Sivut

sunnuntai 27. marraskuuta 2022

Puutarhavuosi 2022

 
Monille tämä Hiidenkiven puutarhassa -blogin Minnan liikkeelle laittama haaste onkin jo tuttu aiemmilta vuosilta. Tällaisena marraskuinen päivä on mitä mainioin ajankohta selata puutarhakuvia ja miettiä menneen kasvukauden asioita.

Pikkupuutarhan Harkkokäytävä 5.6.2022
 

1. Mitä sellaista teit puutarhassa, mitä et ole koskaan ennen kokeillut?

a. Suunnittelua / Suunnitelmissa pysymistä
b. Laiskottelua / Hullun lailla ahkerointia
c. Kasvattaa hyötykasveja / koristekasveja
d. Betonitöitä / Romutaidetta / Kierrätystä

Tapoihini kuuluu hullun lailla ahkerointi. En vain osaa laiskotella, jos on töitä rästissä. Vielä vähemmän silloin, kun on mukavia hommia tiedossa. Sellaisiahan puutarhatyöt useimmiten ovat. Menneenä kesänä käytin tavallista enemmän aikaa ihan vain käyskentelyyn puutarhassa. Harvoin kykenin etenemään jostain rikkaruohoa ylös nyhtäisemättä tai ruukkua siirtämättä. Monet isommat työt tuppasivat siirtymään ihan vain siksi, etten saanut itseäni liikkeelle halutun mukaisesti.

Metsäpuutarha eli talon puistopääty 15.6.2022

 
2. Pysyitkö viime talvena tekemissäsi puutarhasuunnitelmissa?
a. Tarkasti
b. Ai missä?
c. Suunnilleen kyllä
d. Hmm... *viheltelyä*... "suunnilleen"...

Viime talvena tuli tehtyä vähemmän puutarhasuunnitelmia. Laadin kyllä kevättalvella luettelon hankittavista kasveista, joista useimmat taisivat jäädä ostamatta. Tavanomaiset listat erilaisista pakollisista ja vähemmän pakollisista töistä sain hoidettua. Pitkään suunnitelmissa ollut kasvimaan muovisten reunanauhojen vaihto metallisiin tuli tehtyä loppukesästä.

Hydrangea paniculata Grandiflora 08/2022. Uudet syyshortensiat ovat vielä pikkuisia.

 
3.Tuliko puutarhaasi kesän aikana uusia kasveja?
a. Ei
b. Yksi
c. Muutamia
d. Autolastillinen... eikun kaksi... eikun...

Istutin uusia kasveja varsin vähän. Vuoden 2022 istutuskartassani on 62 lajia, joista osaa tietenkin useampi kappale samaa. Kokonaismäärästä 11 lajia oli itse siemenestä kasvatettuja tai omista kasveista jaettuja. 17 kasvia koki siirron uusiin paikkoihin. Valtaosa istutetuista oli perennoja. Pensaita oli neljä, joista kolme syyshortensiaa ja yksi purppuraheisiangervo. Uusia köynnöksiä istutin vain yhden eli koreaköynnöskuusaman.

Myöhään herännyt syysvuokko 23.10.2022

 
4. Menetitkö kasveja?
a. En. Kasvatan vain luotettavia kasveja ja varjelen niitä suurimpina aarteinani.
b. Joskus tulee talvituhoja, joskus kesätuhoja. Joka vuosi vähintään yksi kasveista toteaa viihtyvänsä paremmin jonkun toisen puutarhassa. Suurin osa kuitenkin selviää puutarhassani.
c. Olen innostunut vyöhykkeiden venytyksestä ja haluan kokeilla aina jotain uutta ja eksoottista. Tuhoja tulee väistämättä.
d. Älä edes kysy, kuinka monta!

Talvi koitteli ankarasti puutarhani kasveja. Moni sipulikasvi jäi nousematta. Kärhöistä menetin toisen Hagley Hybridin ja toisen Multi Bluen. Syysvuokoista toinen ei enää noussut. Toinen heräsi eloon myöhään, mistä iloitsen kovasti. Se ei tehnyt ainuttakaan nuppua, mutta sen sijaan syystöiden yhteydessä löysin kaksi siementainta. Jouluruusuista kuoli kaksi Double Elleniä ja kolme vaaleajouluruusua.

Alapihan Kriikunapolku 5.6.2022


5. Mitä sellaista haluaisit puutarhaasi, mitä et ole vielä(kään) saanut?

Monen monta asiaa on edelleen saamatta. Toisaalta suunnitelmien viivästymisessä on hyväkin puolensa. Asioita tulee pyöriteltyä päässä suuntaan jos toiseen. Ajan kanssa huomaan, etten välttämättä ensi huumassa ideoituja juttuja kaipaakaan. Tai suunniteltu asia muuttuu ja jalostuu. Osa katoaa sen kummemmin jälkiä jättämättä. 

