Sivut

tiistai 11. lokakuuta 2022

Upean värikäs syksy

Parthenocissus 'Engelmannii' - Imukärhivilliviini
 

Että voikin olla upea ruska tänä syksynä. Viikonlopun aikana tuuli on tuivertanut ajoittain kovalla voimalla, mikä on saanut puunlehdet lentämään ilmassa vaakasuorassa. Yhä useampi puu ja pensas joutuu hissukseen luopumaan komeista väreistään. Yllättävän pitkään olemme kuitenkaan saaneet värikkäästä luonnosta nauttia.

Asparagus officinalis 'Gijnlim' - Parsa
 
Minusta tuntuu, kuin kesä olisi sujahtanut nopeutetulla vauhdilla ohitse. Pitkään jatkuneella sateettomuudella ja kuivuudella on siihen varmaan osansa, sillä moni homma jäi helteellä tekemättä. Aika kului sadetta odotellessa, "sitku-elämää" eläessä. Kun sitten syksy saapui, tulikin kiire saada työt ajan tasalle. Taidan olla jäljessä edelleen. Moni ajatuksissa muhinut suunnitelma on haihtunut kokonaan pois. Monen kohdalla olen huomannut, etteivät ne niin kovin tekemättöminäkään haittaa.

Sorbus ulleungensis 'Dodong' - Tuurenpihlaja

Kesäkukista suurin osa on kuskattu kompostiin. Sisäänkäynnin porttiruukuissa on edelleen miljoonakelloa, murattia ja verililjapuut. En vain raaski ottaa niitä pois, kun ovat edelleen hyväkuntoisia. Muissa ruukuissa kesän kasvaneet muratit kaivoin tyhjenneeseen lavakaulukseen. Jospa talvehtisivat siellä. Maljaköynnös, inkaliljat, yksi iso pelaguu, hortensia ja begonia ovat autotallissa. Ison ruostekukkaruukun rahtasin kellariin. Siemenestä kasvattamani pelaguut on työhuoneen ikkunalla, daaliajuurakot ja lukinliljan sipulit sekä oxalikset kellarissa. Värinokkosista otin pistokkaita, jotka jo jatkavat eloaan multaan juurtuneina viherkasveina.

Rhododendron x  'Ruususen uni'

Joitakin perennoja olen leikannut pois. Osa kuunliljoista on mennyt lötköiksi massoiksi. Särkynytsydän on jo pitkään kaivannut kompostielämää. Nurmikolle leijuneita lehtiä olen silpunnut ruohonleikkurilla kahdesti. Alapihan iso vaahtera alkaa olla jo paljas. Sen lehdet leijailevat kasvimaalle, josta haravoin ne nurmikolle pariin litteään kasaan ja ajan yli siksakkia nurmikonleikkurilla. Massaa syntyy näinkin aika paksulti, joten haravoin ylimmät kompostiin tai pensaiden alle.

Gillenia trifoliata - Perhoangervo

Ruukut ja kukkalaatikot on pesty ja suurin osa viety kellariin. Suurimmat ruukut ovat jokavuotiseen tapaan tyhjinä terassilla. Puutarhakalusteista valtaosa on jo kellarissa. Pöytä pitäisi vielä kiikuttaa muiden seuraan. Terassilta, patiolta ja pergolasta on helpompi putsata lumia pois, kun ei ole kalusteita tiellä. Pysyvätpä puutarhakalusteetkin pidempään käyttökelpoisina, kun ovat rospuuttoajan suojassa.
 
Rosa spinosissima 'Plena' - Juhannusruusu

Myös sadevesitynnyrit on tyhjennetty, pesty ja viety kellariin. Sateet saavat nyt vapaasti kastella mitä haluavat. Ei ole tarvetta kerätä kesäkukille vettä vähään aikaan.
 

Muutama päivä sitten kaadoimme Ukkokullan kanssa Pikkupuutarhan kriikunan. Valmistelin puuta tulevaan kaatoon jo vuosi sitten kuorimalla sitä ympäriinsä. Toimenpiteen tarkoitus oli auttaa puuta keräämään voimansa runkoon, jotta se ei tekisi kaadon jälkeen niin paljon juurivesoja. Toivottavasti auttaa. Kuorimisen jälkeen uusia juurivesoja ei ole löytynyt. 
 
