Upean värikäs syksy

Parthenocissus 'Engelmannii' - Imukärhivilliviini

 

Että voikin olla upea ruska tänä syksynä. Viikonlopun aikana tuuli on tuivertanut ajoittain kovalla voimalla, mikä on saanut puunlehdet lentämään ilmassa vaakasuorassa. Yhä useampi puu ja pensas joutuu hissukseen luopumaan komeista väreistään. Yllättävän pitkään olemme kuitenkaan saaneet värikkäästä luonnosta nauttia.

Asparagus officinalis 'Gijnlim' - Parsa

 
Minusta tuntuu, kuin kesä olisi sujahtanut nopeutetulla vauhdilla ohitse. Pitkään jatkuneella sateettomuudella ja kuivuudella on siihen varmaan osansa, sillä moni homma jäi helteellä tekemättä. Aika kului sadetta odotellessa, "sitku-elämää" eläessä. Kun sitten syksy saapui, tulikin kiire saada työt ajan tasalle. Taidan olla jäljessä edelleen. Moni ajatuksissa muhinut suunnitelma on haihtunut kokonaan pois. Monen kohdalla olen huomannut, etteivät ne niin kovin tekemättöminäkään haittaa.

Sorbus ulleungensis 'Dodong' - Tuurenpihlaja

Kesäkukista suurin osa on kuskattu kompostiin. Sisäänkäynnin porttiruukuissa on edelleen miljoonakelloa, murattia ja verililjapuut. En vain raaski ottaa niitä pois, kun ovat edelleen hyväkuntoisia. Muissa ruukuissa kesän kasvaneet muratit kaivoin tyhjenneeseen lavakaulukseen. Jospa talvehtisivat siellä. Maljaköynnös, inkaliljat, yksi iso pelaguu, hortensia ja begonia ovat autotallissa. Ison ruostekukkaruukun rahtasin kellariin. Siemenestä kasvattamani pelaguut on työhuoneen ikkunalla, daaliajuurakot ja lukinliljan sipulit sekä oxalikset kellarissa. Värinokkosista otin pistokkaita, jotka jo jatkavat eloaan multaan juurtuneina viherkasveina.

Rhododendron x  'Ruususen uni'

Joitakin perennoja olen leikannut pois. Osa kuunliljoista on mennyt lötköiksi massoiksi. Särkynytsydän on jo pitkään kaivannut kompostielämää. Nurmikolle leijuneita lehtiä olen silpunnut ruohonleikkurilla kahdesti. Alapihan iso vaahtera alkaa olla jo paljas. Sen lehdet leijailevat kasvimaalle, josta haravoin ne nurmikolle pariin litteään kasaan ja ajan yli siksakkia nurmikonleikkurilla. Massaa syntyy näinkin aika paksulti, joten haravoin ylimmät kompostiin tai pensaiden alle.

Gillenia trifoliata - Perhoangervo

Ruukut ja kukkalaatikot on pesty ja suurin osa viety kellariin. Suurimmat ruukut ovat jokavuotiseen tapaan tyhjinä terassilla. Puutarhakalusteista valtaosa on jo kellarissa. Pöytä pitäisi vielä kiikuttaa muiden seuraan. Terassilta, patiolta ja pergolasta on helpompi putsata lumia pois, kun ei ole kalusteita tiellä. Pysyvätpä puutarhakalusteetkin pidempään käyttökelpoisina, kun ovat rospuuttoajan suojassa.

 

Rosa spinosissima 'Plena' - Juhannusruusu

Myös sadevesitynnyrit on tyhjennetty, pesty ja viety kellariin. Sateet saavat nyt vapaasti kastella mitä haluavat. Ei ole tarvetta kerätä kesäkukille vettä vähään aikaan.