Leikkimökki 24.6.2022
 

Vesiaihe muhii takaraivossa ilman aikataulua. Leikkimökki on lähdössä pihastamme tarpeettomana ja kunnostusta kaipaavana. Sen paikalle jää tyhjä tila, jonka käyttöä on vasta hahmoteltu. Yläpihan istutusalueet reunuksineen kaipaavat perusparannusta. Työ on suuri. Se vaatii aikaa, voimia ja taloudellista panostusta. Eli odottaa päivää parempaa.

Yläpihan käytävien kivituhkapinnan uusiminen oli menneenä kesänä työlistalla. Emme ehtineet käydä siihen käsiksi. Ikkunanpuitteiden kunnostuksessa meni yllättävän paljon aikaa.

Ukkokulta piikkasi käytävän kivikovaan jäähän purouomia.
 

6. Mikä asia viime puutarhakaudelta tulee aina muistuttamaan sinua kesästä 2022?
a. Sää
b. Kukkaloisto
c. Joku muu. Mikä?

Sää jälleen kerran. Kevät oli kylmä ja myöhäinen. Senttien paksuista jäätä oli kulkuväylien lisäksi myös istutusalueilla. Sen sulaminen kesti iäisyyden, vaikka koetimme edistää sulamista hakkaamalla puroja rautakangella, lapioilla ja ties millä vempaimilla. 

Juhannuksen jälkeen sateet kiersivät meidät systemaattisesti. Kuivuus koitteli jälleen kerran, vaikka onneksi ei sentään niin paljon, kuin edellisenä kesänä. 

Loukulla yritettiin saada Roope talteen 24.7.2022
 

Merkittävin tapahtuma viime puutarhakaudella oli hoitokissa Roopen kuuden viikon mittainen karkumatka. Se ei tietenkään ollut varsinainen puutarha-asia, mutta vaikutti olennaisesti puutarhatöihin. Mieli oli kaiken aikaa huolen musertama. Ei vain jaksanut innostua puutarhasta. Pakolliset työt hoidettiin ajatusten pyöriessä kissan kohtalossa. Ilo ja onni oli suunnaton kissan vihdoin löytyessä laihtuneena, väsyneenä, mutta terveenä.

Tom. Bumble Bee 22.8.2022. Tomaatti- ja kurkkusatoa riitti.

 
7. Mikä oli suurin saavutuksesi puutarhassa viime vuonna?

En  tehnyt mitään mullistavaa tai erilaistakaan koko vuonna. Suurin saavutus lienee se, että joka kevät saa esikasvatettua hyötykasvit ja joitakin koristekasveja. Ja kiikutettua ne kunnialla kasvariin, ruukkuihin ja minne nyt kunkin asettaakaan. 

Saavutuksena voi pitää sitäkin, että puutarhan hoito ja kunnostus sujuu ilman pakkoa, mieli iloisena ja innostuneena. Että joka kevään kokee jonkin uuden alkuna, samalla vanhan tuttavan odotettuna tapaamisena. Syksy tuo väistämättä mukanaan luopumisen tunteet ja väsymyksen myös puutarha-asioissa. Niin vain ne kaikkoavat jonnekin talven aikana.

Puistopäädyn sadevesitynnyri 6.7.2022

 

8. Mikä oli paras ostoksesi/hankintasi?

Kasvihankintojen suhteen en sano tässä vaiheessa juuta enkä jaata. Aika näyttää, miten kotiutuvat, kasvavat ja kukkivat. Päällimmäisenä mieleen nousee sadevesitynnyrit parhaana ostoksena.

Vasenrinne 5.6.2022

 

9. Tuliko tehtyä virhehankintoja?
a. Ei, on vain erilaisia kokeiluja!
b. Ehkä...
c. Aivan liian monta!
d. Virhe? Mitä? Minullako?! Eeei suinkaan...!

Eipä tullut tehtyä erityisä virhehankintoja. Kasvien kanssa mukana on aina pieni annos tuuria ja seikkailua. Vaikka kuinka tekisi kasville olosuhteet parhaimmalla mahdollisella tavalla, voivat ne silti lähteä jäähyväisiä ja syytä lähdölleen kertomatta. Ostoksille mennessä mielessä on usein jo valmiit suunnitelmat. Kaupasta mukaan tarttuu myös suunnittelemattomia hankintoja, mutta mehän olemme aina valmiita kokeilemaan ja antamaan mahdollisuus vaikeillekin tapauksille.

Taloudessamme on jo riittävästi puutarhassa tarvittavia työvälineitä ja laitteita eli eipä juuri mitään uutta tullut ostettua. Loppusyksystä oksahaketin hajosi, mutta sen korjaus tai uuden hankinta jääköön ensi kevääseen.