Syy kriikunan kaatamiseen on nimenomaan turhan runsaassa juurivesatuotannossa. Alapihalla on kaksi kriikunaa, jotka myös tekevät juurivesoja. Ne on helppo nujertaa ruohonleikkurilla. Pikkupuutarhassa sen sijaan ei ole nurmikkoa, vaan istutuksia. Ei ole erityisen kiva lapioida juurivesoja vaikkapa jaloangervojen tai syysleimujen keskeltä.
 
Kriikunasta jäi kolmihaarainen kanto, jonka pintaan on tarkoitus porata reikiä. Siten kanto lahoaa nopeammin. Kriikuna osoittautui yllättävän kovaksi puuksi. Moottorisahamme ei ehkä ole niitä tehokkaimpia, mutta on sillä isompiakin puita kaadettu vähemmällä ähellyksellä.

Populus tremula - Haapa

Puiston pari haapaa tonttimme rajalla muuttuivat reissuni aikana täysin keltaisiksi. Ilta-auringon paisteessa puu on ollut kuin kultaa. Viikonlopun tuuli on kyllä harventanut lehtiä melkoisesti.


Perjantaina lakaisin kahdesti patiolle lentäneet lehdet käytävälle, josta haravoin ne syreenien tyvelle. Saatuani urakan valmiiksi, olikin sama homma edessä. Päätin, että lentäköön loputkin haavan ja koivunlehdet maahan ennen seuraavaa siivouskeikkaa. Puistopäädyn isot vaahterat ovat vielä täynnänsä lehtiä. Kohta käytävällä saa kahlata nilkkoihin ulottuvissa vaahteranlehtikasoissa. 
 
Viime vuonna ajoin paksuimman massan vähän pienemmäksi ruohonleikkurilla. Sitten haravoin leikkuujätteen rajakuusten tyvelle. Sinne se katoaa. Käytävän kivituhkapinta ei niin kovin tykkää silputuista vaahteranlehdistä, mutta enpä voi niitä lehtiä istutusalueellakaan ruohonleikkurilla yli ajaa. Jos taas jätän jättimäisen määrän vaahteranlehtiä kokonaisiksi, niiden maatuminen kestää ikuisuuden. Ja kevättuuli vielä levittää haravoituja kasoja iloisesti ympäri pihaa.

Parthenocissus vitacea - Säleikkövilliviini

Helsingissä käydessäni näin monen talon seinustalla palavanpunaisia villiviinikasvustoja. Yksi hienoimmista näkymistä osui silmiini bussin ikkunasta kotimatkalla. Tukholmankadulla, Meilahden sairaalarakennuksia (mm. Biomedicum ym.) reunustaa aita runsaine köynnöksineen. Vuorotellen on ainakin villiviiniä, köynnöshortensiaa, ehkä kelasköynnöstä ja alppikärhöjä. Keltaista, punaista, vihreää, oranssia. Kerrassaan upea ruskavärien kimara. Omat villiviinit talon seinustalla ja pergolan pylväässä ovat vain kalpea aavistus moisesta värien ilotulituksesta.

Colchicum Waterlily

Ehdin jo ihmetellä, eikö ainutkaan syysmyrkkyliljani kuki tänä vuonna. Ilmestyivät hissukseen kuin tyhjjästä sen suurempaa meteliä pitämättä. Syreenipenkin Waterlily on kukkinut jo pidempään.

Colchicum Giant


Olen vuosien mittaan istuttanut joka syksy yhden tai useamman syysmyrkkyliljan eri paikkoihin. Tänä vuonna vain harva on toistaiseksi noussut. Jospa ne vielä nousevat, toivon.


Auringonnousu 5.10. työhuoneen ikkunasta


Sää on pysynyt ihmeellisen lämpimänä. Öisinkin mittari on himpun verran alle +10 tai ylikin (paitsi sunnuntaivastainen yö taisi mennä nollanpintaan). Päivisin lämpötila on parhaimmillaan noussut +14 asteeseen. Iltaisin olen ihastellut sohvalta käsin auringonlaskun kultaamia pilviä. Keskiviikkoaamuna luin keittiössä aamupalan ohessa lehtiä. Vilkaisin ikkunasta ja ihmettelin naapurin talon punaisuutta. Kiiruhdin takkahuoneen ikkunaan, josta näen auringonnousun. Koko maailma oli aivan punainen. Ukkokulta oli vielä nukkumassa, joten en raaskinut kolistella ovia ja ikkunoita auki. Tyydyin tähtäilemään kamerani kanssa ikkunan läpi.
 

