Sivut

lauantai 23. lokakuuta 2021

Syödä pitää puutarhaihmisenkin

Blogini ei ole ruokablogi, eikä siitä sellaista ole tulossakaan. Puutarhaihmisenkin on kuitenkin syötävä elääkseen ja jaksaakseen ahertaa kukkiensa parissa. Sen tiimoilta voi siis juttuakin vääntää. Varsinkin tässä vaiheessa, kun puutarhajutut alkavat olla vähissä.


Kesäkurpitsan lisäksi kasvatan joka vuosi myös talvikurpitsaa. Keväällä kylvin uutena spagettikurpitsaa, joka ei kuitenkaan itänyt. Tosin sen tajusin vasta myöhemmin nähdessäni kaupassa spagettikurpitsan. Omani olivat selvästi jotain muuta. Eipä haitannut, sillä kaikki kurpitsat tuli syötyä. 

Aiemmin olen tehnyt kurpitsasta etikkasäilykkeitä, hilloa ja soseita. Kun kesäkurpitsasato oli poikkeuksellisesti varsin surkea, kaipasin kurpitsasta jotain suolaista syötävää makeiden sijasta. Jotain, jonka voisi valmistaa samana päivänä syötäväksi, eikä säilöttäväksi talveen. Ohjeita on netti pullollaan. Niitä hyödyntäen kurpitsasato on viimeistä mollukkaa myöten syöty.

 
Useampi kurpitsa on tullut pilkotuksi kuorineen uunivuokaan. Ripottelen päälle mm. timjamia ja muita mausteita sekä oliiviöljyä ja työnnän vuoan uuniin. Helppo valmistaa ja maistuu hyvältä liha- tai kalaruoan lisukkeena tai sellaisenaan tuoresalaatin kera.

Kurpitsakeittokin on vallan mainiota herkkua. Jälleen paahdoin kurpitsapalat maustettuina sipulin kera ensin uunissa, jonka jälkeen poistin kurpitsasta kuoret. Laitoin keltaisen massan kattilaan ja lisäsin joukkoon myös vähän lohkottuja ja kuorittuja omenoita. Kyytipojaksi vettä, mausteita maun mukaan ja keittämistä sen verran, että kaikki ainekset lämpisivät kunnolla. Sitten soseutin kattilan sisällön ja lisäsin viimeiseksi purkin greme fraighea. 

Sosekeitosta tuli todella hyvää. Uunissa kurpitsoihin tuli paahteinen maku, joka teki keitosta täyteläistä samettia. Omena toi ripauksen makeutta. Oli todella hyvää.


Naapurin Marit ja Pena ovat huolehtineet kiitettävästi meidän sienivarannostamme. Kyllä tulee tavattoman hyvä mieli, kun ovea avatessa naapuri tervehtii sylissään laatikollinen tai pussillinen sieniä. Ensin sain ainekset kanttarellikastikkeeseen ja -risottoon. Sittemmin Marit on tuonut useamman pussillisen suppiksia. Yhden erän kantarelleja ostin toriltakin, kun näyttivät niin herkullisilta. Ja sitähän ne olivatkin.

Osan sienistä olen ryöpännyt kevyesti ja laittanut pakastimeen. Osa on valmistettu suoraan päivän annokseksi. Poikakin sai viimeisimmästä satsista pussillisen tyttöystävänsä kanssa valmistettavaksi.

Olen luvannut Maritille ja Penalle villasukat kiitokseksi. Toivottavasti ne lämmittävät heidän jalkojaan yhtä paljon, kuin vastapoimitut sienet lämmittävät meidän mieltämme. 

Seuraavassa linkki ja ohje netistä löytämääni kantarellirisottoon. Helppo ja herkullinen ohje, jolla viimeksi tein risoton suppiksista.

