Hellepäivän perhosia ja muuta höpinää

Lavatera trimestris 'Silver Cup' - Kesämalvikki

Puutarhassa tapahtuu vauhdilla monenlaista, vaikka toisaalta helle tuntuu pysähdyttäneen ajan ihan kokonaan. Puutarhuri koittaa selviytyä päivä kerrallaan pahemmin kärventymättä ja kasvit suorastaan kilpailevat, kuka heistä ensimmäisenä ehtii kukkaan.

Lavakaulukseen kylvetyt kosmokset aloittavat pian kukintansa. Ensimmäisen kerran kosmoskukkien siementaimia on myös kasvimaan käytävillä ja jopa viereisissä lavakauluksissa. Yksi kosmoskarkulainen itse asiassa kukkikin jo porkkanoiden välissä. Kaiketi edelliskesien kukista on siemeniä rapissut ympäriinsä

Kesämalvikit kuuluvat jokavuotiseen valikomaani. Yleensä niillekin tulee korkeutta mukavasti, mutta nyt ne ovat puolet  kosmosten pituudesta. Yhden pussin siemenistä riitti kosmoksille vain kainaloisen verran. Ensi vuonna on muistettava hankkia enemmän malvikkipussukoita.

Tomaatti lymyilee kosmoksissa.

Olen aiempina vuosina löytänyt tomaatintaimia oudoistakin paikoista. Niinpä en hämmästynyt nähdessäni kosmoskukkien välissä tomaattihujopin. Siihen on tullut muutama nuppukin. En aio kitkeä tomaattia pois, sillä olisi hauska nähdä, jaksaako se tehdä myös hedelmän. Näin lämpimänä kesänä tomaatteja voi onnistua kasvattamaan ilman kasvihuonettakin. Tätä yksilöä ei ole esikasvatettu, vaan sen täytyy olla peräisin mullan joukkoon eksyneestä siemenestä. Kippaan syksyllä kasvihuoneen astioista osan mullasta lavakauluksiin ja loput pensaiden tyvelle. Sinähän niitä siemeniä saattaa siirtyä uusille paikoille.

Daucus carota - Villiporkkana

Viime kesänä pääsin nautiskelemaan pihani ensimmäisistä villiporkkanoista. Nyt ne kukkivat valkoisina pitsipilvinä kasvimaan vieressä, puiston puoleisen aidan kupeessa. Korkeiksi kasveiksi nämä pysyvät yllättävän hyvin pystyssä. Ehkä rankkasade kaataisi ne, mutta sellaisiahan ei ole ollut. Tarvittaessa villiporkkanat on helppo tukea aitaa avuksi käyttämällä. Aika ihania. Tänä keväänä laitoin joukkoon punasävyistä Daraa, mutta ne eivät vielä avomaalla kuki. Terassin ruukussa sen sijaan jo kukkivat.

Eryngium alpinum - Alppipiikkiputki

Jos sopivaa pörriäiskasvia mietitte, niin alppipiikkiputki on ainakin taattu suosikki. Menen milloin tahansa näitä alppipiikkiputkia katsomaan, on suorastaan tungosta jokaisessa kukkapötkylässä. Kilpailu vapaista laskeutumispaikoista lienee niin kiivasta, että osa pörriäisistä nukkuu yönkin taatakseen sijan itselleen.

Lämpimiä päiviä taitaa riittää ihan ympäri maata, joten mitään erityistä todistustarvetta sen suhteen ei tarvinne esittää. Lauantaina uusi sääasemamme huijasi meitä lupaamalla ukkosta ja sadekuuroja. Ei jyrissyt, ei satanut. Sen sijaan kylmä suihku illalla on ollut enemmän kuin tarpeen, jotta nukahtaminen on helpompaa. Peiton on voinut siirtää sivuun jo viikkoja sitten. Pelkkä lakana riittää mainiosti.

Sunnuntaina ei ollut kiire sänkyyn ollenkaan, sillä pitihän sitä istua telkun ääressä katsomassa, miten käy jalkapallon EM-kisassa. Jännittävä matsi, jonka Italia rankkarikisassa ansaitusti voitti.