Auringonnousu 5.10. terassilta katsoen.

Toki alapihan tuurenpihlaja, villiviinit ja perhoangervo ovat punaisia ruskaväreissään, mutta ei sentään näin punaisia.
 
Auringonnousu 5.10. sateenkaarineen.

 
Taivaalle syntyi sateenkaarikin. Koko punainen hetki kesti noin 10-15 minuuttia. Sitten aurinko nousi korkeammalle ja maailma näytti jälleen tavalliselta arkiaamulta. Maaginen hetki oli ohi.
 
Punaista aamuhetkeä oli ihailtu laajemminkin. Mediassa ilmiön syntyä oli selitetty, mutta en löytänyt sitä jälkikäteen.
 

Sunnuntaina sain vihdoin laitettua jänisverkot kriittisille kasveille. Osa verkoista on vanhoja ja vääränlaisia, mutta näin syksyllä kaupoissa myydään pelkkää eioota. Pitää muistaa keväällä ennakoida syksyn verkotustarve ja hankkia samantien useampi rulla säilöön.

Keväällä jänikset nakersivat myös alppikärhöt tapille tyvestä. Sen verran harmitti kukinnan menettäminen, että nyt on näiden kärhöjen tyvet suojattu. Oli pakko laittaa korkeat verkot, kun ei matalampia enää ollut. Enkä toisaalta halunnut ryhtyä puolittamaan muuten hyvää verkkoa.

Tyhjiin multasäkkeihin koottu puutarhajäte odottaa pressun alla kaatopaikkakuljetusta.


Mainioksi osoittautunut oksasilppuri teki lakon. Harmilliseen aikaan, sillä silputtavaa olisi ollut kasapäin. Ukkokulta aikoo tutkia silppuria lähemmin,  kunhan kerkeää. Aiomme kuskata puutarhajätteet kaatopaikalle, missä niistä tehdään multaa. Omat kompostit eivät millään riitä sille määrälle, mitä viimeisen kuukauden aikana massaa on kertynyt. Enkä halua kasapäin mustia säkkejä vähintään vuodeksi johonkin puutarhanurkkaan.

Sedum spectabile 'Brilliant' - Syysmaksaruoho


Ikkunat odottavat pesua. Viime päivien sateet ovat tehneet ulkopinnoista harmaatäpläisiä. Matalalta paistava aurinko tuo likapilkut liiankin hyvin esille. Kunhan tulee sopiva rako ja pilvinen päivä, hoidan asian.

Syksyn työt ovat hyvällä mallilla. Käytävien haravointia, lehtien silppuamista ja pientä säätöä löytyy, mutta onpahan syy lähteä pihalle hyötyliikunnan ja raittiin ilman pariin.
 
Vaahtera pitää kiinni viimeisistä lehdistään.

 
 Valoisia syyspäiviä kaikille!
 
 
 

30 kommenttia:

  1. Ihanaa seurata tällaista väriloistoa. Syysmyrkkylilja on minulle uusi tuttavuus, erityisen kaunis on. Myrkyllisissä kasveissa on oma viehätyksensä 🤍

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämän syksyn ruska on ollut aivan ihanaa katsottavaa. Lisääntyvä pimeyskin tuntuu helpommalta, kun aurinko laskiessaan kultaa maailman.
      Monta vuotta meni, ennenkuin itse löysin syysmyrkkyliljat. Elän toivossa, että ne runsastuisivat, kuten olen joissain puutarhoissa nähnyt. Syysmyrkkyliljan toinen nimi alaston impi on aika hauska.

      Poista
  2. Ihania syyskuvia 😍 villiviinit ja tuurenpihlaja ovat niin upean punaisia! Ja enpäs tiennyt, että parsa on noin ihastuttavan keltainen 🤭
    Haapa on minusta syysväriltään kaunis, meillä on niitä pihapiirissä monta ja se loisto on kyllä aivan upeaa 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parsa on joka syksy hienon keltainen. Sadonkorjuun jälkeen muutama varsi aina ehtii kasvaa tuollaiseksi hörhyläksi. Näin se tarjoaa vatsantäytteen lisäksi myös silmäniloa.
      Minusta haavatkin ovat tänä vuonna erityisen kullankeltaisia. Autolla ajaessa on oltava varovainen, ettei tien varren puita ihastellessa aja metsään.