KANTARELLIRISOTTO

Ainekset (4 annosta)

  • 10 dl kantarelleja
  • 50 g voita
  • 3 salottisipulia
  • 2 valkosipulinkynttä
  • 1 dl oliiviöljyä
  • 3 dl risottoriisiä
  • 2 d lkuivaa valkoviiniä
  • 1/2 dl tuoretta timjamia (silputtuna)
  • 7 dl kasvislientä
  • 1/2 tl merisuolaa
  • 1/4 tl mustapippuria
  • 1 dl parmesaanijuustoa
  • 1 kevätsipuli (silputtuna)
  • 1 1/2 dl lehtipersiljaa

Kantarellirisotto valmistuu näin:

  1. Puhdista ja paloittele kantarellit. Kuumenna nokare voita pannulla ja paista sienet. Siirrä sivuun odottamaan.

  2. Hienonna sipulit. Kuullota niitä paistokasarissa oliiviöljyssä ja voissa kunnes ovat läpikuultavia, mutta älä anna ruskistua. Lisää riisi ja jatka kuullottamista hetki. Kaada joukkoon valkoviini ja anna kiehahtaa. Lisää timjami.

  3. Lisää kasvislientä riisin joukkoon kauhallinen kerrallaan ja jatka kypsentämistä välillä sekoitellen. Lisää lientä aina edellisen erän imeydyttyä.

  4. Kypsennä, kunnes riisi on napakan pehmeää (15–20 minuuttia).

  5. Mausta risotto suolalla ja pippurilla. Lisää joukkoon kantarellit, juustoraaste, kevätsipuli ja lehtipersilja. Tarjoa kantarellirisotto heti.

Vähän pitää kehua myös valmiita tuotteita. Monen monta kertaa olen kulkenut markettiin ilmestyneiden sushi-pisteiden ohi niihin sen enempää tutustumatta. Olen toki sushia syönyt ja hyväksi todennut. Viikko sitten poikettiin Ukkokullan kanssa isoon markettiin hakemaan lisää lankaa kesken olevaan neuleeseeni. Seisahduttiin sitten sushipisteen viereen katsomaan, mitä siellä on tarjolla. Värikkäitä ja kutsuvan näköisiä annoksia vieri vieressä. Päätettiin kokeilla muutamaa ja taidettiin menettää pikkusormen myötä koko kämmenen.

Voi olla, että nämä markettien sushipisteet tarjoavat vähemmän oikeaoppisia tusinatuotteita. Jokainen valmistakoon itse kaikkien sääntöjen mukaisia ruokia tai käyköön alan huippuravintolassa. Minusta on kiva, että ruokakulttuurimme avartuu ja kaukaisempienkin herkkujen maistaminen on mahdollista yhä useammalle. Ehkä kaupasta ostettu valmistuote innostaa kokeilemaan niiden tekemistä alusta pitäen itse.


 Mukavaa ja herkullista viikonloppua kaikille!


26 kommenttia:

  1. Minä en itse oikein pidä sushista. Mutta olen monta kertaa ostanut ruokaostoksilla perheeelle juuri noita sushiannoksia. Minulle on ollut ehkä edellisen päivän jämät. Loput perheestä saa sushia (he nauttivat) ja kauppareissun jälkeen ei heti tarvitse aloittaa ruoan vääntämistä.
    Hyvältä kuulostaa sienilahjat ja villasukkalahjat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sushi tuntuu jakavan mielipiteitä. Toiset tykkää ja toiset ei ollenkaan. Olen noista markettisusheista löytänyt maukkaita vaihtoehtoja, joiden myötä kiinnostus sushiin on lisääntynyt.
      Edellisen päivän jämiä ei parane väheksyä. Meillä tehdään usein ruokaa siten, että siitä riittää lämmitetttävää seuraavana päivän. Helpottaa, kun ei joka päivä tarvitse miettiä, mitä valmistaisi.