Clematis Texensis-ryhmä Princess Kate 'Zoprika' 30.8.2022


10. Mikä kasvi yllätti sinut positiivisesti?

Ehdottomasti edelliskesänä istuttamani kärhö Clematis Texensis-ryhmä Princess Kate 'Zoprika'. Jaksoin iloita, että se oli ylipäätään selvinnyt menneestä talvesta. Ihmettelin sen  kukkien kauneutta kerta toisensa jälkeen. Taisin kyllästyttää lukijanikin jatkuvilla Princess Kate -kuvilla ja kehuillani. 

Clematis Ville de Lyon 6.8.2022
 

Kakkossijan positiivisena yllättäjänä saa toinen kärhö eli Ville de Lyon. Sellainen on kasvanut puutarhassani aiemmin, mutta sittemmin menehtynyt. Uusi Ville hurmasi minut runsaalla ja kaunilla kukinnallaan.

Juuri kaupasta tuodut uudet jouluruusut 4.5.2022

 

11. Mikä kasvi oli suurin pettymyksesi?

Enpä muista mitään erityistä pettymystä. Muistini voi olla näissä puutarha-asioissa valikoiva, mutta suurimmat pettymykset yleensä johtuvat kasvimenetyksistä. Ei niinkään yksittäisen kasviin kohdistuneiden toiveiden romahtamisesta. Ehkä eniten jaksan murehtia menneen talven karua jouluruusujen kohtaloa. Tähän murheeseen lähdin oitis kevään tullen hakemaan korjausta ostamalla uusia jouluruusuja. Ihan heti ne eivät ehtineet kukinnallaan korvaamaan menetettyjä, mutta ainakin toiveet ovat ladattuina tuleviin kesiin.

Syyspiha 9.10.2022

 

12. Mihin käytit suurimman osan puutarhabudjetistasi?
a. Kasveihin
b. Kiviin / Kiveyksiin
c. Pihan rakenteisiin, perustuksiin, toimintoihin...
d. Puutarhamatkailuun

65 säkkiä mustaa multaa 23.4.2022
 

Minulla ei ole varsinaista puutarhabudjettia. Isommista hankinnoista keskustellaan Ukkokullan kanssa. Suurin menoerä tälläkin kaudella lienee multaostos. Tilasin kuormalavallisen Biolanin MustaaMultaa eli 65 kpl 45 litran säkkiä pihaan toimitettuna. Halpaa tai kallista, mullalle on aina tarvetta. Lavallisen kerralla tilaamalla ei tarvitse joka kauppareissulla pohtia, mahtuuko takakoslaan vielä muutama multasäkillinen. Monta säkkiä tuosta kasasta on jo tyhjennetty, mutta jokunen jäi odottamaan ensi kevättä.

Huoltopihan sadevesitynnyri

Olemme pitkään miettineet sadeveden hyödyntämistä kasvien kastelemisessa. Syksyn 2021 kattorempan yhteydessä myös rännit uusittiin ja kolmeen syöksytorveen hankittiin RänniRosvo, joka mahdollistaa sadeveden keräämisen. Hankimme kaksi sadevesitynnyriä, jotka Ukkokulta liitti ränneihin. 200 litran tynnyri täyttyi yllättävän nopeasti sateella. Käytön myötä rutiinit hioituivat ja tyytyväisyys kasvoi. Erinomainen panostus.

Pionit 1.7.2022

13. Mitä opit?

Toivon mukaan opin enemmän asioita, mitä tässä kykenen muistamaan. Ehkä tomaattia, kurkkua, paprikaa ja muiden hyötykasvien siemeniä voisi kylvää vähemmän. Varmuuden vuoksi tulee kylvettyä aina liikaa, eikä niistä ylimääräisistä taimista olekaan sitten helppo luopua. Pieni kasvari on viidakko vähemmälläkin määrällä.

Dahlia Sneezy 08/2022
 

Daalioita ei myöskään kannata kovin aikaisin ryhtyä kellarissa kaivamaan esiin. Niistä kasvaa honteloita ja kalmankalpeita otuksia, joita saa sitten hoitaa kaikkien muiden kevätkiireiden ohessa. Daalioiden sijoittaminen kesäksi ruukkujen sijaan lavakaulukseen oli hyvä idea. Suurempi multatila vähensi kastelutarvetta, aikaisti ja lisäsi kukintaa. Sama koskee tuoksuherneitä. 

Crocosmia - Ruostekukka 15.8.2022 (Lappalainen etelässä -bloginNilalta saatu).
 

Muistaisinkohan jo ensi kesänä, ettei niitä ruukkukukkiakaan ole viisasta tolkuttomia määriä pihalleen haalia. Kastelukannun kanssa kulkeminen vaatii aikaa sekin. Varsinkin kuivana kesänä ruukut tarvitsevat paljon kastelua.