      Poista
  3. Minäkin ihastelin parsan kaunista syysväriä. Tuurenpihlajasi on myös oikein upea punaisessaan, minun Tuureni ovat vasta liukumassa tuota sävyä kohti, toki on hauska nähdä ne myös tämän hetken oranssinpunaisina.
    Onpa kerrassaan ollut upea punainen aamuhetki!
    Täälläkin tuulee nyt aika tavalla, moni värikäs lehti varmaan leijailee puista irti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinun Tuuresi on varmaan jo muuttunut punaiseksi. Omistani yläpihan Tuuren värittyminen oli paljon hitaampaa ja vaiheittaisempaa. Nyt sekin alkaa punastella alapihan Tuuren tahtiin.
      Aamuisen punaisuudella oli jotain tekemistä ilmankosteuden ja lähestyvän sateen kanssa. Oli kyllä maaginen tunnelma.
      Tuuli riisuu nyt puut lehdistä vauhdilla. Kohta päästään haravoimaan.

      Poista
  4. Tosi upeita tunnelmia ja värejä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan joka syksy ei näin huikeita ruskavärejä näy. Nyt on saatu nauttia koko rahan edestä.

      Poista
  5. Ihania ruskakuvia. Sateenkaarikuva on tosi kaunis. 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kruunuvuokko! Sateenkaaren sain ikuistettua punaista aamua ihmetellessäni.

      Poista
  6. Kauniita värejä. Pitäisi taas istuttaakin parsaa. Se on hyvää, ja aivan upea syysväri sillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pienestä määrästä parsaa saa yllättävän monta herkullista ateriaa. Ja bonuksena sitten syksyllä parsan kullankeltainen kauneus.

      Poista
  7. Sinulla on tosiaan valtava määrä syksyn värivivahteita.
    Meilläkin vielä muutama kesäkukka kukkii, enkä raaski hävittää. Joitain verkkoja pitäisi ehkä laitella myös... Miten se aina tuppaakin jäämään viimetinkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänä syksynä värejä riittää. Yhä edelleen katse kääntyy pihamaalle, vaikka tuuli onkin riisunut puita ja pensaita lehdistä.
      Ostin tänään kotiin palatessani muutaman kanervan. Josko kohta raaskisi ottaa ainakin miljoonakellot pois kesäkukkaistutuksesta.
      Sanos muuta. Verkot jäävät aina viimetippaan. Peurat vierailevat meillä sen verran ahkerasti, etten voi jättää verkottamatta.

      Poista
  8. Olipa erikoinen punainen aamu! Ihania punaisia ruskakasveja teillä on, ja sitten nuo keltaiset. Haavat ovat mahtavan värisiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus ennenkin aamu on ollut samalla tavoin erikoisen punainen.
      Jännästi haavat laittavat tämän syksyn ruskassa parastaan. Niitä tulee ihailtua myös teiden varsilla. Tuurenpihlajistani olen ylen onnellinen. Istuttaessani ne ajattelin, että joudun ruskavärejä odottamaan vuositolkulla. Tämä on niiden kolmas syksy ja hienoja ovat jo nyt.

      Poista
  9. Lehdet tulevat nyt nopeasti alas puista, haravoimista on tiedossa täälläkin. Virittelin yhdestä vanhasta verkosta häkin jonka sisälle haravoin vaahteranlehdet, kompostissa eivät maadu sitten millään eikä niitä voi jättää nurmikolle. Häkissä voivat olla vaikka ensi syksyyn asti. Kaupunkitontilla on järkevääkin kuskata puutarhajätettä pois muualle kierrätykseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haravoimista olisi vaikka joka päivällä, mutta hyvin ehtii isommissakin erissä. Olen kokeillut vaahteranlehtien kanssa monenlaisia temppuja, mutta harva niistä saa lehdet mullaksi muuttumaan kovin nopeasti. Paras keino on näköjään ajaa ruohonleikkurilla pienemmäksi, jos se vain on mahdollista. Ajattelin kyllä kokeilla tänä vuonna myös säkittämistä. Käänsin jo muutaman multasäkin mustan puolen näkyviin, jotta maatuminen tapahtuisi nopeammin.
      Tavallisesti saamme suurimman osan puutarhajätteestä uppoamaan omalle tontille. Nyt silppurin hajoaminen mutkisti tilannetta. Veimme maanantaina kaksi peräkärrylistä puutarhajätettä kaatopaikalle. Siellä oli ihmisiä peräkärryinen samalla asialla ihan jonoksi asti.