 

Muutama päivä sitten kaadoimme Ukkokullan kanssa Pikkupuutarhan kriikunan. Valmistelin puuta tulevaan kaatoon jo vuosi sitten kuorimalla sitä ympäriinsä. Toimenpiteen tarkoitus oli auttaa puuta keräämään voimansa runkoon, jotta se ei tekisi kaadon jälkeen niin paljon juurivesoja. Toivottavasti auttaa. Kuorimisen jälkeen uusia juurivesoja ei ole löytynyt. 

 

Syy kriikunan kaatamiseen on nimenomaan turhan runsaassa juurivesatuotannossa. Alapihalla on kaksi kriikunaa, jotka myös tekevät juurivesoja. Ne on helppo nujertaa ruohonleikkurilla. Pikkupuutarhassa sen sijaan ei ole nurmikkoa, vaan istutuksia. Ei ole erityisen kiva lapioida juurivesoja vaikkapa jaloangervojen tai syysleimujen keskeltä.

 

Kriikunasta jäi kolmihaarainen kanto, jonka pintaan on tarkoitus porata reikiä. Siten kanto lahoaa nopeammin. Kriikuna osoittautui yllättävän kovaksi puuksi. Moottorisahamme ei ehkä ole niitä tehokkaimpia, mutta on sillä isompiakin puita kaadettu vähemmällä ähellyksellä.

Populus tremula - Haapa

Puiston pari haapaa tonttimme rajalla muuttuivat reissuni aikana täysin keltaisiksi. Ilta-auringon paisteessa puu on ollut kuin kultaa. Viikonlopun tuuli on kyllä harventanut lehtiä melkoisesti.

Perjantaina lakaisin kahdesti patiolle lentäneet lehdet käytävälle, josta haravoin ne syreenien tyvelle. Saatuani urakan valmiiksi, olikin sama homma edessä. Päätin, että lentäköön loputkin haavan ja koivunlehdet maahan ennen seuraavaa siivouskeikkaa. Puistopäädyn isot vaahterat ovat vielä täynnänsä lehtiä. Kohta käytävällä saa kahlata nilkkoihin ulottuvissa vaahteranlehtikasoissa. 

 

Viime vuonna ajoin paksuimman massan vähän pienemmäksi ruohonleikkurilla. Sitten haravoin leikkuujätteen rajakuusten tyvelle. Sinne se katoaa. Käytävän kivituhkapinta ei niin kovin tykkää silputuista vaahteranlehdistä, mutta enpä voi niitä lehtiä istutusalueellakaan ruohonleikkurilla yli ajaa. Jos taas jätän jättimäisen määrän vaahteranlehtiä kokonaisiksi, niiden maatuminen kestää ikuisuuden. Ja kevättuuli vielä levittää haravoituja kasoja iloisesti ympäri pihaa.

Parthenocissus vitacea - Säleikkövilliviini

Helsingissä käydessäni näin monen talon seinustalla palavanpunaisia villiviinikasvustoja. Yksi hienoimmista näkymistä osui silmiini bussin ikkunasta kotimatkalla. Tukholmankadulla, Meilahden sairaalarakennuksia (mm. Biomedicum ym.) reunustaa aita runsaine köynnöksineen. Vuorotellen on ainakin villiviiniä, köynnöshortensiaa, ehkä kelasköynnöstä ja alppikärhöjä. Keltaista, punaista, vihreää, oranssia. Kerrassaan upea ruskavärien kimara. Omat villiviinit talon seinustalla ja pergolan pylväässä ovat vain kalpea aavistus moisesta värien ilotulituksesta.

Colchicum Waterlily

Ehdin jo ihmetellä, eikö ainutkaan syysmyrkkyliljani kuki tänä vuonna. Ilmestyivät hissukseen kuin tyhjjästä sen suurempaa meteliä pitämättä. Syreenipenkin Waterlily on kukkinut jo pidempään.