Tiikerililjat 11.8.2022
  

14. Odotatko tulevaa/alkanutta kasvukautta...

a. Suurin suunnitelmin?
b. Kunnianhimoisin odotuksin?
c. Kauhunsekaisin tuntein?
d. Into pinkeänä ja sormet syyhyten?

D-kohta on tähän kysymykseen paras vastaus. Tuskin edellistä kasvukautta on ehditty kunnolla paketoimaan, kun jo seuraava siintää mielessä. Muutama päivä sitten pohdin, ryhtyisinkö jo laatimaan kasvimaalle istutussuunnitelmaa? Mietin myös, milloinkas ne uudet siemenluettelot ilmestyvät ja mitä sieltä tilaisin?  Asiaan vihkiytymättömistä tällainen tuumailu saattaa kuulostaa omituiselta. Aito puutarhahörhö pystyy hyvin samaistumaan näihin ajatuksiin. Kunhan joulu on juhlittu, voikin koristeita varastoon laittaessa suunnitella siementilauksia.

Hemerocallis Agnes Elpers 23.8.2022

Haasteen säännöt:

1. Kerro, keneltä sait haasteen.
2. Kerro haasteen aloittaja (Minna Hiidenkiven puutarhassa -blogista). Haastepohja löytyy täältä (korjaathan vuosiluvun otsikkoon).
3. Haasta muutama blogiystäväsi mukaan.

Rosa rugosa Ritausma 25.9.2022

 

1. Minut kutsui haasteeseen Kottikärryn kääntöpiiri -blogin Päivi.
Olin päättänyt tehdä Puutarhavuosi 2022 -selonteon, vaikka kukaan ei minua haastaisi.
Kiitos siis Päiville, että hän pelasti minut haastamalla mukaan.

2. Haasteen on laittanut liikkeelle Hiidenmäen puutarhassa -blogin Minna.
Kiitos Minnalle tästä(kin) kivan haasteen liikkeelle laittamisesta.

3. Haastan seuraavat blogit:

Kukkia ja Haaveita

Saran mökissä ja puutarhassa 

Vaalean Vihreää

 

 

26 kommenttia:

  1. Täytyy ihan ensin todeta, että viihdyin hyvin kuviesi parissa, jälleen näissä oli sellaisia itselleni uusia kuvakulmia, jotka innostivat katsomaan tarkemmin. Kaunista!
    Ihan kunnioitettavat määrät istutit uutta, vaikka et itse pitänyt määriä niin merkittävinä. Minusta on oikein viisasta jalostaa suurempia muutossuunnitelmia ajan kanssa, usein ne ensimmäisestä älynvälähdyksestä tosiaan muuttavat vielä muotoaan. Ainakin minulle on käynyt niin.
    Oli ihan hurjan lohdullista, että Roope löytyi. Varmasti täällä kaikki blogiystävät elivät kanssasi noita surullisia ja raastavia aikoja ja ilo oli suuri, kun kissaparka vihdoin viimein löytyi. Ymmärrän hyvin, että siinä etsintävaiheessa muut asiat eivät jaksaneet kiinnostaa.
    Sadeveden kerääminen on tosi järkevää ja tarpeellista varsinkin näinä kuivina kesinä. Nuo tynnyrit ovat oikein fiksun näköiset ja toimivat varmasti hyvin.
    Yritin itse netin kautta tilata Princess Katen, sillä en nähnyt täällä taimia missään. Sain sellaisen kuivan risun taimipurkin vieressä. Onneksi reklamaatio toimi ja sain maksamani rahat takaisin. Pitää yrittää uudelleen löytää oma Kate, sillä kaunishan tuo on, laita vaan kuvia jatkossakin ihasteltavaksi.
    Myös jouluruusut näyttävät niin ihanilta tuossa kuvassasi, vaikka tietysti on surullista, että vanhat kasvamassa olleet jouluruusut menehtyivät talven kurimukseen.
    Tärkeä saavutus on, että mieli iloisena ja innostuneena jaksaa tehdä puutarhassa yhtä ja toista. En itse kaipaa lainkaan niin helppohoitoista pihaa, ettei siellä olisi juurikaan tekemistä. Tuo helppohoitoisuuden tavoite tuntuu nykyään olevan vallalla kaikilla muilla paitsi puutarhahöperöillä :).
    Oli tosi kiva paneutua tähän puutarhavuoden juttuusi, hyvää sunnuntaipäivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Päivi, sekä haasteesta että kehuista. Koen onnistuvani paremmin lähikuvissa. Siksi isompia näkymiä tulee vähemmän otettua. Suhtaudun myös hyvin kriittisesti omaan pihaani, mikä lisää varovaisuutta kuvien julkaisemisessa.

