix-pussukoiden sisältöä. Niiden kuvaläpysköissä on aina kaikki mahdolliset värisävyt edustettuina. Kovin on silti sinivoittoista. Ei yhtään punertavaa seassa.

Kumpikin puolisko rinteistä, kuten melkein kaikki muutkin istutusalueet, ovat nyt vihreinä scillojen lehdistä. Idänsinililjojen ja kirjokevättähtien kukinta alkaa hiipua ja menee hetki, ennenkuin muut kasvit murtautuvat lehtimassan läpi. Uusimpia ja kaikkein pienimpiä kasveja täytyy välillä käydä auttamassa eli tönimässä scillojen lehtiä sivuun, jotta kasvussa olevat saavat osakseen ilmaa ja valoa.

Clematis alpina - Alppikärhö

Monet kärhöt ovat osoittaneet heräämisen merkkejä jo pidemmän aikaa. Tiistaina huomasin alppikärhössä nuppuja. Vielä tämä kärhö on risuisen näköinen, kunnes lehdet pääsevät kunnon kasvuun.

Päätin myös leikata vähän lumikärhöä. Sitähän muutama postaus sitten pohdin ja neuvoja asiaan teiltä kyselin. Lähinnä leikkasin yläilmoihin ja sivuille törröttäviä oksia. Niin vain löytyi tuoreita silmuja senkin köynnöksen risteyskohdista. Jotkut kuivan kuolleilta näyttävät oksat osoittautuivat sisältä täysin vihreiksi eli osa oksista tuli turhaan leikatuiksi.

Clematis Multi Blue

Useimpia kärhöjä leikkasin viime vuonna kovalla kädellä, kun laitoimme niille uudet tuet. Pikkupuutarhan Multi Bluelle en ole tehnyt yhtään mitään. Se on saanut rauhassa  kiipeillä kriikunassa ja käyttää kiipeilemiseen edellisvuosien kuivuneita versoja. Sinne ne sulautuvat kriikunan lehtien sekaan. 

Minulla on ehkä liiankin yltiöpäinen into siivota kaikkea, mikä ei kasvien kanssa aina ole kovin viisasta. Tuija-aitaamme kävi leikkaamassa ammattitaitoinen puutarhuri. Hän kertoi vanhemman, puiden leikkaamiseen perehtyneen henkilön opastaneen, että "jollet ole varma oikeasta leikkaustavasta, älä leikkaa ollenkaan". Voisin sisäistää ajatuksen ainakin siihen saakka, kunnes opin kullekin kasville oikean leikkaustavan.

Pahoittelen tämän jouluruusukuvan epämääräisyyttä. Kirkkaassa auringonpaisteessa oli vaikea saada hyvää kuvaa kaunottaresta. Varsinkin, kun istutuspaikan vuoksi kasvia ei oikein pääse muusta suunnasta edes kuvaamaan. Voinette kuvitella, miten upeasti kukan viininpunainen väri näkyy yli scillameren. Vielä illan hämäryydessäkin väri erottuu niin selvästi, että saatan käydä sitä tuijottamassa makkarin ikkunasta.

Tänä keväänä jouluruusuni, varsinkin Double Ellenit, ovat kukkineet kauniisti ja runsaasti. Ne ovat lumonneet minut, vieneet sydämeni aivan kokonaan. Uskon, että ihmiset, jotka ovat hurahtaneet puutarhaan, ymmärtävät tällaisen tunteen, jopa kykenevät samaistumaan siihen. Yksi ainoa kukka voi palkita vuoden uurastuksen ja pyyhkiä pois kaikki pettymykset ja kadonneet kasvit. Jouluruusuni äärelle kyykistyessäni koen itseni onnelliseksi ja rikkaaksi ihmiseksi.

Matteuccia struthiopteris - Kotkansiipi

Heleää helatorstaita kaikille!