Colchicum Giant

Olen vuosien mittaan istuttanut joka syksy yhden tai useamman syysmyrkkyliljan eri paikkoihin. Tänä vuonna vain harva on toistaiseksi noussut. Jospa ne vielä nousevat, toivon.

Auringonnousu 5.10. työhuoneen ikkunasta

Sää on pysynyt ihmeellisen lämpimänä. Öisinkin mittari on himpun verran alle +10 tai ylikin (paitsi sunnuntaivastainen yö taisi mennä nollanpintaan). Päivisin lämpötila on parhaimmillaan noussut +14 asteeseen. Iltaisin olen ihastellut sohvalta käsin auringonlaskun kultaamia pilviä. Keskiviikkoaamuna luin keittiössä aamupalan ohessa lehtiä. Vilkaisin ikkunasta ja ihmettelin naapurin talon punaisuutta. Kiiruhdin takkahuoneen ikkunaan, josta näen auringonnousun. Koko maailma oli aivan punainen. Ukkokulta oli vielä nukkumassa, joten en raaskinut kolistella ovia ja ikkunoita auki. Tyydyin tähtäilemään kamerani kanssa ikkunan läpi. 

Auringonnousu 5.10. terassilta katsoen.

Toki alapihan tuurenpihlaja, villiviinit ja perhoangervo ovat punaisia ruskaväreissään, mutta ei sentään näin punaisia.

 

Auringonnousu 5.10. sateenkaarineen.

 

Taivaalle syntyi sateenkaarikin. Koko punainen hetki kesti noin 10-15 minuuttia. Sitten aurinko nousi korkeammalle ja maailma näytti jälleen tavalliselta arkiaamulta. Maaginen hetki oli ohi.

 

Punaista aamuhetkeä oli ihailtu laajemminkin. Mediassa ilmiön syntyä oli selitetty, mutta en löytänyt sitä jälkikäteen.

 

Sunnuntaina sain vihdoin laitettua jänisverkot kriittisille kasveille. Osa verkoista on vanhoja ja vääränlaisia, mutta näin syksyllä kaupoissa myydään pelkkää eioota. Pitää muistaa keväällä ennakoida syksyn verkotustarve ja hankkia samantien useampi rulla säilöön.

Keväällä jänikset nakersivat myös alppikärhöt tapille tyvestä. Sen verran harmitti kukinnan menettäminen, että nyt on näiden kärhöjen tyvet suojattu. Oli pakko laittaa korkeat verkot, kun ei matalampia enää ollut. Enkä toisaalta halunnut ryhtyä puolittamaan muuten hyvää verkkoa.

Tyhjiin multasäkkeihin koottu puutarhajäte odottaa pressun alla kaatopaikkakuljetusta.

Mainioksi osoittautunut oksasilppuri teki lakon. Harmilliseen aikaan, sillä silputtavaa olisi ollut kasapäin. Ukkokulta aikoo tutkia silppuria lähemmin,  kunhan kerkeää. Aiomme kuskata puutarhajätteet kaatopaikalle, missä niistä tehdään multaa. Omat kompostit eivät millään riitä sille määrälle, mitä viimeisen kuukauden aikana massaa on kertynyt. Enkä halua kasapäin mustia säkkejä vähintään vuodeksi johonkin puutarhanurkkaan.

Sedum spectabile 'Brilliant' - Syysmaksaruoho

Ikkunat odottavat pesua. Viime päivien sateet ovat tehneet ulkopinnoista harmaatäpläisiä. Matalalta paistava aurinko tuo likapilkut liiankin hyvin esille. Kunhan tulee sopiva rako ja pilvinen päivä, hoidan asian.

Syksyn työt ovat hyvällä mallilla. Käytävien haravointia, lehtien silppuamista ja pientä säätöä löytyy, mutta onpahan syy lähteä pihalle hyötyliikunnan ja raittiin ilman pariin.

 

Vaahtera pitää kiinni viimeisistä lehdistään.

 

 Valoisia syyspäiviä kaikille!