      Tänä vuonna istuttamieni kasvien määrä on minun mittapuullani aika vähäinen. Aiempina vuosina lista on ollut huomattavasti pidempi. Tyhjiä paikkoja on vuosi vuodelta vähemmän, eikä jatkuvasti jaksa vanhoja nurkkia kokonaan myllätä uudelleen. Kokemus on osoittanut, että muutoksia ja uusia ideoita kannattaa pyöritellä pidempään. Hetken huumassa tehdyt jutut saattavat mennä ainakin osittain pieleen.

      Nuo Bilteman sadevesitynnyrit on järkevästi suunniteltu. Toimivat käytännössäkin jopa odotettua paremmin. Enpä olisi uskonut, että 200 litran tynnyri täyttyy jopa yhden sadekuuron aikana niin nopeasti.

      Princess Kateni on kolmas yritys. Aiemmista kahdesta toinen oli jo ostettuna kovin pikkuinen. Olisi kannattanut pitää sitä ruukussa kesän vahvistamassa juuriaan. Toisen aiemman sain ilmaiseksi varoituksella, ettei se ehkä selviä. Eikä sitten selvinnytkään.

      Mitähän sitä tekisi, jollei olisi puutarhahommia? Tykkään kovasti puutarhassa työskentelystä, eikä se useinkaan edes työltä tunnu. Enemmän elämäntapa, harrastus, innostava ja mielenkiintoinen paikka tutkia ja seurata kasvien kuin myös ötököiden elämää. Helppohoitoisuus onnistuu ehkä asfaltoimalla piha laidasta laitaan. Jos sittenkään.

      Hyvää sunnuntaita sinullekin, puutarhaystäväni!

      Poista
  2. Olipa kiva katsella sellaisia näkymiä joita en muista koskaan nähneeni. Kauniilta näyttää puutarhassasi ja miten upeita kasveja, pensaita ja puita. Kate kärhö on kyllä lumoavan kaunis, Ville de Lyonista tykkään myös ja se löytyykin omasta pihastani.
    Oli tosi mielenkiintoista lukea ajatuksiasi ja tekemisiä. Täällä elettiin myös jännittäviä aikoja; löytyykö Roope ja myötäelin sinun murhettasi. Onneksi päättyi hyvin:)
    Erityisen hyvälle kuulosti miten olet oppinut myös laiskottelemaan ja käyskentelemään puutarhassa, juuri näin!
    Mukavaa sunnuntain jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maatuska! Ehkä vähitellen uskallan julkaista kuvia aiemmin esittelemättömistä paikoista.
      Roopen katoaminen oli todella riipaiseva kokemus. Olen syvästi kiitollinen lukuisista kannustavista kommenteista ja myötäelämisestä. Usko hyvyyteen palasi. Onneksi kissa löytyi. Olimme asennoituneet niin, että kissan kohtalo jää arvoitukseksi. Löytyminen oli uskomattoman upea asia.
      Kaltaiseni kriittinen perfektionisti ei helpolla taivu laiskottelemaan. Vuodet taitaa olla hyväksi avuksi siinäkin asiassa.
      Sinulle myös leppoisaa sunnuntaita!

      Poista
  3. Aivan ihanat kuvat puutarhastasi! Kiitos!
    Ite olen nyt siinä tilanteessa, että on pitänyt kokeilla vaikka mitä tekemistä, kun ei ole puutarhaa. Eikä ole vielä sopeutunut olotilaan vaikka olen yli 4 vuotta ollut ilman.
    Oli se hyvä kun kylmenevät ilmat saivat Roopen palaamaan sijaiskotiinsa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Emilie!
      Voin hyvin kuvitella, etten neljän vuoden harjoittelullakaan olisi tottunut puutarhattomuuteen. Kaipa sitä lukisi ja tekisi käsitöitä, kun matkustaminenkin tarkoittaa budjetin venyttämistä.
      Ehkä Roope tosiaan vihdoin huomasi, ettei vapaus suuressa maailmassa ole hänen juttunsa.