Nokkosperhonen työhuoneen verhossa

Moni teistäkin on jo raportoinut runsaista perhosmääristä. Kevään lyhyen lämpöjakson aikana meillä oli hurjan paljon nokkosperhosia. Varsinkin krookuksista ne tykkäsivät kovasti. Nyt on uuden nokkosperhossukupolven aika ja niitähän riittää. Lämpimien ilmavirtojen mukana nokkosperhoset löytävät tiensä sisälle. Parhaimmillaan olen kiikuttanut 10 perhosta yhden päivän aikana takaisin pihalle.

Perhosten ja muidenkin ötököiden vuoksi laitan ohuen verhon avoimen pihaoven eteen. Se estää perhosia lentämästä sisään. Kahden verhon väliin avautuvasta aukosta ihmiskulkija pääsee helposti pujahtamaan sisään tai ulos. Myös auringonpaiste ja pakahduttava helle on koitettava pitää talon ulkopuolella.

 
Olemme siivonneet kellaria. 200-neliöiseen kellariin on vuosien varrella kerääntynyt mahdoton määrä tavaraa, jolle jossain vaiheessa on kuviteltu olevan myöhempää käyttöä. Kellarissamme on mukavan viileää, joten paahtavassa helteessä on virkistävää viettää aikaa kellarissa ja saada siellä jopa jotain järkevää aikaan. Seuraava ponnistus on rahdata tavarat peräkärryllä kierrätykseen ja kaatopaikalle. Poika on luvannut jeesata meitä kesälomallaan.

Kellarista löytyi lasten tavaroista myös sopivan kokoinen haavi, jolla on helppo pyydystää nokkosperhoset sisältä niitä vahingoittamatta. Kärpäset, mehiläiset ja muut pienemmät ötökät kuskaamme tyhjän tulitikkurasian avulla ulos. Elleivät sitten ehdi pökertyä vainaiksi jonkun huoneen nurkkaan.

Argynnis paphia - Keisarinviitta ja villiporkkana Dara

Nokkosperhosten lisäksi pihalla leijailee useita muitakin perhosia. Keisarinviitan olen nähnyt joskus aiempina kesinä, mutta nyt niitä on joka päivä useita. Pitihän sellainen saada kameralla ikuistettua, vaikka tehtävä ei kovin helppo ollutkaan. Tosin tätä yksilöä kuvatessani jankutin itselleni ja perheelleni nähneeni verkkoperhosen. Vasta maanantaina toisten blogeja lukiessani ymmärsin sekoittaneeni verkkoperhosen ja keisarinviitan.

Perhonen häiriintyi, jos vain yritinkin mennä liian lähelle. Se lähti lentämään sinne tänne ja laskeutui jopa kukkamekolleni ennen paluuta Daran huipulle. Päätin seisoa hiljaa jonkin matkan päässä odottamassa, kunnes perhonen avaa siipensä levälleen. Lopulta se palkitsi odotukseni.

Keltainen perhonen liljassa

Keltaisia ja valkoisia perhosia en ole edes yrittänyt kuvata. Ne kisailevat ilmassa sinne tänne lentäen ja laskeutuvat sitten kukkaselle siivet supussa. Viime päivien perhosrunsautta katsellesa muistuu mieleen joulun 2019 matkamme Fuengirolaan. Silloin kävimme myös Benaldamadenan perhospuistossa. Siellä oli tietenkin lukuisia erikoisia ja eksoottisia perhosia. Tunnelma näissä oman pihan perhostapaamisissa on ollut kuitenkin sama helteisen sään ja perhosten runsauden ja niiden aivan läheltä seuraamisen vuoksi.

Alcea rosea - Salkoruusu

Vimmaisella vauhdilla eteenpäin kukkiva puutarha vähät välittää loma-ajan hitaasta nautinnosta. Ykköspaikka jaettiin jo huhti-toukokuussa, mutta viimeiseen sijaan on vielä melkoisesti matkaa.