      Poista
  2. Voi nam, onneksi satuin juomaan iltapäiväteen voileipineen juuri äsken! Muuten juttusi lukeminen olisi ollut aikamoista kärvistelyä. Kurpitsakeitto on ihanaa, varmasti myös sinun reseptilläsi, ja nuo uunipaahdetut kurpitsat sekä kuulostavat että näyttävät todella hyviltä.
    Risotto on herkkua, sen jälkeen kun tajusin, että se on jotain ihan muuta kuin se sekoitus pitkäjyväistä riisiä ja herne-maissi-paprikaa, mitä se lapsuudessani oli :-DDD Mistähän onkin joku keksinyt niin mauttoman ruuan, ei voi kuin ihmetellä. Eka kerta, kun maistoin oikeaa risottoa Italiassa, oli melkoinen ahaa-elämys. Nyt tämä reseptisi tuli kuin tilauksesta, sillä minulla on yhtä ihana naapuri kuin sinulla ja sain pari pussia valmiiksi ryöpättyjä suppiksia pakkaseen. Risottoriisi ja muut tarvikkeet löytyvät kaapista parmesaania on aika jääkaapissa, ja risotto on melko nopeatekoista - ja niin herkullista. Kiitos, tuota teen heti tänään!
    Sushi on minustakin hyvää ja noita valmis-susheja on oikein kiva syödä sitä odotellessa, että pääsee joskus ehkä syömään niitä johonkin oikeaan japanilaisravintolaan - omiin taitoihini en luota noin vaativassa ruuassa sitten ollenkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen tehnyt kurpitsakeittoa ennenkin, mutta nyt ensimmäisen kerran paahtamalla kurpitsat ensin uunissa. Tuli kyllä hienon hieno maku keittoon.
      Monilla suomalaisilla taitaa olla samanlainen käsitys risotosta; että se on mautonta herne-maissi-paprika-riisi sekoitusta. Minäkin söin Italiassa erilaista risottoa, jonka jälkeen selvitin valmistustavan. Siitä alkoi uusien risottojen matka keittiössämme.
      Olen syönyt sushia mm. Helsingin vanhimpiin kuuluvassa japanilaisravintola Kabukissa. Nam, miten hyviä ne siellä ovat. Tuskin kukaan odottaa markettien sushipisteiden tuottavan luxus-luokan ruokaa. Hyviä vaihtoehtoja ja kiva tapa tuoda erilaisia ruokia helposti itse kullekin ne kyllä ovat. En usko, että sushin valmistaminen on vaikeaa, mutta perehtymistä se ilman muuta vaatii. Toistaiseksi minulta ei löydy innostusta riittävästi. Markettisushit kelpaavat minulle erinomaisesti.

      Poista
  3. On kiva lukea ehdotuksia ruoan valmistukseen ja varsinkin kun saa ehkä uusia ideoita, mitä kasvimaan sadosta laittaisi. Sieniä olemme syöneet tosi paljon tuoreena ja on niitä pakasteessa talven varallekin ihan reippaasti. Kiva oli siis tuo risottoresepti, sillä en ole keksinyt tehdä sienistä risottoa. Kiitos vinkistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toisten kokeiluista saa usein hyviä vinkkejä omaan käyttöön. Välillä tuntuu, että sitä pyörittää vuodesta toiseen samoja ruokia. Varsinkin omasta sadosta on kiva tehdä uusia ja erilaisia ruokia.
      Tykkään hurjan paljon kermaisesta sienikastikkeesta ja sienisalaattikin kipuaa korkealle. Kantarellirisoton löydettyäni siitä on tullut melkoinen suosikki. Onnistuu muistakin sienistä, kuin kantarellistä. Kannattaa kokeilla.