      Poista
  4. Voi että, kuinka kuvasi ovatkaan kauniita! Ihailen kerta toisensa jälkeen puutarhanne vehreyttä ja hoidettua ulkoasua. Siellä on vietetty satoja tunteja kuukaudessa kasvukauden aikana ja se näkyy. Aivan ihanaa. Onneksi menetyksetkään eivät olleet valtavia, vaikka harmillisia ja tuntuvia kyllä. Viime kevättalvi oli äärimmäisen haastava, ja sellaista ei toivoisi kokevansa koskaan enää. Maa oli jäässä uskomattoman pitkään. On ihme, että selvinneet kasvit ylipäätään selvisivät. Tuo purojen piikkauskuva on jäätävä.
    Princess Katen kuvia voisi katsella joka päivä eikä kyllästyisi :-) Olisiko siinä maailman kaunein kärhö?
    Kyllä nyt on jo ihan täysillä valmis, että uusi kasvukausi voisi alkaa. Kun en ole jouluihmisiä, voisi koko joulukuun hössötyksineen ja pimpelipompelimainoksineen (kun ei voi edes kaupassa käydä ilman sitä melusaastetta) poistaa vuodenkierrosta, tammikuunkin voisi lyhentää ainakin puolella, ja hups vaan, oltaisiinkin jo aika pian uudessa keväässä. Ihan hyvin voisin huomenna ottaa kylvömullat ja siemenet esiin ja ryhtyä kylvämään, ei tekisi tiukkaakaan :-D Niin että ymmärrän kyllä fiiliksesi siemenluetteloista oikein hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saila! Ihan varmasti puutarhassa on tehty töitä tunti toisensa jälkeen. Muiden puutarhaihmisten lailla sinä ymmärrät, millainen palo saa vuodesta toiseen raatamaan hullun lailla ja hiki päässä kasvien parissa. Oikeastaan sitä on vaikea edes sanoiksi pukea. Eikä tarvitsekaan. Minulla ei ole riippumattoa, koska harvoin malttaisin siinä lötkötellä. Puutarha kutsuu vähintäänkin kierrokselle ja sille tielle aina jään...
      Aina nuo menetykset jonkun aikaa harmittavat, mutta ihmeen nopeasti niistäkin pääsee yli. Kasvien kanssa touhutessa oppii hyväksymään, että luonto sanoo viimeisen sanansa. Viime talvi ja varsinkin kevät olivat poikkeuksellisen kammottavia. Nyt tuo piikkauskuva naurattaa, mutta senttien paksuista jäätä katsellessa teki mieli käydä ostamassa dynamiittia.
      Princess Kate on kyllä uskomattoman hurmaava. En uskalla nimetä sitä maailman kauneimmaksi kärhöksi, sillä nurkan takana saattaa odottaa joku vielä hienompi.
      Tein tänään tämän talven toiset lumityöt. Mielessäni toivoin, ettei enempää lunta tulisi. Tämä riittää minulle ja seuraavaksi soisin siirryttävän helmikuun lopulle. Tykkään kyllä joulusta, valoista ja monista jouluruoista. Kunpa kukin saisi viettää joulun itselleen sopivalla tavalla omaan tahtiinsa, eikä olisi niin paljon ympäristön asettamia paineita. Black Friday -viikko näytti tänä vuonna ylittävän jopa jouluhössötyksen.
      PS. Inventoin tänään siemenvarastoni. Siitä on helppo ponnistaa siemenluetteloiden pariin, kun niiden aika on...

      Poista
  5. Viime talvi oli kyllä kasvimenetysten suhteen kamala, toivottavasti tästä talvesta tulee suotuisampi. Menetin myös jouluruusuja, ainakin yhden Double Ellenin ja ilahduin kun löysin kesällä sen paikan vierestä pieniä taimia. Ne olivatkin sitten loppujen lopuksi valkeita jouluruusuja, ihania nekin, vaikka tummanpunaiset Double Ellenit ovatkin ihan omaa luokkaansa.

    Tilasin jo ensimmäiset siemenet ensi vuodelle. Hups. Siemenvarastoni pullistelee eikä ole koskaan ollut yhtä runsas kuin nyt, mutta silti on pieni lista vielä hankittavista. Mitenköhän sitä oppisi kohtuullisuutta siemenien ja kasvien suhteen. Toisaalta voiko niitä olla koskaan liikaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmekös tuo, jos jouluruusuni kuolivat, kun niin päällä oli pitkälle kevääseen kammottava jääkerros. Yleensä sama paikka on paljaana ensimmäisten joukossa, eikä vesikään kaltevuuden vuoksi siinä seiso. Kiva, että löysit jouluruusun taimia, vaikka eivät punaisia olleetkaan. Double Ellenit, erityisesti ne punaiset, ovat kyllä minunkin mieleeni.

      Unohdetaan suosiolla kohtuullisuus, kun kyse on siemenistä, sipuleista tai mistä tahansa kasveista. Ei niitä voi olla liikaa. Sinullakin on jo vanha puutarha, mutta hyvin sinnekin uusia kasveja saa mahtumaan.

      Poista
  6. Kauniita laajemman näkymän kuvia puutarhastasi!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maarit! Kommenttisi oli mennyt roskapostiin parin muun ohessa. Kannattaa näköjään käydä säännnöllisesti katsomassa.