Nuokkuluppiot avasivat ensimmäiset nuppunsa ja saman tekivät salkoruusut. Useista yrityksistä huolimatta olen onnistunut saamaan kukkaan saakka tämän pinkin yksilön. En valita, ihan ylpeydellä katselen häntä, itse siemenestä kasvatettua kaunotarta. Ehkä joskus tulevaisuudessa onnistun kukittamaan niitä muita värejä. Kuten kaikille muillekin tänä kesänä, korkeutta tällekin kasvilla riittää jo nyt. Salkoruusu jatkaa yleensä kukintaansa pitkälle syksyyn, joten sitä ihaillessani joudun viikkojen kuluessa korottamaan katsettani yhä ylöspäin.

Lilium Sweet Surrender

Liljatkin ovat liittyneet kukkijakisailijoiden joukkoon. Vaikka vuosien mittaan olen kätkenyt puutarhamultaan jos jonkinlaisia värejä, oranssit ja keltaiset vaikuttavat vahvimmilta yksilöiltä. Tai sitten mullassamme on jokin ominaisuus, joka muuttaa liljat parin ensimmäisen kesän jälkeen aina vain keltaisiksi ja oransseiksi.

Tiikerilija Sweet Surrender on vuodesta toiseen vaaleassa tyylikkyydessään hurmaava. Sen äärellä katselijan on nöyrryttävä ja kumarruttava nähdäkseen kukan kauneuden. Sitä vaatii avoimen liljankukan kaino alaspäin suuntautuva asento. Sweet Surrenderia istutin ensimmäisenä Päivänliljapenkkiin. Kun ymmärsin sen viehättävyyden, olen istuttanut niitä muuallekin.

Joissakin liljojen mix-pussukoissa on ollut myös toisiinsa hienosti sointuvia värejä, eikä ainuttakaan keltaista. Nämä Pikkupuutarhan Kriikunapenkkiin istutetut liljat kuvittelevat olevansa puuliljoja venyessään mitoissaan pian toiselle metrille. Ihan ovat tavallisia värililjoja.

Clematis viticella 'Polish Spirit' - Tarhaviinikärhö

Kuten olen aiemmin kertonut, kastelen puutarhakasveista vain tuoreimmat istutukset ja joitakin silmäteriä, kuten kärhöjä. Nyt nekin ovat jääneet pitkälti oman onnensa nojaan tässä viikkoja jatkuvassa paahteessa. Päivänpesää elämää -blogista löytämäni kasteluvinkki on osoittautunut käteväksi varsinkin kärhöjen suhteen. Kevyesti reikäpohjainen ämpäri täynnä vettä kärhön tyvelle, jolloin vesi imeytyy kuivaan maahan hissukseen kasvin hyödyksi. Olen kokeillut ja hyväksi havainnut, suosittelen. Tällä menolla meillä on kohta joka puskan juurella reikäpohjainen ämpäri. Turha nauraa ja vitsailla ämpäreitä jonottaville suomalaisille. Ämpäristä on moneksi, kuten huomaamme.

Clematis ?

Osa kärhöistä on kukkinut jo jonkin aikaa, osa vasta aloittelee. Ylemmän kuvan Polish Spirit alkaa kohtapuoliin availla nuppujaan ja kukkii parhaimmillaan pitkälle syksyyn. Tätä alemman kuvan kärhöä kutsun kasvihuonekärhöksi sen sijainnin vuoksi. Olen ostanut sen Princess Katena, joka se ei suinkaan ole. Köynnös kasvaa voimalla ja korkeaksi. Se on täynnä nuppuja, joista avautuu pienikokoinen, noin nelisenttinen lila kukka. 

Seuraava homma onkin punaherukoiden poiminta. Marjat ovat nekin kypsyneet helteissä ja putoilevat pensaasta, jos oksia liikuttelee. Olkihattu päähän ja rohkeasti paarmojen syötiksi. Eihän ne paukamat enää talvella kutise, mutta marjat ja mehu kyllä maistuvat.

Leppoisia lomapäiviä ja kivaa kesänjatkoa kaikille!