      Poista
  10. Voi ihanuus näitä ruskakuvia. Todella kaunis on tämä syksy ollut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin juuri. Tänä syksynä ruska on ollut todella kaunista ja paikoin on vieläkin. Tosin lehtiä tulee nyt alas vauhdilla, joten nautitaan ruskasta täysillä loppuun saakka.

      Poista
  11. Tänä syksynä on kyllä ollut monin paikoin todella kauniit syysvärit kasveissa. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanoisin, että melkeinpä poikkeuksellisen värikäs ruska täällä etelässä. Mikä parasta, värien kimara on pysynyt hienona pitkään. Tuurenpihlajani "palaa" edelleen loistavan punaisena.

      Poista
  12. Hienoja ruskavärejä! Tuurenpihlaja on kyllä yksi hienoimmista syyskasveista! Ensimmäisen kerran omanikin loistaa kauniisti väreissään, vaikka onkin vielä melkoisen pieni. Kriikuna- ja luumupuiden vesominen on ärsyttävää. Istutin aikoinaan keskelle istutusaluetta luumupuun sillä ajatuksella, että keväisin on ihanaa katsoa kukkivaa luumupuuta ja alla olevia sipulikukkia. Kaikkea muuta! Sipulikukat viihtyivät tuolla paikalla todella huonosti, luumut putoilivat loppukesällä perennojen sekaan ja lopulta alkoi tulla noita juurivesoja. Puu sai lähtötuomion ja juurivesoja löytyi vielä monta vuotta sen jälkeenkin. Kaikesta voi oppia, niin tästäkin :) Sinulla on puutarhatyöt hyvällä mallilla ja suurimmat urakat jo hoidettuina! Mukavaa viikon jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitkään olemme saaneet nauttia tämän syksyn ruskasta. Nyt lehdet putoavat kiihtyvällä vauhdilla.
      Tuurenpihlaja on odotettua hienompi ruskakasvi. Tykkään siitä kovasti ja olen iloinen kahden oman Tuuren istuttamisesta. On se sellainen Pohjolan Palmu, että ansaitsee kaikki kiitokset.
      Enpä ole aiemmin tullut ajatelleeksi, että luumupuut vievät energiaa sipulikasveilta. Ehkä se selittää, miksi oman kriikunani alustalla eivät sipulit menestyneet. Kaatotuomien saanut kriikuna kukki keväällä aivan valkoisena. Olisikohan koittanut vaikuttaa meidän päätökseemme? Hiukan hirvittää, kuinka paljon juurivesoja joudun vielä tulevina vuosina istutusten joukosta kaivamaan. No, valmiina ollaan lapion kanssa.
      Olen itsekin tyytyväinen syystöiden vaiheeseen. Haravointia ja lehtien silppuamista vielä riittää, vaan onhan tässä varmasti vielä hyviä kelejäkin.
      Sinulle myös hyvää viikon jatkoa - tai pikemminkin alkavaa viikonloppua!

      Poista
  13. Upeaa ruskaa!
    Tuo parsa on kerrassaan mahtava!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, syysruska on ollut mieltä hivelevää katseltavaa.
      Parsasta on tullut yksi syksyn lempparikasveistani. Pakko myöntää, että muutaman parsan jätän korjaamatta sadon lopulla taatakseni nuo upeat hörsylät.

      Poista
  14. Kauniit värit puutarhassasi leiskuaa! Meillä koivut lehtiään puotteloo ja kengänpohjiin tarttuut, lehtiharavalla sora alueet on jo monesti haravoitu.. Siliputtu on leikkurillakin niitä nurmikolle. Kirsikat ja luumut on kulukijii puutarhassa ja pilvikirsikka piti hävittee juurivesojen tautta kokonaan pois. Sateenkaari on meilläkin näyttäytyny nyt syksyllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesäkaudesta luopuminen on paljon helpompaa, kun sen voi tehdä kauniista ruskasta nauttien. Nyt sataa kaatamalla ja tuulikin näyttää pudottavan lehtiä. Ehkä saamme sanoa hyvästit ruskaväreille.
      Toivottavasti pilvikirsikan hävittäminen laittaa juurivesatuotannon kuriin, ainakin jollakin aikavälillä.

      Poista
  15. Tulin vielä kertomaan että blogissani on sinulle haaste :)
    https://puutarhaterapiaa.blogspot.com/2022/10/kuusi-kuvaa-kesasta-haaste.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän jälkijunassa: kiitos, haaste otettu ilolla vastaan ja toteutettu myös.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!