      Poista
  7. Kiitos haasteeseen osallistumisesta! Näitä on aina niin hauska lukea.
    Jos oli kesä täysin erilainen eri puolilla Suomea, niin oli tosiaan talvikin. En edes itse muistanut, että meillä oli melko runsasluminen talvi ja vain vähän routaa kun taas etelässä hirmuiset jääkentät. En tainnut itse tarvita viime talvena nastakenkiä kertaakaan ja teillä oli varmaan niidenkin avulla liukasta kävellä. Harmi, että se oli myös monelle kasville kohtalokas. Jouluruusut ja muut hävinneet perennat ehkä menivät lopullisesti, mutta kärhöjen kohdalla on vielä toiveita jälleennäkemisestä. Routarajan alapuolelle on varmasti jäänyt edes pikkuisen juuria, jotka voivat hyvin nostaa uuden verson maanpinnalle, kun tarpeeksi kärsivällisesti odottaa. Pidetään siis peukut pystyssä vielä pari vuotta nukkumaan jääneille 'Hagley Hybridille' ja 'Multi Bluelle' ja toivotaan, että ne yllättävät sinut iloisesti jonain kauniina kesäpäivänä.
    Roopen katoaminen huoletti kaikkia blogiasi seuranneita ja joka kerta kun julkaisit uuden postauksen, toivoi uutista Roopen löytymisestä. Onneksi sekin viimein saatiin mutta kyllä sitä odotettiin pitkään.
    Puutarhaan vihkiytymätön ei tosiaan osaisi kuvitella sitä, että me hörhöt alamme tutkia siemenvarastoja ja suunnitella kesää jo siinä vaiheessa kun muut alkavat vasta harkita joulukoristeiden esille kaivamista. Onneksi saamme vertaistukea toisiltamme, niin ei tarvitse kuormittaa joka ikistä lähipiirin ihmistä kukkaisilla höpinöillä.
    Hyvää ensimmäistä adventtia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi! Laitat liikkeelle kivoja haasteita, joista on hyvää vauhtia tulossa klassikoita.
      Olisi varmasti ollut kohtuullista, että runsaslumisen talven jatkeeksi olisitte saaneet aurinkoisen ja lämpimän kesän jatkuvien sateiden sijaan. Näihin sääjuttuihin ei voi vaikuttaa, joten on vain koitettava sopeutua. Jäätä täällä riitti. Lähes joka kevät pihakäytävillä on jonkun verran jäätikköä, mutta ei ikinä aiemmin istutusalueilla moisia senttien paksuisia kammotuksia.
      En ole koskenut kuolleiden kärhöjen asuinsijoihin siinä toivossa, että ne sieltä vielä kömpivät esiin. Näin on käynyt ennenkin, joten annan niille mahdollisuuden.
      Taskulampun kanssa kulkeminen huolesta raskaana iltamyöhäisellä ja yöllä kissaa etsimässä jäi elävästi mieleen. Samaa en haluaisi kokea, vaikka episodi saikin onnellisen päätöksen.
      Puutarhahörhöyttä on oikeastaan mahdotonta selittää ihmiselle, johon tauti ei ole iskenyt. Onneksi sairaus ei ole ympäristölle vaarallista. Joskus ehkä rasittavaa.
      Adventti tuli vietettyä joulupipareita leipoen. Juhlakauden avaus on siis suoritettu. Mukavia marraskuun viimeisiä päiviä sinulle!

      Poista
  8. Minustakin oli mukavaa katsella laajempia kuvakulmia puutarhastasi ja pihasta . Nuo sadevesitynnyrit on meidänkin listalla kunhan saamme sen pergolan rakennettua sen pitkältä katolta on hyvä sadevedet sitten kerätä suoraan puutarhan puolelle .Tämä ajatus tuntuu jo nyt hyvältä vaikka ei ensivuonna toteudukkaan .Kiva oli myös katsella komeaa kukintaa ruostekukassasi .Minulla ei kuule se oma puolisko tehnyt ainuttakaan kukkaa .Se oli huonossa mullassa ja ilman ravinteita .Pitää minunkin nyt vaihtaa se suurempaan ruukkuun ja vaihtaa mullat ja antaa muutenkin ravinteita . Paljonhan sinä muutenkin minusta uusia kasveja hankit ja istutit .Eihän tässä kauaa mene kun on taas uusi kasvukausi edessä ja uudet hankinnat .Meillä on keväällä se mökin keittiö remontti edessä sen jälkeen voimme keskittyä pelkästään ulkoisten asioiden tekemiseen . Saa nähdä minkälaisen kevään ja kesän nyt saamme jne....suuret on kohta taas odotukset .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noista sadevesitynnyreistä oli odotettua suurempi hyöty. Oli vaikea löytää riittävän isoa astiaa ja kaikkiin olisi pitänyt hommata erikseen kansi, hanat ym. Noissa Bilteman tynnyreissä sai kerralla valmiin paketin.
      Antamasi ruostekukka yltyi vielä tuostakin kuvasta kukkimaan siirrettyäni ruukun talon seinustalle, jossa on lämpimämpi ja suojaisampi paikka. Annoin sille vaaleanpunaista kesäkukkalannoitetta. Jatkoi kukkimista ihan viimeisten joukossa.
      Moni istuttamani kasvi oli sinun tuomasi. Suurkiitos niistä. Ensi kesä on siinäkin mielessä jännä, kun näen uutuuksien toivon mukaan kasvavan ja kukkivan.
      Kesään tulee ladattua valtavasti odotuksia. Aina kaikki ei mene ihan toiveiden mukaisesti, mutta jälkeenpäin huonoja asioita ei tule pitkään muisteltua. Mitenkähän pärjäätte, kun sisärempat on tehty? Alkaako kenties uusi ideoiden tulva?