      Poista
    2. Vielä kiitokset, tein tänään sienirisottoa ja oli kyllä herkullista, vaikka jouduin vähän tuunaamaan ohjetta, sillä ihan kaikkia tuoreita yrttejä ei ollut kotona. Tytär tuli pikkuNiklaksen kanssa mieleiselle yllätysvierailulle ja piti tehdä ruokaa ilman ennakko varautumista. Onneksi luin tämän risottoreseptisi eilen ja päätin ottaa heti sen tehtäväksi. Ei varmasti jää viimeiseksi kerraksi, oli sen verran hyvää :).
      On niin totta, että tulee liian paljon tehtyä samoja ruokia. Edellisellä kerralla syötin tälle tyttärelle pottuja, lohta ja sienikastiketta, joten oli kiva tehdä kanttarelleista nyt jotain muuta. Meillä on ihan tosi paljon pakasteessa kanttarelleja, niitä löytyi niin hyvin.

      Poista
    3. Hienoa, että sienirisotto innosti sinua valmistamaan sitä. Itsekin joudun usein tuunaamaan netistä napattuja ohjeita, koska joku mauste tai ainesosa aina puuttuu omasta kaapista.
      Ylipäätään on kiva löytää jonkin aineksen uudet käyttömuodot, jolloin saa vaihtelua arkiruokaankin.

      Poista
  4. Hienoa, kun on noin ihania naapureita, jotka toimittavat herkkuja kotiovelle saakka. Kutomasi villasukat lämmittävät varmasti myös suuresti naapurien mieltä.
    Mukavaa lauantai-illan jatkoa. 😊😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Naapurimme ovat monessa mielessä tosi mukavia. Eikä meidän tarvitse tilata sieniä Woltin tai Foodoran kantamina, kun naapurit huolehtivat suppisvarannostamme.
      En ole vielä sienikorvaussukkia naapureille antanut. Toinen pari on vielä kesken.
      Kiitos Kruunuvuokko, vastaus meni sunnuntain puolelle. Mukavaa sunnuntaita siis sinulle!

      Poista
  5. Mainioita ruokaohjeita!

    Villasukat ovat mitä parhain kiitoksen keino!
    Arvostan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuntuisi tylsältä tarjota rahaa tällaisissa naapuriapuasioissa. Minulta valmistuu sukkia tasaiseen tahtiin. Jos niillä saa toisen mielen iloiseksi, hyvä niin.
      Toisten kokeilemat ruokaohjeet ovat ainakin omassa käytössä osoittautuneet hyviksi.

      Poista
  6. Mukavia kuulumisia, ihania naapureita ja herkullisia ruokia ♡ Pitäähän sitä puutarhaihmisenkin todellakin syödä! ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puutarhaihmisen on syötävä vähintäänkin itse kasvattamaansa satoa. Ja vähän muutakin jaksaakseen taas ahertaa uuden sadon ja kukkakauneuden eteen.
      Kivat naapurit eivät ole itsestäänselvyys. Meillä hyviä naapureita on joka suunnalla.

      Poista
  7. Oletpa herkkuja loihtinut! Meillä ei omavaraisuutta ole kasvisosastolla, mutta runsaasti olemme suosineet kauppojen kasvistarjontaa. Syksyllä tuoreus on niin hyvää ja tarjonta runsasta. Sienirisotto on edelleen itsellä tekemättä, mutta niin moni sitä kehuu, joten kokeiltavahan se on, kiitos ohjeesta! Mukavaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä meilläkään kasvisten osalta omavaraisia olla, mutta kaikki itse kasvatettu kyllä hyödynnetään. Itse kasvattamisen myötä myös kiinnostus erilaisten kasvisten valmistamiseen on lisääntynyt ja tuonut mukanaan herkullisia tuttavuuksia.
      Sienirisotto on meillä herkkua. Sieni makuna jakaa kyllä mielipiteitä, mutta samaa ohjetta käyttäen risottoa voi muunnella.