      Poista
  9. Yhdyn muiden sanomaan, aivan upeita kuvia olet valinnut tähän! Kuvista pääsi kurkistamaan niin hyvin kauniiseen puutarhaasi! Minut todella vangitsi ihailemaan kuvasi poluista ja niiden alueista. Ne ovat niin taidokkaasti luotuja, samanlaisia toivon saavani itsekin aikaan omassa puutarhassani. Houkuttelevia polkuja ja rentouttavia alueita!
    Pionikuvaa ihastelin, kasvit siinä kuvassa ovat niin kauniita yhdessä 😍
    Menetykset kuuluvat joka puutarhaan, olkoonkin että se kirpaisee joka kerta. Toisaalta niiden myötä pääsee ideoimaan uutta, jos ei haluakaan vain korvata paikkaa samalla kasvilla 🤭

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marjukka! Muutama vuosi sitten keksin reunustaa istutusalueiden kulkuväyliä turveharkoilla. Näin multa pysyy paremmin penkeissä ja polut on helpompi pitää siisteinä. Muutostyön ansiosta vanhat istutusalueet saivat jämäkkyyttä ja uusiakin syntyi. Olen tyytyväinen lopputulokseen. Toivottavasti löydät kuvista inspiraatioita omaan käyttöön.
      Varjoliljat ovat ihan itsekseen kulkeutuneet pionien joukkoon. Perhoangervn istutin muutama vuosi sitten. Sen runsaat, hennot kukat näyttävät kauniilta muhkeiden pionien taustalla.
      Ilman muuta menetykset harmittavat, mutta pian niiden yli pääsee. Kuten totesit, jonkun kasvin katoaminen antaa mahdollisuuden uusille.

      Poista
  10. Tuo Princess Kate on kyllä kaunis. Ja tuo sadevesitynnyri varmasti hyvä. Istutuksesi näyttävät ihanan vehreiltä ja kauniilta. Sinulla on hyvä asenne puutarhan hoitoon. Kissan katoaminen on varmasti ollut aika lamauttavaa, mutta kiva että tarina sai onnellisen lopun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Huopalintu! Puutaha on harrastukseni, kuntosalini ja terapeuttini. Tykkään tekemisestä ja erityisesti puutarhatekemisestä.
      Onneksi Roope vihdoin löytyi. Sydän oli viikkotolkulla huolesta kipeänä.

      Poista
  11. Kiitos haasteesta, tähän onkin tullut vastattua varmaan joka vuosi. On monta kohtaa, joita pitää oikein miettiä, että mitenkähän se menneenä kesänä olikaan!
    Menetykset surettavat, niin kuin sinun jouluruususi! Kun vaivalla löytää mieluisan kasvin ja saa sen viihtymään, niin mikäpä on sen surullisempaa, kuin että keväällä se onkin mennyttä! Onneksi löysit tilalle uudet. Roopen katoaminen oli blogiasi seuraavien yhteinen huolenaihe! Ja helpotuksen huokaisu pääsi itseltänikin, kun viimein tuli postaus, että Roope on löytynyt! Laiskottelua pitää ahkerien ihmisten opetella, se ei onnistu automaattisesti. Toivotaan, että ensi kesänä voimme laiskotella hyvällä omallatunnolla ja puutarhakin voi hyvin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sirkku, ole hyvä. Kiva, että otat haasteen vastaan. Minultakin meni pitkä tovi tämän haasteen vastausten miettimisessä, mutta sitten jutun juoni alkoi kehittyä.
      Jouluruusujen menettäminen harmitti suuresti siksi, että olen vuosia taistellut saadakseni ne viihtymään. Vaan minkäs luonnolle teet. Talvi otti omansa ja minäkin löysin uusia tilalle.
      Vieläkin selkäpiitä kylmää muisto Roopen etsimisviikoista. Tarina sai onnellisen lopun, mikä tuntuu suorastaan lottovoitolta.
      Eiköhän taas ensi kesänä ole mahdollisuuksia laiskotteluun tai sen opetteluun. Johan tässä jo alkaa vatsanpohjassa kutkuttaa, millainen kevät ja kesä on edessä.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!