      Poista
  8. Itse en ole koskaan tehnyt kurpitsasta mitään, mutta yhtenä vuonna saatiin kurpitsahilloa tuutin täydeltä, joka tuotteessa aina kun käytiin anopilla :)
    Tänä vuonna laitoin ekan kerran pari kesäkurpitsaa kasvusäkkiin ja tulihan sieltä muutama kurpitsakin, jotka olivat yllättävän hyviä, vaikka eivät jättimäisiksi kasvaneetkaan. Kasvihuonettahan meillä ei siis ole.
    Sushia olen sen verran jossain ravintolan seisovassa pöydässä maistanut, että kierrän kaupan tarjonnan kaukaa ;D Mies niitä kyllä syö. Sushipöytä on värikkyydessään kutsuva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kurpitsahillo on hyvää, mutta ei sitäkään määräänsä enempää jaksa syödä. Meillä hilloja syödään muutenkin vähän eli oli keksittävä kurpitsoille muuta käyttöä.
      Kesäkurpitsa kuten muutkin kurpitsat kasvavat meillä kasvulavoissa, ennen avomaalla. Hyvin kasvavat, eikä niitä varten kannata kasvihuonetilaa edes käyttää.
      Aiemmin olen syönyt niin hyvää kuin huonoakin sushia. Nämä markettisushit ovat ihan hyviä, vaikka mielipiteitä niistäkin lienee monia. Lähipiirissäni on pari ihmistä, jotka suhtautuvat moniin ruokiin hyvin ennakkoluuloisesti. Olen todennut, ettei ruoka-asioista kannata kiistellä. Onneksi jokaiselle löytyy mieluista syötävää.

      Poista
  9. Oi että, hienot makuelämykset teillä! Omavaraisuus on upeaa. Ihana blogisi voisi oikein hyvin olla myös ruokablogi! Sushi on todella pop, hirmu monet poimii rullia mukaan ja tekevät itse. Taidan kokeilla risottovinkkiäsi ilman sieniä (minulla se trehaloosi, en voi syödä sieniä), ohje kuulosti niin superherkulliselta. Upeat kurpitsat kasvatit, teetkö sellaisen kurpitsapään halloweeniksi? Hurjan kivat naapurit teillä, niitä ei olekaan joka paikassa tarjolla ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En yhtään ihmettele sushien suosiota, sillä markettipisteiden myötä niitä on helppo ostaa ja maistella. Moni on tosiaan opetellut tekemään susheja myös itse, eikä se kovin vaikeaa ole. Katselin kaupassa, miten japanilaisrouva teki susheja myyntitiskille. Tarkalta hommalta kyllä näytti.
      Tuo sienirisotto-ohje toimii myös jotain muuta raaka-ainetta käyttämällä. Olen kerran tehnyt samalla ohjeella kanarisottoa.
      Omat kurpitsat on syöty, eikä niistä jäänyt materiaalia halloween-koristeiksi.
      Hyvien naapurien saaminen ei ole itsestäänselvää. Meillä on käynyt tuuri.

      Poista
  10. Herkkuja on ollu teillä ruokapöydässä. Paahdettu kurpitsa on keittoon kokeiltava. Sienet on oiva lisä ruuanlaitossa, kanttarelleja ja suppiksia löytyy lähimehistä ja tuttuja on ruuanlaitossa. Suolaankin sain rouskuja, vaikka kesällä luulin sienien hävinneen kuivuuteen. Risottosi näyttää herkulliselta ja männöö tehtäväks!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuivuudesta huolimatta tästä tuli erinomainen sienivuosi. Mukavaa, että sait rouskuja suolattuakin. Niistä riittää syötävää pitkin talvea.
      Suosittelen kokeilemaan kurpitsan paahtamista sekä sellaisenaan syötäväksi että keittoon. Hyvää tulee.

      Poista
  11. Kurpitsa on hyvä raaka-aine. Sient ovat ihania. Susi on hyvää. Mulle kelpaa mikä vaan ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mainiota, kaikkiruokaisuus avaa monia ovia. Minullekin kelpaa lähes kaikki. Ei nyt tule mieleen mitään inhokkia.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!